Kaikissa päivän puheenvuoroissa toistuivat rohkeuden vaade ja toivon ylläpitäminen. Rakea voidaan tehdä ja toteuttaa monella tavalla, mutta sitä on tärkeää tehdä aina yhdessä ja yhteistyössä. Rakenteellisen sosiaalityön perusta on edistää osallisuutta ja demokratiaa sekä taistella eriarvoisuutta vastaan. Tämän päivän rakenteellinen sosiaalityö on ihmisoikeustyötä, taistelua ihmisarvoisen elämän edellytyksistä.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen piti hyvinvointialueen tervehdyspuheenvuoron, jossa hän kertasi sitä rake-tekemistä, mitä Pirkanmaalla on tähän mennessä tehty. Sosiaalityö nähdään organisaatiossamme tärkeänä ja sen toteuttamiselle on vankka johdon tuki. Seminaariin osallistui lähes kaksi sataa henkilöä sekä paikan päällä että etäyhteyksin.
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön työelämäprofessori Minna Kivipelto aloitti päivän jäsentämällä rakenteellisen sosiaalityön tietopohjaa, jota Pirkanmaankin hyvinvointialueella työstetään RRP-rahoitteisessa Hoppu-hankkeessa. Hänen esityksessään rakenteellinen sosiaalityö tarkoittaa tietotyön lisäksi vahvasti myös aktivismia ja yhteiskunnalliseen muutokseen pyrkimistä yhdessä asiakkaiden kanssa.
Tampereen A-Killan hankekoordinaattori ja Pirkanmaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkoston puheenjohtaja Miika Joenperä kertoi esityksessään, millä tavoin järjestöt toteuttavat rakenteellista sosiaalityötä. Sote-sektorilla toimivilla järjestöillä on erittäin iso rooli yksittäisen ihmisen kuntoutumisen polulla tarjoten yhteisöjä, joihin kuulua. Järjestöjen rooli toivon tuojana on merkittävä.
Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija, dosentti Tuomo Kokkosen puheenvuorossa kuulimme sosiaalihuoltoa koskevan päätöksenteon jännitteistä hyvinvointialueilla. Politiikan ja poliittisen päätöksenteon merkitystä ei voi jättää huomioimatta rakenteellisen sosiaalityön yhteydessä.
Laki hyvinvointialueesta (611/2021) ohjaa hyvin vahvasti osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisesta asukkaille ja palvelujen käyttäjille (29 §).
Kommenttina Tuomo Kokkosen esitykseen seurasimme Pikassoksen kehittämispäällikkö Anna Pekkarisen vetämää paneelikeskustelua, johon osallistuivat Pirkanmaan hyvinvointialueelta sosiaalipalveluiden toimialuejohtaja Maria Päivänen ja integraatiotoiminnan johtaja Tuukka Salkoaho, sosiaali- ja terveysministeriöstä erityisasiantuntija Henna Leppämäki ja Satakunnan hyvinvointialueelta sosiaalityön professiojohtaja Kati Nordlund-Luoma. Paneelissa puhuttiin johtajuudesta ja vaikuttamistyöstä sekä sosiaalityön asemasta terveydenhuollon rinnalla hyvinvointialueilla.
Tampereen yliopiston työelämäprofessori Juha Kaakinen kertoi rakenteellisen sosiaalityön mahdollisuuksista asunnottomuuden poistamistyössä. Asunnottomuuden poistaminen edellyttää systeemistä muutosta: asunnottomuuden syihin vaikuttamista, ennaltaehkäisyä ja asunnottomuutta ylläpitävien rakenteiden purkamista, eli rakenteellista työtä.
Upea seminaaripäivä päätettiin Synnöve Karvinen-Niinikosken sanoihin vuodelta 2005: ”Sosiaalityön asiantuntijuus on koko ajan muuttuvaa ja kehittyvää. Kehittyäkseen kohti professionaalista auttamiskäytäntöä sosiaalityön oppialalla tarvitaan joustavaa moninäköiskulmaista asiantuntijuutta, eräänlaista katutason intellektuaalisuutta, joka yhdistää erilaisia näkökulmia ja ylittää raja-aitoja". Mutta ennen kaikkea tarvitaan rohkeutta.