Lasten oikeuspsykiatria

Lapsen oikeuspsykologisen haastattelun tekee psykologi. Haastattelutilanteessa psykologi on kahdestaan lapsen kanssa poliisin seuratessa haastattelua kamerayhteyden kautta taustahuoneessa. Haastattelu tallennetaan.

Haastattelun tavoitteena on saada lapsen oma, luotettava kertomus epäillyistä tapahtumista. Lapsella on oikeus kertoa asioista sen verran kuin haluaa ja haastatteluissa pidetään tarvittaessa taukoja lapsen jaksamisen mukaan.

Haastatteluja on yleensä 1–3. Haastattelut tehdään pääsääntöisesti yksikön tiloissa tai lapsen asuinpaikkakunnan poliisiasemalla. Joskus lasta haastatellaan lapsen koulussa tai päiväkodissa, jos sen arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Poliisi antaa tiedon lapsen haastattelusta huoltajille, joilla on oikeus tutustua myös haastattelusta tehtyyn kuvatallenteeseen poliisilaitoksella sovitusti.

Somaattisiin tutkimuksiin voi tulla poliisin virka-apupyynnöllä, lääkärin lähetteellä tai sosiaalitoimen pyynnöstä.

Lääkärin tarkastuksessa lapsi tutkitaan päästä varpaisiin samoin periaattein kuin neuvola- tai kouluterveydenhuollon tarkastuksissa. Tutkimus tehdään lapsen kanssa yhteistyössä ja lapselle mahdollisimman mukavalla tavalla.

Tarvittaessa tarkastetaan myös sukuelinten alue ikään soveltuvalla tavalla. Tutkimuksessa voidaan kerätä oikeuslääketieteellisiä näytteitä. Vanhempaa tai saattajaa haastatellaan ennen pienen lapsen tutkimusta lapsen terveydentilasta. Tutkimushuoneeseen lapsi ati nuori tulee pääsääntöisesti yksin.

Yksikössä tehdään haitan arviointia tilanteissa, kun epäilty vakava rikos saa vahvistusta poliisin esitutkinnassa, eikä haitan arviointia ole mahdollista tehdä hoitotahon kautta. Haitan arviointi tehdään moniammatillisesti psykologin, sosiaalityöntekijän ja lääkärin sekä tarvittaessa psykiatrisen sairaanhoitajan yhteistyönä.

Yksilöllisessä haitan arviossa lastenpsykiatri tai psykologi tapaavat lasta tutkimuskäynneillä yksikössä tai tarvittaessa lapsen kotipaikkakunnalle jalkautumalla.

Tutkimuksessa arvioidaan lapsen psyykkistä vointia, rikoksesta aiheutunutta haittaa sekä jatkohoidon tarvetta. Yksilöllisessä arviossa perehdytään myös aiempiin lapsen terveystietoihin ja sosiaalihuollon tietoihin sekä tehdään monialaista yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Yksilölliseen haitan arvioon sisältyy lapsesta huolta pitävien aikuisten haastattelut.

Huolta pitäviltä aikuisilta kartoitetaan lapsen kehityshistoriaan, vointiin, terveyteen, arjen sujumiseen ja toimintakykyyn sekä perheeseen liittyviä tietoja, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva lapsen psyykkisestä voinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä. Lisäksi arviossa kerätään tietoa lapsen päiväkodista tai koulusta lapsen voinnista, toimintakyvystä ja mahdollisesta psyykkisestä oireilusta. Huoltajien ja lapsen kanssa keskustellaan vielä tehdystä arviosta palautekäynnillä. Arvion jälkeen tehdään tarvittavat jatkohoitolähetteet.

Arviosta laaditaan lausunto, joka toimitetaan poliisille. Lausunto voi edetä myöhemmin syyttäjälle ja oikeuskäsittelyyn.

Yksiköstä tarjotaan huolta pitäville aikuisille ja lapsille ja nuorille psykoedukaatiota ja psykososiaalista ensivaiheen tukea. Lapsi ja perhe voivat tarvita tukea myös niissä tilanteissa, kun epäily rikoksesta ei saa vahvistusta.

Tukea annetaan yksittäisillä tukikäynneillä tai puhelimitse, ja tarvittaessa lapsi ohjataan jatkohoitoon. Työntekijät käyvät läpi tutkimusjakson johtopäätöksiä sekä keskustelevat lapsen ja perheen tarvitsemasta jatkotuesta myös lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Tarjoamme Lasten oikeuspsykiatrian yksiköstä puhelimitse neuvontaa ja ohjausta viranomaisille lapsiin tai nuoriin kohdistuneista kaltoinkohteluepäilyistä. Lisäksi tarjoamme koulutusta ja konsultaatiota sidosryhmillemme (mm. poliisi, syyttäjälaitos, sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja oppilashuolto).

Konsultaationumero viranomaisille: 050 5627886 (ma-to klo 9–15, pe klo 9–14)
Huom! Konsultaationumero on tarkoitettu vain ammattilaisten käyttöön.