Ihokontakti

Syntymä on vauvalle raskasta. Vauva on tottunut olemaan kohdussa, mutta synnytyksen jälkeen kaikki on muuttunut. Paras tapa auttaa vauvaa sopeutumaan on pitää häntä iholla. Se on myös yksinkertainen ja lämmin tapa toivottaa vauvasi tervetulleeksi maailmaan. Vauvan ruokkimisessa voi tehdä erilaisia ratkaisuja, mutta kaikki vauvat hyötyvät ihokontaktista.

Syntymän jälkeen kätilö nostaa vauvan rintasi päälle. Kätilö kuivaa vauvan siinä. Tuntuu ihanalta saada alaston vauva syliin ja päälle tulee vielä lämmin peitto, joka antaa suojaa. Saatte viettää aikaa yhdessä ja tutustua toisiinne.

Tämä hetki on ihmeellinen, suorastaan taianomainen. Siksi henkilökunta ei häiritse tai hoputa teitä. Tämä on juuri sitä, mitä vauvasi tarvitsee syntymän raskaan matkan jälkeen. Hänen sydämensykkeensä ja hengityksensä rauhoittuvat, ja hänen on helpompi totutella kohdun ulkopuoliseen elämään.

Joskus tulee tilanteita, että vauvaa ei voi heti syntymän jälkeen nostaa äidin syliin. Silloinkin vauva pääsee ihollesi heti, kun se on mahdollista.

Ihokontaktista on paljon hyötyä. Pidä siis vauvaa iholla mahdollisimman paljon ensimmäisinä päivinä. Se on hyvä tapa rauhoittaa vauvaa ja samalla tutustutte toisiinne. Mitä enemmän pidät vauvaa iholla, sitä nopeammin tutustuminen tapahtuu.

Ihokontakti luo turvaa syntymän jälkeen

Synnyttyään vauva pääsee heti äitinsä iholle. Ihokontaktissa vauva saa lempeän alun elämään kohdun ulkopuolella. Vauvaa kannattaa pitää iholla niin paljon kuin mahdollista. Ihokontaktilla on monia hyödyllisiä vaikutuksia sekä vauvalle että vanhemmalle, mutta erityisesti ihokontakti auttaa imetyksen onnistumisessa.

Vastasyntyneen paras paikka on ihokontaktissa, mutta vauvaa tulee tarkkailla ihokontaktissa olon aikana aktiivisesti. Ihokontaktin turvallinen toteuttaminen ohjataan jokaiselle vanhemmalle.

Ihokontaktissa vauva on vaippasillaan äidin (tai jonkun muun) rintakehän päällä vatsallaan, pää sivulle käännettynä, leuka hieman ylös kohotettuna. Näin vauvan hengitystiet ovat vapaina. Vauvan jalat ja kädet ovat sivulla koukussa eli sammakkoasennossa. Ihokontaktissa pitäjällä on puoli-istuva kohoasento. Vauva peitellään niskasta alaspäin, peittoa tai äidin paitaa ei nosteta vauvan pään yli.

Vanhempien tulee tarkkailla vauvan vointia ihokontaktissa ollessa. Älypuhelimien ja muiden laitteiden käyttöä pitää välttää ihokontaktin aikana. Vauvaa on hyvä silitellä ja kosketella.

Imetyksen aikana vauva on virkeä ja asentoa voi silloin vaihdella. Vauvan päätä ei pidä peittää äidin paidan alle, vaan vauvan pitää saada vapaasti käännellä päätään rinnalle hakeutuessaan.

Väsyneet vanhemmat ja ihokontakti ei ole turvallinen yhdistelmä.

Yöaikaan tai jos äiti on kovin voipunut, on nukkuvan vauvan turvallinen paikka omassa sängyssään. Vanhemman nukahtaminen ihokontaktin aikana voi olla vaarallista. Vauva voi mennä huonoon asentoon tai päästä putoamaan.

Äiti voi yöaikaan imettää ihokontaktissa. Kun vauva nukahtaa, hänet siirretään nukkumaan omaan sänkyynsä.

Turvallinen imetysasento yöimetyksiä varten:

• Äiti makaa kyljellä, käsi tyynyn alla ja polvet koukussa. Vauva on riittävän alhaalla suhteessa äidin rintaan, jotta vauvan hengitystiet jäävät hyvin auki, eivätkä kasvot painu rintaan. Joskus yöimetykset voivat kestää useita tunteja. On tärkeää varmistaa jo imetyksen alussa, että vauva ei pääse putoamaan sängystä. Ylimääräisiä tyynyjä tai peittoja ei oteta sänkyyn.
• Jos kyljellä makaaminen ei sairaalassa onnistu heti esimerkiksi keisarileikkauksen jälkeen, henkilökunta opastaa äidille turvallisen imetysasennon. Sairaalasängyn laidat kannattaa aina nostaa ylös, kun vauvaa imetetään öisin.

Vastasyntyneen vaatteettomuus lisää ihokontaktissa pitämistä

Täysiaikainen ja normaalipainoinen vauva ei tarvitse tavallisesti vaatteita ensipäivinään. Ihokontakti auttaa vauvaa pysymään lämpöisenä. Vauva ei vaatteita kaipaa, vaan hän nauttii ihokosketuksesta. Vaippasillaan oleva vauva on helppo nostaa iholle ja sitten taas nostaa iholta lämpöiseen peittoon kevyesti kietaistuna takaisin sänkyynsä.

Vastasyntynyt pärjää ilman vaatteita, kunhan hän pääsee aina imetyshetkiksi ihokontaktiin ja on näin iholta pois enintään muutaman tunnin kerrallaan. Ihokontaktissa vauva peitellään niskasta alaspäin. Samalla vauvan peitto lämpiää mukavan tuntuiseksi, eikä vauvaa tarvitse nostaa iholta viileään peittoon. Vastasyntyneen lämpöä seurataan aluksi tiheästi.

Vanhempia ohjataan sairaalassa siihen, miten vaatteettomutta toteutetaan turvallisesti.

Jos vauva on ennenaikainen ja/tai pienipainoinen, hoitohenkilökunta harkitsee, voiko vauva olla ilman vaatteita. Jos vauva voi olla ilman vaatteita, vauva viettää aikansa omassa sängyssään lämpöpatjalla silloin, kun hän ei ole iholla.

Oletko törmännyt Ulla Urbaanilegendaan vastasyntyneen vauvan hoidossa? Eikö vauvaa tosiaan tarvitse pestä? Katso video, jossa käsitellään aiheeseen liittyviä kysymyksiä:

Mikä on vastasyntyneen paras paikka? (YouTube)