Kasvun ja murrosiän kehitysongelmat

Kasvun hidastuma tai kiihtyminen sekä ennenaikainen tai viivästynyt murrosikäkehitys huomataan yleensä neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Tällöin lapselle tai nuorelle tehdään useimmiten perusselvityksinä erilaisia verikokeita ja tarvittaessa hänet lähetetään Taysiin tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten.

Lapsen kasvu voi häiriintyä jonkin piilevän sairauden, kuten kilpirauhasen toimintahäiriön, kasvuhormonin puutteen tai ennenaikaisen murrosikäkehityksen, vuoksi. Taustalla voi myös olla jokin oireyhtymä, johon liittyy kasvuhäiriöitä.

Usein hoitona on hormonilääkitys. Kasvua ja kehitystä seuraamme vastaanottokäynneillä sekä tarvittaessa laboratorio- ja röntgentutkimuksilla.

Kasvuhäiriön tutkimukset ja lähete Taysiin

Kasvun hidastuma on tavallisempi ongelma kuin kasvun kiihtyminen. Kasvun hidastuman vuoksi tehdyissä tutkimuksissa myös löytyy useammin jokin piilevä sairaus.

Kasvun arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä pituuden että painon kehitykseen. Kasvun johdonmukaisuuden häiriintyminen esimerkiksi siten, että pituuskasvu hidastuu samanaikaisesti kun paino nousee, voi viitata kilpirauhasen vajaatoimintaan, vaikkei lapsella olisi mitään tyypillisiä oireita.

Erikoislääkärin selvittelyt käynnistää myös kasvuhäiriö, jossa lapsen kasvu on johdonmukaista, mutta lapsi on ikätovereihinsa verrattuna selvästi pienikasvuinen.

Perusselvitykset tehdään yleensä jo avoterveydenhuollossa. Näitä selvityksiä ovat perusverenkuva, munuaiskoe, maksan toimintaa kuvaava koe, kilpirauhasen toimintaa kuvaavat verinäytteet sekä keliakiavasta-aineet.

Mikäli näissä ei löydy poikkeavaa ja kasvu edelleen hidastuu, lähetetään potilas tutkimuksiimme. Jatkamme tutkimuksia usein kromosomitutkimuksella ja tarvittaessa vuodeosastolla tehtävillä kasvuhormonieritystutkimuksilla.

Kasvun kiihtymisen takia tehdyissä tutkimuksissa selvittelemme mahdollista murrosikäkehityksen käynnistymistä ja harvinaisia lisämunuaisen steroidihormonierityksen häiriöitä.

Hormonikorvaushoidot ja seuranta

Hormonikorvaushoidon aloitus ja hoidon seuranta tapahtuvat poliklinikkakäynneillä. Mikäli hoidossa tarvitaan kotona pistoksina annettavaa valmistetta, esimerkiksi kasvuhormonia, opettaa erikoissairaanhoitaja potilaalle tai tämän perheelle pistämisen poliklinikalla tai osastotutkimusten yhteydessä.

Ennenaikaisen murrosikäkehityksen jarrutukseen ja viiveisen murrosikäkehityksen joudutukseen käytetään muutaman viikon välein annosteltavia hormonivalmisteita. Tämän pistää useimmiten terveydenhoitaja lastenendokrinologin ohjeiden mukaan.

Esimerkiksi kilpirauhassairauksien ja lisämunuaisen sairauksien hormonikorvaushoidot voidaan yleensä toteuttaa suun kautta annosteltavin tabletein. Hormoneja voidaan annostella myös iholle siveltävällä lääkerasvalla, esimerkiksi murrosikäkehityksen käynnistämisessä tytöllä.

Kasvukauden aikana hormonikorvaushoidon seuranta tapahtuu lastenendokrinologisessa yksikössä. Useimmiten vastaanottokäynnit tapahtuvat 3–6 kuukauden välein. Joissakin kasvuhäiriöoireyhtymissä harvempikin, esimerkiksi 12 kuukauden välein tapahtuva seuranta riittää.

Vastaanottokäynneillä arvioimme kasvua ja murrosikäkehitystä sekä mahdollisia sairausoireita, ja tarpeen mukaan pyydämme erilaisia laboratorio- tai röntgentutkimuksia.

Työnjako ja yhteistyö

Ennenaikaisen murrosikäkehityksen jarruttaminen hormonaalisesti on joissakin tapauksissa perusteltua. Hormonihoidon toteuttaa lastenendokrinologian erikoislääkäri.

Tavallisempi ongelma on viiveinen puberteetti, jonka jouduttamista hormonihoidolla myös tarvittaessa harkitsemme. Joihinkin harvinaisiin oireyhtymiin liittyy murrosikäkehityksen puuttuminen kokonaan. Myös silloin tarvitaan hormonihoitoa, jonka toteutamme yhteistyössä gynekologien kanssa.

Vastasyntyneiden lasten napaverinäytteistä seulotaan synnynnäinen vajaatoiminta, jonka hoito ja seuranta kuuluvat lastenendokrinologeille. Myöhemmin kasvuiässä tavallisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaan on niin sanottu autoimmuunityreoidiitti, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita omaa kilpirauhaskudostaan vastaan. Autoimmuunityreoidiitista johtuvan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon voi toteuttaa myös lastentautien erikoislääkäri avoterveydenhuollossa.

Kilpirauhasen liikatoiminta kuuluu aina lastenendokrinologin hoitoon. Useimmiten hoitona on lääkitys, mutta uusiutuvissa tai hoidolle huonosti vastaavissa tapauksissa harkitsemme  tai leikkaushoitoa.

Pienikasvuisuuteen ja joskus myös epäsymmetriseen kasvuun johtavat erilaiset oireyhtymät, esimerkiksi Turner, Noonan, Silver-Russell, Mulibrey tai luun tai ruston kehityshäiriöt, kuten hypo- ja akondroplasia. Nämä lapset ovat lastenendokrinologin seurannassa.

Myös osa isokasvuisuusoireyhtymistä, esimerkiksi Marfanin syndrooma ja Sotosin syndrooma, kuuluvat lastenendokrinologin ja -neurologin yhteisseurantaan.

Hoitotiimi

Lastenendokrinologiseen hoitotiimiin kuuluvat erikoislääkärit ja erikoissairaanhoitajat sekä tapauskohtaisesti psykologi, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja.

Käytämme tarvittaessa psykologin palveluja, kun selvittelemme potilaan ja hänen perheensä mahdollisuuksia käsitellä pitkäaikaissairautta ja sen mukanaan tuomaa rasitetta arjessa.

Sosiaalityöntekijä auttaa esimerkiksi taloudellisissa kysymyksissä ja selvittää yhteiskunnan tukijärjestelmiä.

Ravitsemusterapeutti auttaa, mikäli sairauden hoitoon liittyy oleellisia ruokavaliomuutoksia. Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä sekä arvioi sopeutumisvalmennuksen tarvetta.

Vastuuhenkilöt

  • Apulaisylilääkäri Nina Vuorela
  • Erikoislääkäri Päivi Keskinen

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

Päivitetty 13.11.2023