Tampereen Biopankki on mukana kansallisessa Genetiikan rooli painonpudotuksessa (GENEROOS)-tutkimuksessa, jossa etsitään vastausta monen painonpudottajan mieltä askarruttavaan asiaan: mikä osuus geeneillä on painonpudotuksessa?
Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan eri puolilta Suomea 1200 osallistujaa, jotka ovat 30–65-vuotiaita ja joilla on joko erityisen korkea tai matala geneettinen alttius ylipainolle (BMI 24-36). Mukaan kutsutaan henkilöitä, jotka ovat antaneet biopankkisuostumuksessaan yhteydenottoluvan.
Tutkimus lähti liikkeelle Tampereen Biopankista, josta lähetettiin kutsukirjeet 600 henkilölle. Heistä halukkaat ilmoittautuivat mukaan OmaBiopankki-palvelun kautta. Soveltuvuuskyselyn jälkeen tutkittavia oli lopulta 130.
– Suuri ilmoittautuneiden määrä kertoo, että aihe kiinnostaa ja ihmisillä on halu osallistua tieteelliseen tutkimukseen, sanoo tutkimusta Tampereen Biopankissa koordinoiva palvelukoordinaattori Leena Viiri.
Ravintovalmennusta ja aktiivisuusranneke
Ensimmäiset tutkimuskäynnit ovat jo takanapäin. Tutkittavat kutsuttiin elo-lokakuussa Tays Tutkimuspalvelujen tutkimusvastaanotolle punnitukseen, pituuden mittaukseen ja verinäytteeseen. Osallistujat oli jaettu aiemmin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, ja ensimmäisen käynnin yhteydessä he saivat tietää, kumpaan ryhmään he kuuluvat.
– Toinen ryhmä saa puolen vuoden ajan ravintovalmennusta ja aktiivisuusrannekkeen. Toinen ryhmä jatkaa elämäänsä entiseen tapaan ja saa aktiivisuusrannekkeen tutkimusjakson jälkeen kiitokseksi tutkimukseen osallistumisesta, kertoo tutkimushoitaja Sari Mäkiluoma.
Puolen vuoden kuluttua seurataan muutoksia ottamalla samat mittaukset uudelleen. Lisäksi kaikkia osallistujia pyydetään vastaamaan lyhyeen verkkokyselyyn ja raportoimaan painonsa tutkijoille tekstiviestillä kahden ja neljän kuukauden kohdalla.
Tutkimus elämäntapamuutoksen tukena
Yksi tutkimuksen osallistuvista on kilpapainissa kansainvälisesti menestynyt nelikymppinen Matti Hämäläinen. Tutkimukseen osallistuvilta vaaditaan hieman vaivannäköä, mutta hän ottaa haasteen vastaan mielellään.
– Aion hyödyntää ravintovalmennusta ja tutkimuksen tuloksia elämäntapamuutoksen tukena. Aktiivisen kilpauran jälkeen on kertynyt painoa pikkuhiljaa huomaamatta. Elän hektistä lapsiarkea ja aloitin juuri insinööriopinnot. Kun elämään tulee tämmöisiä tekijöitä, joiden takia ei pysty panostamaan ruuanlaittoon, niin se vaikuttaa ruokailutottumuksiin, hän sanoo.
Kuva: Biopankin laboratoriohoitaja Minttu Virolainen ottamassa verikoetta tutkimukseen osallistuvalta Matti Hämäläiseltä.
Tausta-ajatuksena halu auttaa
Lihavuus on kasvava ja merkittävä kansanterveydellinen ongelma monissa maissa, kuten myös Suomessa.
- Ongelman ratkaisemiseksi meidän on ymmärrettävä paremmin genetiikan rooli ja se, miten se vaikuttaa ihmisten pyrkimyksiin laihtua, sanoo GENEROOS-tutkimuksen tutkimuskoordinaattori, lääketieteen tohtori Rodos Rodosthenous Suomen molekyylilääketieteen instituutista Helsingin yliopistosta.
Rodosthenous kertoo, että GENEROOS-tutkimukselta odotetaan paljon etenkin yksilöllisempien hoitojen kehittämisen näkökulmasta.
– Onnistuessaan tämä tutkimus tulee määrittelemään, että voimmeko käyttää geneettistä tietoa ylipainoisten ja liikalihavien henkilöiden auttamiseksi yksilöllisemmällä ja tehokkaammalla tavalla.