Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on murroksessa johtuen niin lainsäädännössä viime vuosina tehtyjen muutosten, henkilöstön saatavuuden vaikeutumisen, palvelutarpeiden kasvamisen kuin kustannusten kasvunkin takia.
Kehittämisohjelmalla pyritään vahvistamaan neuvontaa, ohjausta ja matalan kynnyksen palveluja sekä kotona asumista tukevia palveluja. Asumispalvelujen rakennetta kevennetään sekä yhteisöllistä asumista laajennetaan merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen toimivuutta parannetaan ikäihmisille keskeisissä palveluissa. Teknologian hyödyntämistä ja digitaalisia palveluja edistetään.
Henkilöstöjaosto pitää esitystä perusteltuna. Henkilöstöjaosto katsoo, että selvityksestä nousee esiin henkilöstörakenteeseen liittyvä ehtojen tiukkuus. Oman henkilöstön työn houkuttelevuutta ja työnantajakokemusta parantamalla henkilöstöpulaa voidaan helpottaa ja vähentää vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyövoiman käyttö on kallista ja aiheuttaa työyhteisössä kuormitusta. Vaikuttavat teknologiapalvelut sen sijaan helpottavat henkilöstön työtaakkaa.
Henkilöstöjaosto korostaa, että henkilöstöä tulee kuulla ja osallistaminen sekä työhyvinvointi tulee varmistaa uudistuksen eri vaiheissa.
Vammaisten asumispalveluissa pyritään selkiyttämään rakenteita
Vammaisten asuminen toteutetaan lähes täysin ostopalveluna. Vammaisten asumiseen ei juurikaan kohdistu kasvupaineita, palveluiden piirissä on tällä hetkellä alle 400 asiakasta. Palveluverkon isoimpia haasteita ovat sekä asumispaikkojen suuri tarve uusille asiakkaille että nykyisessä palveluverkossa olevien huonokuntoisten yksiköiden suuri määrä.
Uuden vammaispalvelulain voimaantuloksi on tällä hetkellä ilmoitettu vuosi 2025. Voimaan tullessaan laki toisi merkittävän määrän uusia velvoitteita palvelun järjestäjälle sekä lisäisi asiakkaiden subjektiivisia oikeuksia useisiin eri palveluihin.
Nyt käynnissä olevan selvityksen kärkinä ovat kokonaiskuvan muodostaminen vammaisten asumispalveluista, palvelurakenteen keventäminen, palvelu- ja tuotantorakenteiden selkiyttäminen ja uudistaminen kokonaistaloudellisesta näkökulmasta, toimitilojen saattaminen viranomaismääräysten mukaisiksi sekä palveluverkon kehittäminen eri palvelukokonaisuudet huomioiden.
Henkilöstöjaosto pitää esitystä perusteltuna. Henkilöstöjaosto katsoo, että henkilöstön riittävästä koulutuksesta tulee huolehtia muutoksia toteutettaessa. Lisäksi henkilöstöjaosto korostaa, että henkilöstöä tulee kuulla ja osallistaminen sekä työhyvinvointi tulee varmistaa uudistuksen eri vaiheissa.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluiden tavoitteena oikea-aikaiset ja yhdenvertaiset palvelut
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintaympäristö on vahvassa murroksessa. Palvelujen kysyntä kasvaa merkittävästi, ja palvelun tarve on muuttunut. Asunnottomuus on kasvava ilmiö, mikä luo tarpeita esimerkiksi päihteet sallivien yksiköiden ja tukiasumisen lisäämiselle. Myös kustannukset ovat kovassa kasvussa, ja palveluissa on merkittäviä hinnannousupaineita vuodelle 2024, kun uusi hankintakausi alkaa.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen verkon ja palvelukokonaisuuden tavoitteena on, että asiakas saa oikea-aikaiset ja yhdenvertaiset palvelut monialaisella yhteistyöllä.
Asumistarpeita voidaan vähentää oikea-aikaisella hoidolla ja palvelulla. Edelleen on kehitettävä monialaista yhteistyötä yhteensovittaen palveluja. Palvelutarpeen arviointia tulee yhdenmukaistaa ja lisätä ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja. Kotona-asumista tukevia palveluja tulee kehittää ja samalla panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen digitalisaation mahdollisuudet huomioiden. Asumisen kokonaisuuden kehittämisessä tulee huomioida kohderyhmäkohtaiset tarpeet.
Henkilöstöjaosto pitää esitystä perusteltuna. Henkilöstöjaosto katsoo, että henkilöstöllä tulee olla sekä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityöhön liittyvä osaaminen sekä mielenterveys- ja päihdeasiantuntijuus. Sekä omassa että ostetussa palvelutuotannossa osaava ja sitoutunut henkilöstö vähentää kustannuksia.
Henkilöstöjaosto korostaa, että henkilöstöä tulee kuulla ja osallistaminen sekä työhyvinvointi tulee varmistaa uudistuksen eri vaiheissa.
Psykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän selvityksestä loppuraportti
Maaliskuusta 2023 asti käynnissä olleessa selvityksessä on etsitty keinoja palvelujen tarjonnan ja kysynnän epätasapainon korjaamiseksi sekä haettu ratkaisuja henkilöstöä ja johtoa kuormittaneisiin tilanteisiin. Loppuraporttiluonnoksessa esitetään nelikohtainen toimenpideohjelma vuosille 2023–2025 tilanteen parantamiseksi.
Kehittämisohjelma tähtää kehittymisen mahdollistamiseen kokonaisuutta johtamalla, henkilöstön turvaamiseen vaikeassa työmarkkinassa, perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistamiseen sekä kustannusvaikuttavuuden parantamiseen ja korkeakoulu- ja järjestöyhteistyön parantamiseen.
Henkilöstöjaosto pitää loppuraporttia perusteellisena ja hyvin toteutettuna nopealla aikataululla. Henkilöstöjaosto katsoo, että painopisteen siirtäminen perustasolle edellyttää osaamisen vahvistamista, ja lisäksi muutoksen johtaminen on keskeisessä roolissa ja tarvitsee tukea. Henkilöstöjaosto pitää tärkeänä myös henkilöstön tukemista ja kuulemista muutoksessa sekä työsuhteiden joustavuuden lisäämistä.