Kuulon ja tasapainoelimen sairaudet

Aikuiset

Kuntoutusohjaaja tapaa kuulokojeita käyttäviä opiskelijoita ja työikäisiä kuulokeskuksessa. Tarvittaessa käydään oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Kuntoutusohjaaja osallistuu tarvittaessa työterveyspalavereihin, kun on kyse työn sekä työolosuhteiden muuttamisesta kuulonaleneman kannalta suotuisiksi. Kuntoutusohjaajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan apuvälinekokeiluja opiskeluun ja työhön.
Opiskelija tai työikäinen voi olla suoraan yhteydessä kuntoutusohjaajaan.

Lapset

Kuntoutusohjaaja tiedottaa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen viranomaisia kuulovammaisen lapsen erityistarpeista. Hän tekee ohjauskäyntejä kotiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun ja arvioi kuunteluolosuhteita. Kuntoutusohjaaja antaa tietoa kuulovammasta aiheutuvista erityispiirteistä, kuulonkuntoutuksesta ja apuvälineiden käytöstä sekä osallistuu varhaiskasvatussuunnitelmien tekemiseen ja seurantaan. Kuntoutusohjaaja kartoittaa apuvälineiden tarvetta, luovuttaa sairaalasta myönnettävät apuvälineet ja ohjaa käytössä.

Kuulokeskuksen sosiaalityöntekijä ohjaa ja neuvoo ja tarvittaessa avustaa sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa, kuten Kelan, sosiaalihuollon tai eläkevakuutusyhtiöiden etuuksista ja palveluista.

Sosiaalityöntekijä tapaa useimpia pienten lasten vanhempia ensimmäisen kojekontrollikäynnin yhteydessä ja jatkossa tarpeen mukaan. Hän tapaa myös peruskouluaan päättäviä nuoria vanhempineen ja osallistuu tarvittaessa jatko-opintojen suunnitteluun.

Sosiaalityöntekijä on yksi kuulokeskuksen työkykytyöryhmän jäsenistä, ja hän tapaa työikäisiä tarpeen mukaan. Tarve voi liittyä siihen, että työkyky on uhattuna ja on syytä suunnitella pidempiaikaisia ratkaisuja kuten työaikajärjestelyitä tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä.

Ikäihmisillä ja muista syistä työelämän ulkopuolella olevilla asiakkailla on mahdollisuus hakeutua sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jos on epävarmuutta omaan pärjäämiseen, toimeentuloon tai erilaisten palveluiden järjestämiseen liittyvissä asioissa.

Kuulokeskuksen psykologi tapaa tarpeen mukaan kaikenikäisiä potilaita kuuloon liittyvissä asioissa.

Lasten kuulonkuntoutuksessa psykologi seuraa ja arvioi lapsen kokonaiskehitystä sekä tarjoaa neuvontaa ja keskustelutukea vanhemmille. Tarvittaessa psykologi myös tekee suosituksia tuen tai kuntoutuksen tarpeesta. Nuoria psykologi voi tavata esimerkiksi ammatinvalintaan liittyvien teemojen osalta kuulon taso ja mahdolliset muut erityisvaikeudet huomioiden.

Aikuisten kuulonkuntoutuksessa psykologilla on keskeinen rooli työkyvyn ja sisäkorvaistutekuntoutuksen harkinnassa sekä sopeutumistyöskentelyssä ja psyykkisessä tuessa. Työkyvyn osalta psykologin tukea ja arviota voidaan tarvita, jos potilaan työkyky heikkenee kuulon alentuman myötä ja esiintyy esimerkiksi kuulovian aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta, kuten uupumista tai masennusta.

Sisäkorvaistuteharkinnassa psykologi antaa potilaalle tietoa istutekuntoutuksesta sekä arvioi potilaan voimavaroja ja motivaatiota sekä muisti- ja oppimistoimintoja.

Tinnituspotilaille psykologi antaa tuen lisäksi tietoa tinnituksesta, siihen liittyvistä tekijöistä ja sen vaikutuksista sekä ohjaa hallintakeinoja tinnituksen koetun häiritsevyyden vähentämiseksi.

Kuulokeskuksen puheterapeutti seuraa ja arvioi kuulon kuntoutuksessa olevien lasten kommunikaation, kielen ja puheen kehitystä sekä ohjaa huoltajia toimimaan arjessa lapsen kehitystä tukevilla tavoilla. Puheterapeutti arvioi myös lapsen tarvetta säännölliseen puheterapiakuntoutukseen ja auttaa sen järjestelyissä.

Aikuisen kuulon kuntoutuksessa olevan henkilön kannattaa varata aika puheterapeutille, jos:

• olet tuore sisäkorvaistutteen käyttäjä ja äänimaailmasi on muuttunut. Puheterapeutti käy läpi kuulotilannettasi ja ohjaa kehittämään kuulemistasi omatoimisesti.
• kuulolaite ei pysty antamaan sinulle toimivaa puhekuuloa. Puheterapeutti voi kertoa sinulle puhetta tukevista tai korvaavista kommunikointikeinoista.
• puhekykysi askarruttaa sinua.