Tutkimus osoitti, että nuoruusiän tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, pitkäaikaissairaudet ja alhainen koulutustaso aikuisena lisäsivät merkittävästi riskiä korkeaenergisten vammojen saamiseen aikuisiässä. Sen sijaan runsas liikunta, ylipaino ja vanhempien sosioekonominen tausta eivät vaikuttaneet vammariskiin.
Korkeaenergiseksi vammaksi määriteltiin sellaiset vammatyypit, joiden tiedetään vaativan syntyäkseen poikkeavan suurta energiaa, kuten esimerkiksi auto-onnettomuutta tai putoamista korkealta. Tällainen vammaenergia voi aiheuttaa esimerkiksi selkärangan, lantion, reisiluun ja sääriluun murtumia sekä rintakehän vammoja.
− Tupakointi sekä alkoholin runsas käyttö merkittävinä riskitekijöinä ovat odotettuja tuloksia ja vaikuttavat aikuisiän vammariskiin useita reittejä pitkin. Sen sijaan mielenkiintoinen löydös on, että oma alhainen koulutustaso aikuisena lisää riskiä merkittävästi mutta vanhempien sosioekonominen asema ei, toteaa tutkimusartikkelin päätutkija, lääketieteen kandidaatti Matias Vaajala.
Vammariski kymmeniä vuosia
Tutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 1977–1997 kerättyä suurta nuorten terveystapatutkimusta, jossa 12–18-vuotiaat nuoret vastasivat terveystottumuksiaan ja terveydentilaansa koskevaan kyselyyn joka toinen vuosi. Tiedot nuorten vammoista saatiin hoitoilmoitusrekisteristä ja seuranta jatkui keski-ikään asti.
Johtavana tutkijana toimi ortopedian ja traumatologian professori Ville Mattila, joka työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) tuki- ja liikuntaelinkeskuksen ylilääkärinä.
− Haitallisten elintapojen ehkäisyn merkitys on ollut pitkään tiedossa. Kuitenkin se, että ne vaikuttavat vammariskiin kymmeniä vuosia, oli yllätys. Lisäksi on huomattavaa, että koulutus kannattaa, myös tästä vammanäkökulmasta, hän toteaa.
Suomen hyvä koulujärjestelmä on tarjonnut lapsille tasavertaiset koulutusmahdollisuudet riippumatta taustasta aina peruskoulusta korkeakouluun asti. Se saattaa osaltaan olla mahdollistamassa vanhempien sosioekonomisen taustan vähäistä vaikutusta vammariskiin. Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen saattaa siis olla ehkäisevä toimenpide myös korkeaenergisten vammojen syntymisessä.
Samoin haitallisten elintapojen ehkäisy jo nuoruusiässä on keskeistä. Haitallisten elintapojen ehkäisyssä tulisi keskittyä suorien terveysvaikutusten lisäksi siihen, miten ne voivat vaikuttaa päätöksentekokykyyn ja riskinottoon tulevaisuudessa.
Tutkimus julkaistiin Englannin traumayhdistyksen Injury-lehdessä.