PirKOTI-hanke ja ikäihmisten palvelut tekivät yhteistyössä hoitotahdosta ja hoidonrajauksesta kertovia videoita. Videolla ylilääkäri Sanni Hellgren kertoo hoitotahtoon ja hoidonrajaukseen liittyvistä termeistä.
Elämän loppuvaiheeseen saattaa kuulua erilaisia hoitomuotoja. Rajaamalla hoitoa voidaan keskittyä hyvään oloon ja kivunlievitykseen raskaiden tutkimuksien ja hoitojen sijasta. Palliatiivisella hoidolla varmistetaan kokonaisvaltaisesti potilaan hyvä olo loppuun saakka. Myös hoitotahdolla on tärkeä rooli elämän loppuvaiheessa, sillä se antaa suuntaa elämän loppuvaiheen hoidolle potilaan toiveiden mukaisesti.
Hoidonrajaus voi tuoda helpotusta
Etenkin iäkkäiden ihmisten kohdalla hoitoa saatetaan rajata. Haurasta ihmistä ei ole aina järkevää viedä raskaisiin tutkimuksiin eikä hänelle kannata antaa hoitoa, jos siitä ei ole enää hyötyä. Päätökset hoidon rajaamisesta eivät ole aina helppoja, mutta toisinaan ne voivat kuitenkin tuoda helpotusta.
– Iäkkäitä ja monisairaita hoidettaessa hoidonrajaukset selkeyttävät työtä ja auttavat ajattelemaan asioita potilaan elämänlaadun kannalta, ylilääkäri Sanni Hellgren toteaa.
Lääketiede mahdollistaa elämän pitkittämisen erilaisilla tutkimuksilla ja hoidoilla. Lääkäritkin saattavat keskittyä diagnoosin löytämiseen, vaikka tutkimuksissa selvinneen sairauden hoito olisi hyvin raskasta potilaalle. Tarpeettomien tutkimuksien sijaan lääkärienkin on hyvä muistaa, että tärkeämpää on keskittyä elämänlaatuun ja hyvään oloon.
Hoidonrajauspäätökset voivat olla ikäviä läheisillekin, mutta yleensä läheiset suhtautuvat päätöksiin hyvin.
– Asiat on hyvä selittää rauhallisesti ja perustella, miksi hoidonrajaus on potilaan kannalta parempi vaihtoehto, ylilääkäri Hellgren kertoo. – Akuutissa tilanteessa hoitoa on aina vaikeampi lähteä rajaamaan, mutta joskus näinkin joudutaan tekemään.
Palliatiivisesta hoidosta saattohoitoon
Etenkin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa puhutaan usein palliatiivisesta hoidosta. Se on hoitolinjaus, jolla keskitytään oireiden lievittämiseen ja pyritään varmistamaan hyvä elämänlaatu loppuun saakka. Palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe on saattohoito, joka ajoittuu viimeisille elinviikoille tai päiville. Päätökset palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta ovat aina merkittäviä päätöksiä, niitä ei tehdä kevein perustein.
– Saattohoitopäätös ohjaa henkilökuntaa antamaan kuolevalle potilaalle hänelle kuuluvan erityishuomion, ylilääkäri Hellgren toteaa.
Päätös myös auttaa omaisia valmistautumaan läheisensä poismenoon. Saattohoitoon kuuluu oireiden lievittäminen, elämänlaadun vaaliminen sekä läheisten kohdalla hyvästien jättäminen.
Saattohoitopäätös ei aina ole raskas päätös, vaan pitkäaikaissairaiden, iäkkäiden ja hauraiden ihmisten kohdalla se voi olla jopa helpotus. Saattohoidon myötä kuolema on armollinen ja odotettu.
Elämän loppuvaiheen hoidossa tärkeintä ei ole raskaat tutkimukset ja hoidot, vaan hyvän elämänlaadun vaaliminen. Tämä voi tarkoittaa kipujen ja oireiden lievittämistä, mutta myös sitä, että varaudutaan lähestyvään kuolemaan. Potilaalle annetaan hänen tarvitsemansa tuki, ja läheiset voivat valmistautua hyvästien jättämiseen.
Elvytyskielto sallii luonnollisen kuoleman
Olet saattanut nähdä jossain lyhenteen DNR tai DNAR. DNR tulee sanoista Do Not Resuscitate ja DNAR taas sanoista Do Not Attempt Resuscitation. Molemmat tarkoittavat elvytyskieltoa eli päätöstä jättää elvyttämättä.
– Elvytyskielto tarkoittaa, että elvytystoimiin ei ryhdytä sydämen pysähtyessä, ylilääkäri Hellgren kiteyttää.
Lääkäri saattaa ehdottaa potilaalle ja tämän läheisille elvytyskieltoa, mutta myös potilas itse voi tehdä päätöksen. Voit myös kirjata hoitotahtoon toiveesi koskien elvyttämistä.
Potilaan elvyttäminen ei aina tuo kaivattua lopputulosta, vaan se saattaa aiheuttaa potilaalle enemmän kärsimystä. Jos elvytyksen ennuste vaikuttaa huonolta ja toipuminen elvytyksen jälkeen jopa olemattomalta, elvytyskielto saatetaan tehdä. Elvytystoimet ovat erittäin raskaita ja saattavat aiheuttaa vaurioita terveellekin ihmisille. Hauraan ikäihmisen kohdalla on epätodennäköistä, että raskaasta elvytyksestä pystyisi toipumaan takaisin ennalleen.
Elvytyskielto rajaa vain elvyttämistä, mutta se ei vaikuta muuhun hoitoon. Päätös voidaan tehdä väliaikaisesti tai pysyvästi, eli jos potilaan tilanne kohenee, elvytyskiellosta voidaan myös luopua.
Elinluovutus ja ruumiinluovutustestamenttaus
Hoitotahtoosi voit myös kirjata, mitä kehollesi tapahtuu kuoleman jälkeen. Elinluovutustahdolla voit pelastaa henkiä, sillä elinsiirtojonoissa on paljon potilaita. Elinsiirtoja tehdään lähinnä aivokuolleilta vainajilta, mutta niitä voidaan tehdä myös verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen. Elinluovutusta ei tehdä, jos potilas ei anna tähän lupaa.
Ruumiinluovutustestamentilla voit lahjoittaa kehosi tutkimus- ja opetuskäyttöön kuolemasi jälkeen. Muun muassa Tampereen yliopistossa opetetaan tuleville lääkäreille ihmisen ruumiin rakennetta vainajien testamentattujen ruumiiden avulla.
Vainajien käyttö lääketieteen opetuksessa Tampereen yliopistossa
Hoitoa tahtoni mukaan
Kenelle tahansa voi sattua jotain yllättävää esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia. Saatamme joutua tilanteeseen, jossa emme pystykään kertomaan läheisillemme tai hoitohenkilökunnalle, mitä toivomme hoidolta. Toisaalta myös elämän loppuvaiheessa voimme joutua tällaiseen tilanteeseen, jossa emme esimerkiksi muistisairauden takia osaa sanoittaa toiveitamme. Mitä sinä toivoisit hoidoltasi tällaisessa tilanteessa? Tai tiedätkö, mitä läheisesi toivoisi elämänsä viimeisiltä päiviltä?
Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella tärkeintä on ihminen. Elämän loppuvaiheen hoidolla haluamme varmistaa, että sinulla ja läheiselläsi on hyvä olla loppuun saakka.
---
Tämä on hoitotahtokampanjan viimeinen artikkeli. Kampanjaa ja artikkelia varten on haastateltu ylilääkäri Sanni Hellgreniä, joka työskentelee polikliinisten ja asumisen lääkäripalveluissa. Osallistu kampanjaan esittelemällä videoita tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä jakamalla ajatuksesi hoitotahdosta somessa hästägillä #hoitoatahtonimukaan.
Katso myös kampanjan aiemmin julkaistut artikkelit: