Sisä-Suomen yhteistyöalueella eli Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla myönnettiin valtion tutkimusrahoitusta tänä vuonna 3 245 305 euroa. Rahoitusta jaettiin alueella kaikkiaan 124 terveyden tutkimusta tekevälle tutkimushankkeelle.
Valtio myöntää rahoitusta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen kerran vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa rahoituksen yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille, jotka arvioivat tutkimushankkeet ja määrittelevät, kuinka summa jaetaan hakijoiden kesken.
Sisä-Suomen yhteistyöalueella valtion tutkimusrahoituksen osoittamisesta terveydenhuollon organisaatioille päättää Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyöalueen tutkimustoimikunta. Rahoituksen määrä on riippuvainen valtion budjetista ja vaihtelee vuosittain.
Esimerkkejä rahoitusta saaneista tutkimuksista:
Professori, lääketieteen tohtori Heikki Hyöty, Fimlab: ”Enteroviruses as targets of therapeutic interventions in human diseases (ENINT)”, 51 239 euroa.
Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmiselle tauteja aiheuttavia viruksia, joiden aiheuttamat sairaudet kuormittavat merkittävästi terveydenhuoltoa. Toistaiseksi vain poliovirusta ja enterovirus 71:stä vastaan on rokote.
Enterovirusten merkitys on korostunut, kun niiden yhteys kroonisiin sairauksiin, kuten kardiomyopatiaan, astmaan ja tyypin 1 diabetekseen ja keliakiaan on saanut lisänäyttöä. Tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä kliinisesti tärkeiden enterovirustautien diagnostiikkaan, ehkäisyyn ja hoitoon.
Tutkimus on jo tuottanut monia uusia diagnostisia menetelmiä ja tutkimuksessa kehitetään uudentyyppisiä rokotteita sekä viruslääkkeitä. Tutkimus tehdään laajassa kansainvälisessä yhteistyössä vahvistaen Tampereen johtavaa asemaa suomalaisen rokoteosaamisen keskittymänä.
Dosentti, lääketieteen tohtori Teemu Luoto, Tays: ”Spinal Trauma Prognostication – A Tampere Research Initiative Aiming to Individualize Treatment”, 42 892 euroa.
Traumaattinen selkäydinvamma johtaa motorisiin, sensorisiin ja autonomisiin toimintahäiriöihin, jotka vaikuttavat moniin kehon järjestelmiin. Selkäydinvammaan liittyy elinikäinen riski toissijaisten komplikaatioiden muodostumiselle ja sillä on huomattava vaikutus vammasta kärsivän ihmisen elämään ja sosiaaliseen ympäristöön. Lisäksi selkäydinvammapotilaan hoito ja kuntoutus aiheuttavat huomattavia taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle.
Tutkimuksen tavoitteena on parantaa selkäydinvamman saaneiden potilaiden toipumisen ennustettavuutta yksilöllisemmin ja tehokkaammin. Tarkoituksena on kehittää ennustemalli, jota voidaan hyödyntää selkäydinvammapotilaan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa sekä tarkentaa ja yksilöllistää toipumisennustetta.
Tämä mahdollistaa hoito- ja kuntoutustoimien suuntaamisen entistä tehokkaammin niistä hyötyville potilaille. Tulokset ovat suoraan sovellettavissa kansallisesti ja kansainvälisesti selkäydinvammapotilaita hoitavissa yksiköissä.
Lääketieteen tohtori Marjukka Pollari, Tays: ”A Nordic prospective 1st line trial on patients with newly diagnosed primary central nervous system lymphoma – NOPCE”, 40 238 euroa.
Primaarinen keskushermoston lymfooma on harvinainen ekstranodaalisen non-Hodgkin-lymfooman muoto, joka tyypillisesti rajoittuu aivoihin, silmiin ja aivo-selkäydinnesteeseen. Hoito tähtää täydelliseen paranemiseen, mutta uusiutunut tai hoitoon huonosti reagoiva tauti on edelleen suuri kliininen ongelma.
Harvinaisuutensa vuoksi hoitokäytännöt perustuvat harvoihin ja pienillä potilasmäärillä tehtyihin tutkimuksiin. Erityisesti iäkkäiden ja hauraiden potilaiden hoitotuloksista ja taudin biologisista ennustekijöistä tarvitaan uutta tietoa.
Tutkimus toteutetaan kansainvälisenä kliinisenä monikeskustutkimuksena, jonka pääkeskuksena toimii Tampereen yliopistollinen sairaala. Tavoitteena on määritellä uusia, aiempaa tarkempia keinoja taudin ennusteen, hoitovasteen sekä hoidon pettämisen riskin arvioimiseksi.
Dosentti, lääketieteen tohtori Ilkka Kivekäs, Tays: ”Poskionteloiden pallolaajennushoidon hyöty – prospektiivinen kaksoissokkoutettu placebokontrolloitu tutkimus”, 33 603 euroa.
Nenä- ja sivuontelotulehdukset ovat yleinen ongelma ja yksi suurimmista korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauspotilasryhmistä. Ensisijainen hoito toistuvissa poskiontelontulehduksissa tai kroonisissa tulehduksissa on paikallishoidot lääkkeillä. Näillä ei kuitenkaan aina saavuteta riittävää hoitotulosta ja silloin turvaudutaan poskionteloiden tähystyskirurgiaan.
Kirurgian vaihtoehdoksi on tullut poskionteloiden pallolaajennushoito, jonka tehosta on kuitenkin vaihtelevaa tietoa. Tavoitteena on selvittää pallolaajennuksen hoidon tehoa lumekontrolloidussa, kaksoissokkoutetussa tutkimusasetelmassa. Lisäksi verrataan poskionteloiden tähystysleikkauksen ja pallolaajennushoidon välittömiä ja pitkäaikaiskustannuksia sekä pitkäaikaishyötyjä antibioottikuurien ja paikallishoitovalmisteiden kulutuksessa.
Tarkoituksena on saada tietoa pallolaajennuksen hyödyistä ja selvittää, kuinka paljon vähemmän antibioottikuureja ja paikallisia kortikosteroideja käytetään poskionteloiden toimenpiteiden jälkeen verrattuna sitä edeltävään aikaan.
Dosentti, lääketieteen tohtori Maarit Bärlund, Tays: ”Syöpälääkehoitojen vaikuttavuuden parantaminen minimoimalla syöpälääkehoitojen haittoja hyödyntäen digitaalisuutta”, 23 651 euroa.
Terveydenhuollon suurimpana haasteena ovat kasvavat kustannukset sekä pula osaavista ammattilaisista. Syöpäsairauksien ilmaantuvuuden kasvaessa myös syöpähoidot ja niihin liitetyt haitat lisääntyvät.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, voidaanko hoidoista aiheutuvien haittojen minimoinnilla ja digitalisaation hyödyntämisellä kohdentaa terveydenhuollon niukat resurssit kustannustehokkaasti. Tavoitteena on tunnistaa riskitekijöitä ja keinoja haittojen ehkäisemiseksi sekä laatia syöpälääkehoidon valtakunnalliset mittariehdotukset potilasturvallisuuden seurantaan.
Tutkimustulokset voidaan soveltaa suoraan käytäntöön. Vähentämällä syöpähoitojen haittoja ja tunnistamalla kustannustehokkain tapa hoitojen toteuttamiseen, parannetaan hoitojen vaikuttavuutta.
Professori, hammaslääketieteen tohtori Anna Maria Heikkinen, Pirha: ”Dual-light antibacterial photodynamic therapy as an adjunctive treatment to topical corticostreroid treatment in patients with gingival involvement of oral lichen planus- a randomized study”, 20 334 euroa.
Suun punajäkälä on krooninen immuunivälitteinen tulehdustila, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Syy taudin syntymiselle on edelleen tuntematon. Suun punajäkälän uskotaan olevan autoimmuunisairaus, jossa ihmisen oma immuunijärjestelmä hyökkää suun limakalvojen terveitä soluja vastaan. Sille on ominaista valkoisten verkkomaisten läiskien ilmestyminen suun limakalvoille sekä pinnalliset haavaumat kielen, ikenien ja muiden suun kudosten alueella.
Suun punajäkälään ei ole parantavaa hoitoa ja tarjolla olevilla hoitokeinoilla pyritään lievittämään oireita. Tutkimus on satunnaistettu seurantatutkimus, jonka tavoitteena on selvittää kaksoisvalohoitoterapian tehoa yhdistettynä kortikosteroidihoitoon, kun vertailukohteena on pelkkä kortikosteroidihoito.
Kaksoisvaloterapian tehokkuus on osoitettu iensairauksien hoidossa. Mikäli tämä tutkimus osoittaa, että kaksoisvalohoitolaitteella voidaan parantaa taudista kärsivien ihmisten elämänlaatua, voi tutkimuksella olla vaikutus kansantalouteen vaikeista oireista johtuvien sairauslomien vähenemisen myötä. Omahoitona toteutettavana kaksoisvalohoito hoitomuotona voi vapauttaa resursseja suun terveydenhuollossa muiden suusairauksien hoitoon.
Myönnetyt rahoitukset Pirkanmaan hyvinvointialueella
Pirkanmaan hyvinvointialueella rahoitusta myönnettiin 95 tutkimukselle yhteensä 2 480 427 euroa:
Arponen Otso 13 515, Ashorn Per 20 334, Auvinen Anssi 33 468, Bizaki-Vallaskangas Argyro 13 699, Bärlund Maarit 23 651, Cederqvist Sanna 5 000, Frösen Juhana 53 507, Haapasalo Joonas 40 238, Haavisto Elina 20 334, Hartikainen Kaisa 13 699, Heikkinen Anna Maria 20 334, Hellevuo Camilla 5 000, Himanen Sari-Leena 20 334, Hoppu Sanna 40 238, Hujanen Pekko 5 000, Hurme Mikko 13 699, Hästbacka Johanna 26 969, Isomäki Pia 26 968, Jokihaara Jarkko 33 603, Jukkola Arja 20 334, Jylhä Marja 13 699, Järvinen Tero 46 872, Kaartinen Ilkka 13 699, Kaltiala Riittakerttu 53 507, Kankaanpää Markku 26 968, Karhunen-Enckell Ulla 5 000, Karjalainen Teemu 13 699, Kaukinen Katri 60 000, Kaunonen Marja 26 968, Kellokumpu-Lehtinen Pirkko-Liisa 26 967, Kelloniemi Minna 20 334, Kimpimäki Teija 13 699, Kivekäs Ilkka 33 603, Koivisto Tiina 5 000, Komulainen Tuomas 5 000, Koskela Tuomas 37 291, Kuitunen Anne 24 314, Kuusisto Hanna 13 699, Kähönen Mika 33 603, Kärnä Laura 5 000, Laitinen Tar-ja 17 813, Laivuori Hannele 33 603, Laukkarinen Johanna 53 507, Launonen Antti 33 603, Lehtimäki Kai 26 968, Lehtimäki Lauri 33 603, Leppänen Mari 20 334, Leppänen Olli 33 603, Louvanto Karolina 46 872, Luoto Teemu 42 892, Majava Marja 12 742, Marttila Saara 20 334, Mattila Elina 20 334, Mattila Ville 46 872, Miettinen Susanna 23 515, Murtola Teemu 40 238, Mustonen Jukka 20 334, Mäenpää Heikki 26 968, Mäkelä Satu 26 968, Neva Marko 24 314, Nevalainen Pasi 26 968, Nikkola Jussi 40 238, Nykter Matti 60 000, Ortiz Rebekka 20 334, Palmio Johanna 53 507, Pasternack Rafael 13 699, Peltola Emmi 5 000, Peltola Jukka 46 872, Peltomäki Timo 26 968, Pollari Marjukka 40 238, Pörsti Ilkka 59 611, Rantala Sari 13 699, Ran-talaiho Vappu 26 968, Reito Aleksi 26 968, Repo Jussi 33 603, Rimpelä Arja 13 699, Rinta-Kiikka Irina 26 968, Rutanen Jarno 26 968, Räisänen Laura 20 334, Seppälä Toni 40 238, Sumrein Bakir 5 000, Suomalainen Piia 20 334, Suominen Helmi 5 000, Suominen Velipekka 23 651, Taavela Kaisa 5 000, Tammela Outi 20 334, Tammela Teuvo 33 600, Tihtonen Kati 30 286, Tähtinen Riikka 26 968, Uusitalo Hannu 20 334, Uusitalo-Järvinen Hannele 26 968, Viiri Keijo 26 968, Virtanen Suvi 33 603, Vormisto Krista 5 000, Österlund Pia 40 238.
Muut Sisä-Suomen yhteistyöalueelle myönnetyt rahoitukset
Pirkanmaan hyvinvointialueen lisäksi tutkimustoimikunta myönsi rahoitusta sitä hakeneille Pirkanmaan hyvinvointialueen konserniosakeyhtiöille ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatioille kohdennettavaksi organisaatioiden tutkijoille ja tutkimusryhmille seuraavasti:
Fimlab Laboratoriot Oy:lle myönnettiin 13 tutkimukselle yhteensä 397 814 euroa: Haikarainen Teemu 20 334, Hytönen Vesa 26 968, Hyöty Heikki 51 239, Junttila Ilkka 13 699, Karhunen Pekka 13 699, Kholová Ivana 26 968, Lehtimäki Terho 59 876, Mäkinen Artturi 13 699, Paavonen Timo 23 651, Parkkila Seppo 46 872, Silvennoinen Olli 26 968, Tolonen Teemu 40 238 ja Visakorpi Tapio 33 603.
TAYS Sydänkeskus Oy:lle myönnettiin kolmelle tutkimukselle yhteensä 84 886 euroa: Aalto-Setälä Katriina 24 314, Hernesniemi Jussi 40 238 ja Kajander Olli 20 334.
Tekonivelsairaala Coxa Oy:lle myönnettiin neljälle tutkimukselle yhteensä 78 017 euroa: Eskelinen Antti 26 968, Neuvonen Perttu 13 699, Niemeläinen Mika 13 699 ja Skyttä Eerik 23 651.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle myönnettiin yhdeksälle tutkimukselle yhteensä 204 161 euroa: Aalto Mauri 13 699, Haapiainen Henry 5 000, Hongisto Markus 13 699, Jaatinen Pia 20 334, Kankaanranta Hannu 53 507, Kulkas Antti 33 603, Niemelä Onni 23 651, Paavilainen Eija 26 969 ja Sartoneva Reetta 13 699.
Lisätietojen antaja: Aila Kätkä: aila.katka@pirha.fi, Niina Pylkki: niina.pylkki@pirha.fi, Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyöalueen tutkimustoimikunta