Lasten leukemia

Leukemiassa luuytimen valkosolujen esiasteet muuttuvat pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi. Oireet ovat usein epämääräisiä ja liittyvät alentuneisiin veriarvoihin. Leukemiaa hoidetaan pääosin solunsalpaajilla – sädehoitoa ja vieraalta luovuttajalta tehtävää kantasolusiirtoa tarvitaan vain poikkeustapauksissa.

Leukemia on lasten yleisin syöpä, ja Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 50 lasta. Lasten leukemia on lähes aina akuutti eli sen taudinkulku on nopea ja vaatii siten nopean hoidon. Valtaosa lasten leukemioista on lymfaattisia (ALL) eli lähtöisin varhaisista luuytimen imusoluista. Pieni osa on niin sanottuja myelooisia leukemioita (AML).

Vaikka leukemia voidaan luokitella erilaisiin alaryhmiin, jokaisen potilaan tauti on ainutlaatuinen ja monimuotoinen. Suomessa leukemioita hoidetaan pääosin yhteispohjoismaisilla hoito-ohjelmilla. Ennusteet ovat parantuneet huimasti viime vuosikymmeninä: ALL:n ennuste on nykyisillä hoito-ohjelmilla noin 85–90 prosentin luokkaa ja AML:n noin 65–70 prosenttia.

Tutkimukset Taysissa

Epäily leukemiasta herää useimmiten tavanomaisen verikokeen perusteella. Lapsella voidaan todeta anemia, verihiutaleiden vähyys eli trombosytopenia tai poikkeavat valkosoluarvot. Leukemialle ominaisia ovat epäkypsät valkosolut, niin sanotut blastisolut, joiden osuus veressä voi vaihdella diagnoosivaiheessa nollan ja 95 prosentin välillä.

Leukemiaepäily on aina päivystysasia eli potilas tulee lähettää viivytyksettä jatkotutkimuksiin. Teemme lapselle seuraavana arkiaamuna nukutuksessa luuydintutkimuksen, josta diagnoosi saadaan varmistettua. Saamme diagnoosin samana päivänä ja aloitamme hoidon saman tien.

Leukemian hoito

Hoidon tavoitteena on tuhota kaikki leukemiasolut. Hoidon toteuttamista varten asennamme potilaalle nukutuksessa tunneloidun keskuslaskimokatetrin. Tämän kautta voidaan ottaa kaikki verinäytteet ilman pistoksia. Katetrin kautta annetaan myös turvallisesti kaikki solunsalpaaja- ja nestehoidot sekä verituotteet.

Leukemian hoito on alkuvaiheessa yleensä kaikkein raskainta. Ensimmäinen osastojakso saattaa kestää jopa useita viikkoja. ALL:n hoito kestää kokonaisuudessaan 2,5 vuotta ja AML:n noin 9 kuukautta.

Hoitojen vahvuus vaihtelee ja erityisesti ALL-hoidon loppuosuus on pääasiassa suun kautta otettavia lääkityksiä. Tällöin ei yleensä enää tarvita keskuslaskimokatetria ja sairaalakäynnit voidaan toteuttaa pääosin polikliinisesti päiväkäynteinä.

Leukemian hoidossa käytetään sädehoitoa vain poikkeustapauksissa. Vieraalta luovuttajalta tehtävä kantasolusiirto on myös harvinainen ja siihen päädytään vain, jos potilaalla on erittäin korkea uusiutumisriski. Luuydinsiirrot leukemiapotilaille tehdään keskitetysti Hyksin lasten ja nuorten sairaalassa.

Hoitojen sivuvaikutukset

Solunsalpaajahoitojen sivuvaikutuksena on usein huonovointisuutta, jota voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa pahoinvoinnin estolääkityksellä.

Useimmat solunsalpaajat aiheuttavat veriarvojen alentumista ja lisäävät infektioriskiä. Lapsi ei voi osallistua hoitojen aikana päiväkotihoitoon. Sen sijaan perhepäivähoito tai koulunkäynti onnistuu intensiivisen alkuhoitojakson jälkeen yleensä 6–9 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta.

Myös punasolujen ja verihiutaleiden väheneminen on tavanomaista, ja potilas saattaa tarvita ajoittain punasolu- ja verihiutaletankkauksia.

Suurimmalle osalle potilaista tavallinen leukemiahoito ei aiheuta merkittäviä pitkäaikaishaittoja.

Seuranta Taysissa

Leukemian uusiutumisriski on suurimmillaan hoitojen loppuvaiheessa ja ensimmäisten seurantavuosien aikana. Riski laskee seurannan myötä ja taudin uusiutuminen on harvinaista viiden seurantavuoden kuluttua.

Seuraamme potilasta alkuun tiheästi siten, että ensimmäisen seurantavuoden aikana verikokeita ja poliklinikkakäyntejä on kuukausittain. Seurantaa harvennetaan hiljalleen. Jatkamme syöpähoitoja saaneiden lasten seurantaa täysi-ikäisyyteen saakka. Tämän jälkeen seurannasta vastuun ottaa aikuisonkologian niin sanottu nuorisopoliklinikka.

Hoitotiimimme

Taysissa lasten leukemian hoitoon osallistuu moniammatillinen hoitotiimi. Diagnostiikasta ja hoidosta vastaavat lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkärit. Hoidon käytännön toteutukseen osallistuvat sairaanhoitajat, fysioterapeutti, psykologi, ravitsemusterapeutti, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, opettaja ja tarvittaessa myös pastori.

Fysioterapeutti osallistuu potilaan yleiskunnon ylläpitämiseen ja erityisesti hoidon jälkeiseen kuntouttamiseen. Ravitsemusterapeutti osallistuu potilaan ravitsemustilanteen arviointiin ja lisäravitsemusten suunnitteluun, koska syömisongelmat ovat tavanomaisia syöpää sairastavilla.

Sosiaalityöntekijä auttaa taloudellisten tukien hakemisessa. Kuntoutusohjaaja auttaa potilaan koti- ja kouluasioissa, ja sairaalakoulun opettaja vastaa potilaiden koulunkäynnistä. Psykologin apu on koko perheen saatavilla.

Sairaaloiden työnjako

Leukemiapotilaiden diagnostiikka ja hoito on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Joitakin poliklinikkakäyntejä, verikokeita ja yksinkertaisia solunsalpaajahoitoja voidaan antaa myös keskussairaaloissa.