Insuliinihoitoinen diabetes: Testaa oppimaasi

Tietotesti insuliinihoidosta

Tekijänoikeudet: Tays

1. Alla on insuliinihoitoa koskevia väitteitä. Mikä väitteistä ei pidä paikkaansa?

A) Insuliini on ainoa verensokeria laskeva hormoni.

B) Perusinsuliinia ei saa jättää koskaan laittamatta.

C) Aterioiden välillä nouseva verensokeri voi tarkoittaa sitä, että perusinsuliinia on liian vähän.

D) Perusinsuliini laitetaan 4-5 kertaa päivässä.

Nämä väittämät ovat väärin:

Väittämä D eli "Perusinsuliini laitetaan 4-5 kertaa päivässä." ei pidä paikkaansa.

Perusinsuliini laitetaan valmisteesta riippuen 1-2 kertaa päivässä. 

Nämä väittämät ovat oikein:

Väittämä A eli "Insuliini on ainoa verensokeria laskeva hormoni."

Väittämä B eli "Perusinsuliinia ei saa jättää koskaan laittamatta."

Väittämä C eli "Aterioiden välillä nouseva verensokeri voi tarkoittaa sitä, että perusinsuliinia on liian vähän."

2. Mitkä ateriainsuliinia koskevat väittämät pitävät paikkansa?

A) Ateriainsuliinin vaikutus alkaa noin 10 minuutissa.

B) Ateriainsuliinin tarve on yleensä aamulla pienimmillään ja illalla suurimmillaan.

C) Liian suuri ateriainsuliinin määrä aiheuttaa verensokerin nousua. 

D) Ateriainsuliinin annoksen suurentaminen lisää sekä sen vaikutuksen suuruutta että kestoa.

E) Aterian jälkeisten verensokerinousujen tarkkailu on paras tapa selvittää, onko insuliinimäärä ollut tilanteeseen sopiva. 

Nämä väittämät pitävät paikkansa:

Väittämä A eli "Ateriainsuliinin vaikutus alkaa noin 10 minuutissa. "

Väittämä E eli "Aterian jälkeisten verensokerinousujen tarkkailu on paras tapa selvittää, onko insuliinimäärä ollut tilanteeseen sopiva."

Nämä väittämät ovat väärin:

Väittämä B eli "Ateriainsuliinin tarve on yleensä aamulla pienimmillään ja illalla suurimmillaan."

Väittämä C eli "Liian suuri ateriainsuliinin määrä aiheuttaa verensokerin nousua."

Väittämä D eli "Ateriainsuliinin annoksen suurentaminen lisää sekä sen vaikutuksen suuruutta että kestoa."

3. Mikä näistä insuliinin tarvetta koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?

A) Insuliinin tarve vähenee murrosiässä.

B) Liikunta vähentää insuliinin tarvetta.

C) Flunssa lisää insuliinin tarvetta. 

D) Remission aikana insuliinin tarve tilapäisesti vähenee.

E) Pitsan syöminen voi aiheuttaa verensokerin nousun pari tuntia sen syömisen jälkeen. 

Ei pidä paikkaansa:

Väittämä A eli "insuliinin tarve vähenee murrosiässä" ei pidä paikkaansa. 

Nämä väittämät ovat oikein:

Väittämä B eli "Liikunta vähentää insuliinin tarvetta."

Väittämä C eli "Flunssa lisää insuliinin tarvetta."

Väittämä D eli "Remission aikana insuliinin tarve tilapäisesti vähenee."

Väittämä E eli "Pitsan syöminen voi aiheuttaa verensokerin nousun pari tuntia sen syömisen jälkeen."

4. Mari pistää Levemir-insuliinia 10+10 yksikköä vuorokaudessa ja ateriainsuliinia noin 20 yksikköä päivässä. Mikä on Marin insuliiniherkkyys 100-sääntöä käytettäessä?

A) Marin insuliiniherkkyys on 2,5.

B) Marin insuliiniherkkyys on 3.

C) Marin insuliiniherkkyys on 3,5.

D) Marin insuliiniherkkyys on 4.

Oikea vastaus:

Oikea vastaus on väittämä A eli "Marin insuliiniherkkyys on 2,5", eli Marin pistäessä yhden yksikön insuliinia, hänen verensokeritasonsa laskee 2,5 mmol/l.

Kertaa vielä tiedot insuliiniherkkyydestä, jos laskeminen tuotti haasteita.

5. Mitkä vaihtoehdot ovat totta remission osalta?

A) Verensokeritaso laskee remission vahvistuessa, jos insuliinimäärä pysyy samana.

B) Verensokeritaso nousee remission vahvistuessa, jos insuliinimäärä pysyy samana.

C) Verensokeritaso laskee remission heikentyessä, jos insuliinimäärä pysyy samana.

D) Verensokeritaso nousee remission heikentyessä, jos insuliinimäärä pysyy samana.

Nämä ovat totta:

Väittämä A eli "Verensokeritaso laskee remission vahvistuessa, jos insuliinimäärä pysyy samana."

Väittämä D eli "Verensokeritaso nousee remission heikentyessä, jos insuliinimäärä pysyy samana."

Nämä eivät ole totta:

Väittämä B eli "Verensokeritaso nousee remission vahvistuessa, jos insuliinimäärä pysyy samana."

Väittämä C eli "Verensokeritaso laskee remission heikentyessä, jos insuliinimäärä pysyy samana."

Tietotesti matalista ja korkeista verensokereista

Tekijänoikeudet: Tays

1.  Mikä alla olevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 

A) Matala verensokeri eli hypoglykemia tarkoittaa, että verensokeritaso on alle 3,5 mmol/l.

B) Matalan sokerin oireet kertovat siitä, että elimistö on alkanut jo tehdä korjaustoimenpiteitä verensokerin nostamiseksi. 

C) Jos sokeritaso menee satunnaisesti matalalle, insuliinihoitoon ei tarvitse tehdä muutoksia. 

D) Jos stulee matalan sokerin oireita, on aina syötävä, vaikka sokeritaso olisi normaali.

Oikeat vaihtoehdot ovat:

A eli "Matala verensokeri eli hypoglykemia tarkoittaa, että verensokeritaso on alle 3,5 mmol/l." Sokeri on matala alle 3,5 mmol/l -arvoilla. 

B eli "Matalan sokerin oireet kertovat siitä, että elimistö on alkanut jo tehdä korjaustoimenpiteitä verensokerin nostamiseksi." Matalan sokerin oireet kertovat siitä, että elimistö alkaa vastavaikuttajahormonien kautta korjaamaan tilannetta. Maltti syömisessä on tärkeää, ettei verensokeri nouse liian korkealle.

C eli "Jos sokeritaso menee satunnaisesti matalalle, insuliinihoitoon ei tarvitse tehdä muutoksia." Satunnaiset matalat sokeriarvot ovat normaali osa diabeteksen hoitoa. 

Väärin on väite:

D eli "Jos tulee matalan sokerin oireita on aina syötävä, vaikka sokeritaso olisi normaali."
Tässä tilanteessa syömienn johtaa verensokerin tarpeettomaan nousuun.  

2. Matalan verensokerin syynä voi olla

A) Liian pieni insuliinimäärä aterialla.

B) Liikkumattomuus.

C) Aterian viivästyminen.

D) Kova jännittäminen esimerkiksi kisapäivänä.

Oikea vastaus:

Ainoa oikea vastaus on C eli "Aterian viivästyminen."
Aterian viivästyminen voi aiheuttaa sokeritason laskun. Näin tapahtuu, jos ateriainsuliini on ehditty pistää tai jos perusinsuliiniannos on liian suuri. 

Sen sijaan liian pieni insuliinimäärä, liikkumattomuus ja kova jännittäminen voivat nostaa sokeritason liian korkealle.

3. Valitse oikeat vaihtoehdot

A) Matalan sokeritason hoito aloitetaan heti, kun matala arvo on todettu.

B) Matalan sokeritason korjausannos on 5-10 g hiilihydraatteja.

C) Kannattaa syödä paljon hiilihydraatteja, jotta verensokeri varmasti nousee.

D) Hedelmät nostavat verensokeria nopeammin kuin hunaja. 

E) Hyperglykemian syynä voi olla ateriainsuliinin unohtaminen tai napostelu.

Oikeat vaihtoehdot ovat:

Väittämä A eli "Matalan sokeritason hoito aloitetaan heti, kun matala arvo on todettu."

Väittämä B eli "Matalan sokeritason korjausannos on 5-10 g hiilihydraatteja."
Korjausannos on yllättävän pieni, joten maltti on valttia syömisessä.

Väittämä E eli "Hyperglykemian syynä voi olla ateriainsuliinin unohtaminen tai napostelu."

Väärät vaihtoehdot ovat:

Väittämä C eli "Kannattaa syödä paljon hiilihydraatteja, jotta verensokeri varmasti nousee." 
Tämä johtaa vain voimakkaaseen verensokerin vaihteluun. 

Väittämä D eli "Hedelmät nostavat verensokeria nopeammin kuin hunaja."
Tosiasiassa  tilanne on päinvastoin.

4. Valitse paikkansa pitävät vaihtoehdot hyperglykemiaa koskevista väitteistä

A) Hyperglykemian syynä on yleensä se, ettei ateriainsuliinia ole pistetty tai on naposteltu.

B) Korkea verensokeri on hyvä korjata heti, kun se huomataan.

C) Pitkään koholla oleva verensokeri voi haitata oppimista.

D) Lyhytaikaiset hyperglykemiat eivät ole haitallisia.

Oikeat vaihtoehdot ovat:

Väittämä A eli "Hyperglykemian syynä on yleensä se, ettei ateriainsuliinia ole pistetty tai on naposteltu."

Väittämä C eli "Pitkään koholla oleva verensokeri voi haitata oppimista."

Väittämä D eli "Lyhytaikaiset hyperglykemiat eivät ole haitallisia."

Väärin on:

Väittämä B eli "Korkea verensokeri on hyvä korjata heti, kun se huomataan."
Korjaamisen voi tehdä seuraavan aterian yhteydessä.

5. Milloin ketoaineet mitataan?

A) Kun verensokeri on kahdessa peräkkäisessä mittauksessa yli 15 mmol/l.

B) Kun olet vatsataudissa, vaikka verensokeri olisikin normaali.

C) Kun sinulla on vatsakipua tai muutoin poikkeava vointi.

Oikein ovat:

Kaikki väittämät. 

Kaikissa näissä tilanteissa ketoaineet pitää mitata. 

Tietotesti verensokerin omaseurannasta

Tekijänoikeudet: Tays

1. Milloin sokeritaso on hyvä tarkistaa?

A) Aina ennen ateriaa.

B) Aina ennen nukkumaan menoa.

C) Aina ennen liikuntaa.

D) Aina, kun on matalan verensokerin tuntemuksia.

Oikeat vastaukset:

Väittämä A eli "Aina ennen ateriaa."
Kyllä vain, eihän sitä muuten tiedä minkä verran insuliinia aterialle tarvitaan. 

Väittämä B "Aina ennen nukkumaan menoa."
Kyllä, ennen nukkumaan menoa on hyvä tarkistaa, että verensokeri on hyvällä tasolla. 

Väittämä C, "Aina ennen liikuntaa."
Tottahan toki, hyvällä verensokeritasolla on turvallista liikkua.

Väittämä D eli "Aina, kun on matalan verensokerin tuntemuksia.
Näin on! Silloin on hyvä katsoa millä tasolla verensokeri on.

Verensokeri on siis hyvä tarkastaa kaikissa näissä tilanteissa.

2. Mitkä ovat oikeat verensokerin tavoitetasot?

A) Ennen aterioita 6-10 mmol/l. 

B) Ennen aterioita 5-7 mmol/l.

C) Kaksi tuntia aterian aloittamisen jälkeen alle 10 mmol/l. 

D) Kaksi tuntia aterian aloittamisen jälkeen 4-8 mmol/l. 

E) Nukkumaan mennessä yli 10 mmol/l. 

F) Nukkumaan mennessä 4-8 mmol/l.

G) Yöllä yli 10 mmol/l. 

H) Yöllä yli 4-7 mmol/l.

Oikeat vastaukset:

Joko muistitte nämä oikein? Oikeat tavoitearvot ovat

Väittämä B eli "Ennen aterioita 5-7 mmol/l.

Väittämä C eli "Kaksi tuntia aterian aloittamisen jälkeen alle 10 mmol/l. 

Väittämä F eli "Nukkumaan mennessä 4-8 mmol/l."

Väittämä H eli "Yöllä 4-7 mmol/l."

3. Miten eri tekijät vaikuttavat sokeritasoon?

  • Päärynä
  • Juokseminen
  • Porkkana
  • Kuume
  • Insuliini
  • Voileipä
  • Kova jännittäminen
  • Oksennustauti
  • Siripiri
  • Juusto

Mitkä tekijät

A) Nostavat sokeritasoa
B) Eivät vaikuta sokeritasoon
C) Laskevat sokeritasoa

Verensokeria nostavia tekijöitä ovat

  • Päärynä
  • Kuume
  • Voileipä
  • Kova jännittäminen
  • Siripiri

Verensokeria laskevia tekijöitä ovat

  • Juokseminen
  • Insuliini
  • Oksennustauti

Verensokeriin eivät juurikaan vaikuta

  • Porkkana
  • Juusto

Tietotesti diabeteksen hoidon soveltamisesta

Tekijänoikeudet: Tays

1. Verensokeri on 3,8 mmol/l ja pian on lounaan aika, miten toimit?

A) Otan voileivän tai lasillisen mehua ennen ateriaa.

B) Odotan, että ruoka valmistuu ja syön sitten.

C) Vähennän hieman insuliinin määrää lounaalla.

D) En tiedä.

Oikea vaihtoehto:

Oikea vaihtoehto on väittämä B. 
Verensokeri 3,8 mmol/l on matalahko, mutta ei vielä niin matala, että vaatisi välitöntä syömistä. Voit odottaa, että ruoka valistuu ja syödä sitten. 

2. Mittaat verensokerin ennen päivällistä ja se on 15,5 mmol/l. Mitä teet?

A) Jätän päivällisen väliin, koska verensokeri on korkea. 

B) Harmittelen tilannetta ja alan syödä. 

C) Lisään ateriainsuliinia siten, että verensokeri laskee kuuteen.

D) Lisään ateriainsuliinia siten, että verensokeri laskee kymmeneen.

Oikea vaihtoehto:

Väittämä C eli "Lisään ateriainsuliinia siten, että verensokeri laskee kuuteen."
Korjausinsuliinia laitetaan siten, että tavoitteena on laskea verensokeri noin kuuden tasolle. 

3. Sinulla on kova kuume ja yskä, makaat kotona sängyssä. Ruoka ei maistu. Miten toimit?

A) Mittaan verensokeria noin parin tunnin välein.

B) Koetan syödä ja juoda 1-2 tunnin välein jotakin pientä hiilihydraattipitoista. 

C) Laitan vähemmän insuliinia. 

D) Mittaan ketoaineet jos verensokeri on toistuvasti 15 mmol/l.

Oikeat toimintatavat:

Väittämä A eli "Mittaan verensokeria noin parin tunnin välein."

Väittämä B eli "Koetan syödä ja juoda 1-2 tunnin välein jotakin pientä hiilihydraattipitoista."

Väittämä D eli "Mittaan ketoaineet jos verensokeri on toistuvasti yli 15 mmol/l."

Väärä toimintatapa:

Väittämä C eli "Laitan vähemmän insuliinia."
Kuumeen aikana verensokeri nousee ja insuliinin määrää pitää lisätä.

4. Sinulla on alhaisen verensokerin tuntemuksia, mutta et voi mitata verensokeria. Mitä teet?

A) En mitään.

B) Otan lasillisen sokeritonta limpparia. 

C) Nautin vähän hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa. 

D) Mietin sitten, kun saan mitattua verensokerin.

Oikea toimintatapa:

Väittämä C eli "Nautin vähän hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa."

Mikäli verensokeria ei voi mitata, on toimittava kuin kyseessä olisi matala verensokeri. 

5. Kaveri soittaa juuri, kun olet syömässä lounasta ja houkuttelee lenkille kanssaan heti lounaan jälkeen. Mitä kannattaa tehdä, jotta verensokeri pysyy hyvällä tasolla lenkin ajan?

A) Syödä enemmän ruokaa lounaalla.

B) Ottaa mukaan evästä, esimerkiksi välipalapatukka. 

C) Laittaa enemmän insuliinia. 

D) Harmitella, kun ehdit jo laittaa insuliinia. Pitää vain toivoa, että verensokeri ei laske liikaa.

Oikea tapa toimia:

Väittämä A eli "Syödä enemmän ruokaa lounaalla."

Väittämä B eli "Ottaa mukaan evästä, esimerkiksi välipalapatukka."

Insuliini on jo laitettu tässä vaiheessa, jolloin on syötävä hieman enemmän lounaalla tai otettava mukaan välipalaa. Liikunta laskee verensokeria laitetun insuliinin lisäksi. 

Sensorin tulkintatehtävät

Tutki sensorikäyriä ja pohdi, miten kussakin tilanteessa sokeritasapainoa voitaisiin parantaa. Alaotsikkojen alle on kuvattu muutamia verensokerikäyriä ja vaihtoehtoja, miten verensokeritasapainoa voisi parantaa. Tutkaile käyriä ja mieti, mikä olisi sopiva toimintatapa. Oikeat vastaukset ovat käyrien alapuolella, sopivia toimintatapoja voi olla useampi.

Esimerkki 1

Mitä muutoksia hoitoon kannattaisi mielestäsi tehdä?

Esimerkkikuva sensorikäyrästä, jonka perusteella pitää päätellä, millaisia muuttoksia hoitoon tulisi tehdä.

Toimintavaihtoehdot:

  1. Illan pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen.
  2. Aamun pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen.
  3. Aamupalan pikainsuliinin lisääminen.
  4. Aamupalan pikainsuliinin pistäminen aikaisemmin.
  5. Rohkeampi korkeiden verensokereiden korjaaminen päiväaterioilla.
  6. Verensokereiden ahkerampi mittaaminen (käytössä skannausmittari).

Oikeat vastaukset:

  1. Illan pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen. Ei. Verensokeri seurailee yön sitä tasoa, mihin illasta jäädään.
  2. Aamun pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen. Luultavasti ei. Kolmena ensimmäisenä päivänä iltapäivän verensokerit ovat koholla ja aamun pitkävaikutteisen lisääminen tulee mieleen, mutta neljäntenä päivänä, kun verensokeri ei lähde aamulla jyrkkään nousuun, pitkävaikutteinen riittää hyvin pitämään iltapäiväsokerit kurissa.
  3. Aamupalan pikainsuliinin lisääminen. Kyllä. Verensokeri nousee aamupalalla usein jyrkästi. Kannattaa myös tarkistaa, ettei annosta suotta vähennetä matalahkojen heräämistä edeltäneiden verensokereiden takia. Aamuinen nousu jättää verensokerit korkealle pitkälle iltapäivään asti.
  4. Aamupalan pikainsuliinin pistäminen aikaisemmin. Kyllä. Jos verensokeri ei ole aamulla laskussa, aamupalan pikainsuliini kannattaa pistää hyvissä ajoin (jopa 30 minuuttia) ennen syömistä.
  5. Aamupalan pikainsuliinin lisääminen. Kyllä. Varsinkin lounaalla korkea verensokeri jää korjaamatta.
  6. Verensokereiden ahkerampi mittaaminen. Kyllä. Mittauksia tulisi Librellä tehdä 10-15/vrk, tässä tapauksessa tehty vain 4-6/vrk.

Esimerkki 2

Mitä muutoksia hoitoon kannattaisi mielestäsi tehdä?

Esimerkkikuva sensorikäyrästä, jonka perusteella pitää päätellä millaisia muutoksia hoitoon tulisi tehdä.

Toimintavaihtoehdot:

  1. Illan pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen.
  2. Aamun pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen.
  3. Aamupalan pikainsuliinin lisääminen.
  4. Tarkempi insuliiniannostelu iltapäiväsyömisille.
  5. Rohkeampi korkeiden verensokereiden korjaaminen iltapalalla.
  6. Varovaisempi korkeiden verensokereiden korjaaminen iltapalalla.
  7. Verensokereiden ahkerampi seuraaminen.

  1. Illan pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen. Ei. Viimeisenä aamuna verensokeri nousee loivasti aamua kohden, mutta muina öinä mennään matalan rajoilla.
  2. Aamun pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen. Ei. Iltapäivällä verensokeri tipahtaa välillä matalalle.
  3. Aamupalan pikainsuliinin lisääminen. Ei. Aamupalan aiheuttamat verensokerinousut ovat varsin maltilliset.
  4. Tarkempi insuliiniannostelu iltapäiväsyömisille. Kyllä. Verensokeri lähtee nousuun varsinkin päivällisaikaan, ensimmäisenä päivänä jo välipalalla.
  5. Rohkeampi korkeiden verensokereiden korjaaminen iltapalalla. Ei. Iltapala-aikaan verensokeri laskee välillä turhan reippaastikin korjauksen jälkeen. Päivällisellä korkeaa verensokeria voisi sen sijaan korjata rohkeammin.
  6. Varovaisempi korkeiden verensokereiden korjaaminen iltapalalla. Kyllä. Iltapalalla verensokereiden korjaamisessa käytettävää insuliiniherkkyysarviota voisi nostaa.
  7. Verensokereiden ahkerampi seuraaminen. Kyllä ja ei. Ensimmäisen päivän mittaukset ovat harvassa, mutta viimeisenä päivänä mittauksia on ihan suosituksen mukainen määrä.

Esimerkki 3

Mitä muutoksia hoitoon kannattaisi mielestäsi tehdä?

Esimerkkikuva sensorikäyrästä, jonka perusteella pitäisi päätellä, millaisia muutoksia hoitoon tulisi tehdä.

Toimintavaihtoehdot:

  1. Illan pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen.
  2. Aamun pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen.
  3. Aamupalan pikainsuliinin lisääminen.
  4. Tarkempi insuliiniannostelu iltapäiväsyömisille.
  5. Rohkeampi korkeiden verensokereiden korjaaminen iltapalalla.
  6. Varovaisempi korkeiden verensokereiden korjaaminen ilta-aterioilla.
  7. Verensokereiden ahkerampi seuraaminen.

Oikeat vastaukset:

  1. Illan pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen. Kyllä. Aamunkoittoilmiö on varsin voimakas. Lähtötaso yöhön on matalahko eli samaan aikaan pitkävaikutteisen insuliinin annoksen lisäämisen kanssa kannattanee pienentää iltapalan ateriainsuliinin määrää. Kannattaa myös miettiä, pystyttäisiinkö pitkävaikutteisen insuliinin pistosajankohtaa muuttamalla tai valmistetta vaihtamalla vaikuttamaan aamuöiseen verensokeritasoon.
  2. Aamun pitkävaikutteisen insuliinin lisääminen. Luultavasti ei tarpeen. Ensimmäisenä päivänä iltapäiväsokerit ovat korkeita, mutta syy on todennäköisesti liian reipas hiilaritankkaus klo 11-12 matalaan verensokeriin. Toisena päivänä matalan korjauksen jälkeen verensokeri nousee selvästi maltillisemmin.
  3. Aamupalan pikainsuliinin lisääminen. Ei. Aamun korkeaa verensokeria on korjattu vähän liian isolla lisäinsuliinimäärällä, koska sen jälkeen on kumpanakin päivänä menty matalille.
  4. Tarkempi insuliiniannostelu iltapäiväsyömisille. Kyllä ja ei. Ensimmäisenä päivänä iltapäivän korkea verensokeri on korjaantunut hitaasti, mutta toisena päivänä iltapäiväverensokerit ovat varsin lähellä tavoitetta.
  5. Rohkeampi korkeiden verensokereiden korjaaminen iltapalalla. Ei. Puoliltaöin mennään nyt jo herkästi matalille.
  6. Varovaisempi korkeiden verensokereiden korjaaminen ilta-aterioilla. Kyllä. Verensokerit ovat olleet iltapalan aikoihin korkeahkoja ja niiden jälkeen matalia. Jos puolilta öin joudutaan syömään hiilareita matalaan, verensokeri lähtee aamuyöllä entistä reippaampaan nousuun.
  7. Verensokereiden ahkerampi seuraaminen. Ei. Seurantaa on vähintäänkin suosituksen mukaisesti. Jälkimmäisenä päivänä mittauksia on jopa niin paljon, että kannattaa pohtia, onko hypoglykemiapelkoa, kun verensokerin ollessa tavoitteessa täytyy mitata noin usein.

Päivitetty 9.12.2024