Hoitoa ja palveluja pystyttiin viime vuonna Pirkanmaalla järjestämään asukkaille pääosin lain edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisiin asumispalveluihin pääsi alle kuukaudessa 43 prosenttia palvelua tarvinneista ja lain vaatimassa kolmessa kuukaudessa yli 97 prosenttia palvelun tarvitsijoista. Yli kolme kuukautta palvelua odotettiin vain silloin, kun hakija halusi jäädä odottamaan paikkaa johonkin tiettyyn asumisyksikköön. Palvelun peittävyys on pysynyt ennallaan, mikä selviää myös seuraavaan aluehallitukseen valmistuneesta ikäihmisten palvelujen IKI2035-ohjelman väliraportista.
Perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin pääsi Pirkanmaalla 87 prosenttia kahdessa viikossa. Erikoissairaanhoitoon pääsi lakisääteisessä määräajassa 95 prosenttia palvelua tarvinneista. Perustason palvelujen saatavuutta lisäsi osaltaan myös toukokuussa käyttöön otettu digiklinikka, jolla asioitiin reilussa puolessa vuodessa 138 000 kertaa.
Vaikka palveluverkkoon tehtiin viime vuoden aikana merkittäviä uudistuksia, asiakkaiden suositteluhalukkuutta kuvaava indeksi säilyi palveluissa edelleen hyvällä tasolla. NPS (Net Promoter Score) oli 75,8 (asteikko -100 – 100). Kysely laajeni uusiin yksiköihin ja vastaajia oli 134 070.
Työntekijäkokemus säilyi hyvinvointialueella tyydyttävällä tasolla useista yhteistoimintaneuvotteluista ja henkilöstöä koskevista muutoksista huolimatta. Tavoite sairauspoissaolojen vähentämisestä ei kuitenkaan viime vuonna toteutunut. Sen sijaan vuokratyövoiman käyttöä saatiin vähennettyä kolmasosan verran.
Hyvinvointialuejohtaja Juhani Sand kiittää erityisesti henkilöstöä hyvästä työstä muuttuvissa ja osin epävarmoissa olosuhteissa. Päättäjät puolestaan ovat toimineet sitoutuneesti ja pystyneet tekemään ison joukon vaikeita, mutta Pirkanmaan kannalta välttämättömiä päätöksiä.
- Olemme tehneet palvelujärjestelmään uudistuksen, joka on historiallisestikin vertaansa vailla. Tämä on vaatinut myös henkilöstöltä merkittävää muutosvalmiutta ja kykyä ottaa uudenlaisia toimintamalleja käyttöön. On hienoa nähdä, että yhteinen työ alkaa myös tuottaa tuloksia ja hyvinvointialueemme on monessa asiassa tunnustettu edelläkävijäksi.
Sand on tyytyväinen myös siihen, että talouden tilanteen seuranta ja ennustaminen ovat nyt alkuvaiheita vakaammalla pohjalla. Hyvinvointialue tavoittelee edelleen alijäämien kattamista ja talouden tasapainoa lakisääteisessä aikataulussa. Lopulliseen onnistumiseen vaikuttavat oman toiminnan lisäksi muun muassa yleinen hintakehitys, kevään työmarkkinaratkaisut sekä muut valtakunnalliset hyvinvointialueita koskevat päätökset.
Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä ja toimintakertomusta 31. maaliskuuta. Kokouksessa käsitellään lisäksi muun muassa IKI2035-ohjelman väliraporttia sekä organisaatiomuutoksen edellyttämien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä psykiatriassa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa.