Uniapnea

Uniapnean oireita ovat kuorsaus, hengityskatkokset, päiväaikainen väsymys, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve ja yöhikoilu sekä muistin- ja keskittymiskyvyn häiriöt. Vaikeista oireista kärsivillä ensisijainen hoito on CPAP-laitehoito.

Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana.

Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino, 50–70 prosenttia uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Myös rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat, voivat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat oireita.

Uniapneasta kärsivien verisuonisairausriski on huomattavasti kohonnut. Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.

Tietoa CPAP-laitteiden tarvikejakelusta löydät täältä.

Uniapnean tutkimukset

Uniapneataudin määritys toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa. Yleensä potilas hakeutuu oireiden vuoksi omalle sosiaali- ja terveysasemalle tai työterveyshuoltoon lääkärin vastaanotolle. Uniapneaepäilyssä lääkäri tekee lähetteen unitutkimukseen. Jos tutkimus ei ole saatavilla tai ei kuulu työterveyshuollon palveluihin, potilaan voi lähettää tutkimukseen Taysin unipoliklinikalle.

Taysissa unirekisteröintejä tehdään myös keuhkosairauksien vuodeosastolla sekä kliinisen neurofysiologian unilaboratoriossa.

Unirekisteröinnin avulla saadaan tietoa muun muassa unenaikaisesta hengityksestä ja sen häiriöistä, kuorsauksesta, hengitysliikkeistä, veren happikyllästyneisyydestä, sykkeestä ja nukkumisasennosta. Useimmiten uniapneaepäilyssä tehdään niin sanottu suppea unirekisteröinti, joka ei sisällä tietoa unen rakenteesta tai univaiheista.

Uniapnean vaikeusaste määritetään AHI- eli apnea-hypopnea-indeksin avulla, joka kertoo hengityskatkosten määrän tuntia kohden. Poikkeava tulos on yli 5 hengityskatkosta / tunti.

Uniapnean hoito

Liikapainoisilla uniapneapotilailla laihduttaminen ja painonhallinta ovat hoidon perusta. Elämäntapahoidon päävastuu on perusterveydenhuollossa.

Koska bentsodiatsepiinijohdosten käyttö ja alkoholin nauttiminen ennen nukkumaanmenoa saattavat lisätä apneoiden määrää ja kestoa, suositellaan niiden välttämistä. Myös tupakoimattomuutta suositellaan nenän limakalvoturvotuksen vähentämiseksi.

CPAP (continuous positive airway pressure) tarkoittaa ilmateissä ylläpidettävää jatkuvaa ylipainetta, joka johdetaan ylähengitysteihin maskin kautta ja jolla pidetään ylähengitystiet auki unen aikana. CPAP-hoito on uniapnean ensisijainen hoito erityisesti keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavilla.

CPAP-hoito aloitetaan yksilö- tai ryhmäohjauksessa. Myös keuhkosairauksien vuodeosastolla aloitetaan laitehoitoja uniapneatautiin.

Hammasteknisillä kojeilla eli uniapneakiskoilla voidaan hoitaa erityisesti lieväoireisesta uniapneasta kärsiviä normaalipainoisia tai lievästi liikapainoisia potilaita ja niitä, joilla CPAP-hoito ei onnistu.

Apneakiskoja valmistetaan pirkanmaalaisille Taysin suupoliklinikalla. Arvio apneakiskosta tehdään unipoliklinikalla yhteistyössä suupoliklinikan hammaslääkäreiden kanssa.

Kirurgista hoitoa käytetään vain harvoin uniapnean hoitona.

Ylähengitysteiden tai kasvojen alueen kirurgiaa voidaan harkita, jos

  • potilaalla on hyvin merkittäviä uniapnealle altistavia nielun tai kasvojen alueen rakenteellisia poikkeavuuksia JA
  • muut uniapnean hoitomuodot eivät sovellu JA
  • potilaalla ei ole merkittävää ylipainoa.
  • Ylähengitysteiden kirurgisesta hoidosta ja leikkausarviosta vastaavat korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärit. Ortognaattisesta kirurgiasta vastaavat leukakirurgit suupoliklinikalla.

Jos potilaalla on painoindeksi yli 35 kg/m2 ja uniapnea tai muita lihavuuteen liittyviä sairauksia, voidaan harkita myös lihavuusleikkausta siihen motivoituneille ja soveltuville potilaille. Lihavuusleikkauksen jälkeinen painon lasku lievittää useimmiten myös uniapneaa. Lihavuusleikkausarvioista vastaavat sisätautilääkärit ja gastrokirurgit.

Uniapnean jatkohoito ja seuranta

Säännöllisiä kontrollikäyntejä ei yleensä tarvita, jos CPAP-hoito on lähtenyt sujumaan hyvin eikä ajoterveys edellytä säännöllistä seurantaa. Kontrolliin pääsee tarvittaessa. Jos potilaalla on ryhmän 2 ajolupa, kontrollit ovat vuoden välein ensisijaisesti sairaanhoitajan digikontrolleina tai puheluina. Ammattiautoilijoiden laitehoidon seuranta on keskitetty Tays Keskussairaalan unipoliklinikalle.

Uniapneapotilaiden hoitoa seurataan myös Tays Valkeakosken ja Tays Sastamalan uniyksiköissä. Potilaat ohjataan seurantapaikkoihin asuinpaikkakunnan perusteella. Tamperelaiset potilaat siirretään jatkohoitoon Tampereen kaupungin Tipotien yksikköön, kun hoidon on todettu sujuvan hyvin. Kun hoito sujuu hyvin, myös valkeakoskelaiset potilaat siirtyvät jatkohoitoon Valkeakosken terveyskeskukseen.

Päivitetty 10.12.2024