Sädehoito

Sädehoidossa käytetään suurienergistä, ionisoivaa säteilyä, jolla pyritään tuhoamaan kasvainkudosta. Puolet kaikista syöpäpotilaista saa jossakin vaiheessa sädehoitoa. Sädehoitojen määrä ja hoidon kokonaiskestoaika ovat erilaisia eri potilailla riippuen hoitokohteesta, hoidon tavoitteesta ja hoitotekniikan valinnasta.

Sädehoitoa annetaan sisäisesti ja ulkoisesti

Sädehoitoa voidaan antaa sekä ulkoisesti sädehoitolaitteella tai sisäisesti viemällä säteilylähde tavalla tai toisella kehon sisään.

Sisäisesti annettua sädehoitoa on monenlaista. Tykösädehoidossa säteilylähde viedään kasvainkudokseen tai sen lähelle. Isotooppihoidossa eli radiolääkehoidossa säteilevä lääke viedään suonensisäisesti tai suun kautta elimistöön. Esimerkiksi kilpirauhassyövän radiojodihoito on isotooppihoitoa.

Ulkoisen sädehoidon suunnittelua varten potilaan hoidettava alue kuvataan sädehoitoyksikön tietokonetomografia- ja/tai magneettikuvauslaitteella. Sädehoito suunnitellaan yksilöllisesti lääkärin, sairaalafyysikon ja röntgenhoitajan moniammatillisena yhteistyönä.

Sädehoito toteutetaan useammasta suunnasta annettavin sädehoitokentin herkkien normaalikudosten säästämiseksi.
Nykyisin yleisesti käytetään kaarihoitotekniikkaa. Kokonaissädeannos jaetaan päivittäisiin osa-annoksiin eli fraktioihin. Näin normaalikudoksille jää aikaa toipua välipäivinä.

Ulkoista sädehoitoa annetaan yleensä viitenä päivänä viikossa. Hoitokäynti kestää noin 15–20 minuuttia, josta varsinaisen sädetyksen kesto on enimmillään muutaman minuutin. Syövän parantamiseen tähtäävä sädehoito kestää yleensä 3–7 viikkoa. Oireita lieventävä sädehoito on lyhytkestoisempi, joko kertahoito tai  1-2 viikon pituinen.

Stereotaktisessa tarkkuussädehoidossa hoito voidaan toteuttaa pieneen kohteeseen jopa yhden kerran hoitona isolla sädeannoksella.

Sädehoitokäynnillä röntgenhoitajat asettelevat potilaan hoitoasentoon hoitopöydälle. Hoitoasennon ja -kohteen varmistamiseksi hoitolaitteella tehdään röntgenkuvauksia ennen hoidon toteuttamista. Hoidon aikana tulee pysyä mahdollisimman liikkumatta paikoillaan.

Kudoksensisäisessä eli tykösädehoidossa säteilylähde johdetaan katetrien avulla joko syöpäkudoksen sisään tai sen välittömään läheisyyteen. Säteilyn laji on valittu sellaiseksi, että sen tehokas vaikutus ulottuu vain noin senttimetrin päähän lähteestä. Tykösädehoidossa kokonaissädeannokset ja niiden jako päivittäisiin osiin vaihtelevat runsaasti kohteesta riippuen. Ulkoisessa ja tykösädehoidossa käytettävä säteily on samantapaista kuin röntgenkuvausten säteily. Säteily ei tunnu miltään eikä sädehoitoa saava potilas ole "radioaktiivinen" hoidon jälkeen.

Sädehoito voi vaikuttaa jaksamiseen

Sädehoidossa käyvä potilas voi viettää pääsääntöisesti normaalia elämää. Jos matka Taysin sädehoitoyksikköön on pitkä, hoitojen ajan on mahdollisuus yöpyä Taysin alueella sijaitsevassa potilashotellissa.

Useamman viikon pituinen sädehoito saattaa aiheuttaa lievää väsymystä ja muita haittoja riippuen sädehoidon kohdealueesta. Monipuolinen ruokailu ja omien voimien mukainen ulkoilu auttavat jaksamaan paremmin.

Hoitojen mahdollisiin paikallishaittoihin potilas saa opastusta ennen sädehoidon aloittamista sekä hoidon aikana. Kaikista haittavaikutuksista on hyvä kertoa hoitohenkilökunnalle.