Maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. Päivän teemaväri on oranssi, joka hehkuu ympäri maailman merkittävissä julkisissa kohteissa. Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella valaisun kohteeksi valikoitui Tays Keskussairaalan F-rakennuksen julkisivu, joka näkyy hienosti Teiskontielle.
Suomessa syyskuun 17. päivää juhlitaan asiakas- ja potilasturvallisuuden päivänä, jonka teemana on tänä vuonna asiakkaan ja potilaan äänen kuuluminen. Potilaskeskeisyys on tärkein teema Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa digitaalisten palveluiden kehittämisen rinnalla. Potilaiden onkin jo pitkään toivottu osallistuvan oman hoitonsa suunnitteluun nykyistä laajemmin. Tämä edellyttää sekä asiakkaiden ja potilaiden rohkeutta että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen innokkuutta hyödyntää tämä osittain hukattu voimavara. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan rooli on jo muuttunut passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi asiantuntijaksi. Vain asiakas voi tuntea ne olosuhteet, joissa hän haasteidensa kanssa elää. Asiantuntijuus muodostuu omista kokemuksista, joihin yhdistyy muualta hankittua tietoa. Asiantuntijana potilas voi hallita sairautensa hoitamista ja omaa hyvinvointiaan.
Vältetään vältettävissä oleva haitta
On arvioitu, että maailmanlaajuisesti noin 12 prosenttia sairaalahoidossa olevista potilaista kokee jonkun haittatapahtuman, joista valtaosa liittyy lääkitysturvallisuuteen. Noin puolet kaikista haitoista voitaisiin estää. Hiljattain julkaistu STM:n Asiakas- ja potilasturvallissuustrategia nostaa sekin potilaiden ja omaisten osallistamisen yhdeksi strategiseksi kärjeksi. Tavoitteeksi asetetaan vältettävissä olevan haitan välttäminen. Myös WHO:n potilasturvallisuuden tavoiteohjelman keskeinen toimenpide on sitouttaa palvelunkäyttäjät ja heidän läheisensä toimimaan aktiivisina vaikuttajina terveydenhuollossa. Potilas ja hänen tuottamansa terveystieto tulee siis kansallisten ja kansainvälisten linjaustenkin perusteella ottaa osaksi hoidon suunnittelua aina kun se on mahdollista. Lisäksi tiedon tuottamiselle on oltava erilaisia väyliä. Keskustelu vastaanotolla lienee se tavanomaisin, mutta yhä merkittävämmässä roolissa ovat erilaiset digitaaliset väylät, kuten potilasportaalit ja mobiilisovellukset.
Tieteellinen tutkimustieto parantaa hoidon turvallisuutta
Meidän on hyödynnettävä tieteellistä tutkimustietoa terveydenhuollon resurssiviisaasta toiminnasta ja jaetusta päätöksenteosta hoidon turvallisuuden parantamisen tietopohjana. Taysin neurologian poliklinikalla käynnissä olevassa Proshade-tutkimushankkeessa tutkitaan potilaan tuottamaa tietoa, tiedon hyödyntämistä, jaettua päätöksentekoa sekä ammattilaisen ja potilaan välistä vuorovaikutusta päätöksentekotilanteessa. Tutkimusta koordinoi Itä-Suomen yliopisto ja sitä rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla potilaan yksilöllinen osallistuminen päätöksentekoon voidaan optimoida. Osallistuva potilas on voitu aiemmin leimata terveydenhuollossa ”hankalaksi”. Tämä näkemys on aika kuopata ja tunnistaa potilaan asiantuntijuus mahdollisuutena parantaa potilaan autonomiaa ja siten myös hoidon laatua. Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen tarvitaan meitä kaikkia, myös asiakkaat ja potilaat itse.