Syys-lokakuussa 2024 pyysimme pirkanmaalaisia omaishoitajia vastaamaan kyselyyn, jotta saisimme lisää tietoa heidän kokemuksistaan ja tarpeistaan.
Kyselyyn osallistui yhteensä 1265 omaishoitajaa, eli noin kolmasosa Pirkanmaan omaishoitajista. Saadut tulokset toimivat pohjana alkavalle PIRKKO-hankkeelle, jonka tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien hyvinvointia.
Taustatietoa kyselyyn vastanneista: 80 prosenttia eläkeläisiä, 70 prosenttia naisia
Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 73 vuotta, ja 70 prosenttia heistä oli naisia. Kyselyyn vastanneiden omaishoitajien hoidettavat ovat pääsääntöisesti heidän puolisoitaan ja yli 75-vuotiaita.
Yli 80 prosenttia vastaajista oli eläkeläisiä, ja enemmistö kyselyyn vastanneista omaishoitajista oli toiminut roolissaan alle kolme vuotta. Vastaajia oli kaikista Pirkanmaan kunnista.
Poimintoja kyselyn tuloksista
Viestintä: Uutiskirje jo toteutettu
Sähköpostitse toimitettavaa uutiskirjettä toivoi 60 prosenttia vastaajista. Uutiskirje on jo otettu käyttöön, ja sillä tavoitetaan yli 2000 omaishoitajaa.
Vastaajista lähes puolet kokee saaneensa tarpeeksi tietoa omaishoitoa tukevista palveluista, mutta kyselyvastauksista voidaan tunnistaa myös tiedonpuutetta.
Omaishoitajan vapaat tunnetaan hyvin
Vaikka 93 prosenttia vastaajista tuntee oikeutensa omaishoitajan vapaisiin, vain vajaa kolmasosa käyttää niitä säännöllisesti. Suurimpia esteitä ovat sopivan hoitopaikan tai hoitajan puute, hoidettavan haluttomuus lähteä hoitoon, palveluseteleihin liittyvät käytön haasteet, tiedon puute, taloudelliset esteet tai hoidettavan erityistarpeet erityisesti silloin, kun omaishoidettava on lapsi.
Lähes 70 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen tapaan järjestää omaishoidon tuen vapaata. Kuitenkin lähes puolet kyselyyn vastanneista lapsiperheiden omaishoitajista kaipaa lisää erilaisia vapaiden käyttömuotoja. Ikääntyneet omaishoitajat kaipaavat vähiten erilaisia vapaan muotoja.
Palkkiosta
40 prosenttia vastaajista kokee, ettei omaishoitajien palkkio vastaa työn vaativuutta. Monet omaishoitajat kokevat, että heidän työtään ei arvosteta riittävästi.
Omaishoitoperheiden käyttämiä palveluita
Reilusti yli puolet omaishoidettavista käyttää muitakin hyvinvointialueen sote-palveluita. Vastaajien eniten käyttämät palvelut olivat kotihoito, kotona asumista tukevat muut tukipalvelut, henkilökohtainen apu ja muut vammaispalvelut.
Alle viidesosa ilmoitti käyttävänsä yksityisiä palveluita, järjestöjen palveluita tai muita palveluita.
Vastaajien mukaan omaishoitoperheiden hyvinvointia parhaiten tukevia palveluita ovat omaishoidon vapaat, kotihoito, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu, terapiat, vertaistuki ja taloudelliset tuet. Vastauksissa nousi kuitenkin esiin, että palveluiden saatavuudessa on haasteita. Lisäksi osa kokee, että vapaiden tai taloudellisen tuen määrä ei ole riittävä.
Elämänlaatu ja tuen saaminen: omalta työntekijältä saa tukea
Kyselyyn vastanneiden omaishoitajien oma arvio elämänlaadustaan ja terveydestään oli keskimäärin 7–8. Asteikko oli 4–10.
Noin kolmannes kyselyyn vastanneista kokee saaneensa tarpeeksi riittävästi tukea omaishoitajana toimimiseen. Vastaajista lähes puolet ei osannut arvioida, onko tukea ollut riittävästi.
Omaishoidon työntekijän yhteystiedot olivat varsin hyvin tiedossa, ja lähes 70 prosenttia koki saavansa tukea työntekijältään. Työntekijöiltä kaivataan erityisesti yhteydenpitoa sekä tietoa ja ohjausta saatavilla olevista palveluista ja tukimuodoista.
Omaishoidon asiakasohjauksen NPS-luku oli 11. NPS mittaa halukkuutta suositella palvelua ys-tävälleen. Kyselyyn vastanneista 425 antoi arvosanan 9–10 (suosittelijat), 434 antoi arvosanan 7–8 (passiiviset) ja 297 asiakasta antoi arvosanan 0–6 (kriitikot). Positiivinen NPS-luku kertoo, että suosittelijoita on enemmän kuin kriitikoita.
Ajatuksia tulevaisuuden näkymistä
Viidesosa vastaajista on kiinnostunut etäpalveluista tai kokee, että niiden hyödyntäminen voisi edistää osallistumista esimerkiksi vertaistukiryhmiin tai tapahtumiin.
Kyselyssä tarjottiin tietoa perhehoidosta ja kysyttiin, voisiko se olla toimiva tapa tukea omaishoitoperheen arkea. Vastaajista kolmannes arvioi perhehoidon soveltuvan heille. Toinen kolmannes ilmoitti, että ei tunne palvelua, ja loput kokivat, että palvelu ei sovellu heille.
Vastauksissa korostuu, että perhehoidon koetaan tukevan vaihtoehdoista eniten omaishoidettavan kotona asumista, mutta myös se, että perhehoito on monille vielä vierasta.
Kyselyssä omaishoitajat esittivät kaikkiaan 516 avointa kehitysehdotusta, joissa painottuivat palveluiden saatavuus, yksilöllinen tuki ja viestinnän parantaminen. Etä- ja perhehoitopalveluiden hyödyntämistä pidettiin lupaavana, mutta vielä osin tuntemattomana vaihtoehtona.
Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!