Epilepsia ja kuumekouristukset

Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, jonka oireita ovat muun muassa tajunnanhäiriö, tahdosta riippumattomat liikkeet, lihasnykinät, kouristukset ja harha-aistimukset. Lapsen kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen voivat myös olla epilepsian ensioireita. Jos lapsella epäillään epilepsiaa, hänet lähetetään päivystys- tai kiireellisenä potilaana tutkimuksiimme.

Viisi lasta tuhannesta sairastuu epilepsiaan. Lapsuusiässä alkavat epilepsiat ovat syiltään, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen sairausryhmä. Hyvän hoidon edellytyksenä onkin mahdollisimman tarkka taudinmääritys eli diagnoosi.

Lapsilla on myös kuumekouristuksia, jotka eivät ole epilepsiaa. Niitä esiintyy seitsemän vuoden ikään mennessä 2–5 prosentilla lapsista. Valtaosalla kehitys etenee normaalisti eikä epilepsian kehittymisen riski ole merkittävästi kohonnut.

Lähete ja tutkimukset Taysissa

Lapsuusiän epilepsian diagnosointi, tutkimukset, hoidon aloitus ja seuranta kuuluvat aina erikoissairaanhoitoon. Kohtausoireiden ja epilepsiaepäilyn selvittely Taysissa alkaa joko avohoidon lääkärin lähetteellä tai lastentautien päivystyspoliklinikan kautta.

Epilepsiadiagnoosi perustuu oirekuvaukseen ja lääkärintutkimukseen, joita täydennämme aivosähkökäyrä- eli EEG-rekisteröinnillä sekä tarvittaessa pitkäaikaisella video-EEG-rekisteröinnillä, kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksilla. On tärkeää kuvata tarkasti kohtausoireiden tyyppi ja kohtauksen kulku.

Paikallisalkuiset epilepsiat johtuvat toisen aivopuoliskon tietyn aivoalueen aktivoitumisesta, kun taas yleistyneissä epilepsioissa kumpikin aivopuolisko tai niiden osat aktivoituvat yhtäaikaisesti. Osassa epilepsioista esiintyy sekä paikallisalkuisia että yleistyneitä kohtauksia.

Epilepsiat ovat alkuperältään itsesyntyisiä, geneettisiä tai rakenteellisesta ja aineenvaihdunnallisesta häiriöstä johtuvia. Osa epilepsioista jää nykyisinkin tutkimusmenetelmin syyltään tuntemattomiksi.

Lapsuusiän epilepsian hoito ja seuranta

Jos diagnoosi varmistuu, järjestämme lapselle ja perheelle kolmiportaisen epilepsiahoidon aloitus-  ja hoidonohjausjakson noin kuukauden aikana.

Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia, ja lääkehoidon valinta riippuu epilepsiatyypistä. Hoidossa on huomioitava kohtausten lisäksi muut lapsen kasvuun, kehitykseen ja toimintakykyyn vaikuttavat seikat. Lapsuusiän vaikeahoitoisissa epilepsioissa arvioimme myös epilepsiakirurgian mahdollisuudet.

Hoidon seuranta jatkuu yleensä 6–12 kuukauden välein tapahtuvilla kontrollikäynneillä lastenneurologian poliklinikalla.

Koska epilepsiaan liittyy lapsen kehityksen hidastumisen riski, valtaosa lapsista käy lääkärin ja hoitajan lisäksi myös psykologin ja tarvittaessa esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeutin tutkimuksissa ja seurannassa. Sosiaalityöntekijä neuvoo lääkkeiden erityiskorvattavuuteen ja kuntoutumiskursseihin liittyvässä asioissa.

Kahden kohtauksettoman vuoden jälkeen voidaan harkita lääkityksen ja seurannan lopettamista. Lapsena epilepsiaan sairastuneista yli puolet tulee kohtauksettomiksi ja voi lopettaa lääkityksen ennen aikuisikää. Kuumekouristuksen estoon ei suositella jatkuvaa epilepsialääkitystä.

Vastuuhenkilöt

  • Ylilääkäri Kai Eriksson 
  • Apulaisylilääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä  
  • Lastenneurologi Mikael Raisio

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

Päivitetty 13.11.2023