Valikkonäyttö
Raskauden seuranta äitiysneuvolassa
Raskauden seuranta äitiysneuvolassa
Raskauden seuranta äitiysneuvolassa
Äitiysneuvola on maksuton perusterveydenhuollon palvelu odottaville perheille. Neuvolassa tarjotaan määräaikaisia tarkastuksia ja harkinnanvaraisia lisäkäyntejä, ja raskauden kulkua seuraavat lääkäri ja terveydenhoitaja yhteistyössä.
Mitä neuvolakäynnillä tapahtuu?
Äitiysneuvolassa
- tarjotaan ohjausta ja tukea raskauden aikana sekä tulevaa synnytystä ja vastasyntyneen hoitoa varten
- seurataan sikiön ja odottajan terveyttä ja hyvinvointia ja tunnistetaan raskausajan riskit, jotta ne voidaan hoitaa joko neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla
- raskausaikana kiinnitetään huomioita parisuhteeseen, vuorovaikutukseen ja vanhemmuuden tukemiseen.
Ensikäynnillä asiakas ohjataan käyttämään neuvolan itsemittauspistettä ennen vastaanotolle saapumista (paino, verenpaine ja virtsatesti). Sikiön sydänäänet voidaan kuunnella siihen tarkoitetulla doppler-laitteella.
Neuvolassa voi kertoa ja kysyä mieltä painavista asioista. Perustutkimusten lisäksi käynneillä keskustellaan lähestyvästä synnytyksestä, vauvan hoidosta ja mieltä askarruttavista asioista.
Perhevalmennukset on suunnattu ensimmäistä lasta odottaville perheille, mutta voit katsoa videot, vaikka perheessä olisi jo lapsia.
Odottajan neuvolaseuranta - haitari
Odottajan neuvolaseuranta raskausviikoittain
Äitiysneuvolaan on hyvä ottaa yhteyttä soittamalla heti, kun raskaustesti on positiivinen tai raskaus on muulla tavalla todettu. Terveydenhoitaja kirjaa esitiedot, ohjaa sähköisen äitiyskortin (iPanaÄitiys) käyttöönoton ja varaa ajan ensikäynnille.
Ensimmäinen neuvolakäynti on 8.–10. raskausviikolla (rv). Ensikäynnillä selvitetään odottajan yleinen terveydentila, aiempien raskauksien ja synnytysten kulku sekä yleiset elintavat. Käynnillä hyödynnetään asiakkaan ennakkoon täyttämiä iPanaÄitiyden kyselyitä.
Odottajan omahoito
Raskauden alussa voi tutustua Raskaus- ja vauva-ajan mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmaan
Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteiden kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).
Käynnillä pyritään havaitsemaan sikiön hyvinvointiin sekä äidin raskauden kulkuun vaikuttavat sairaudet ja terveystekijät.
Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteiden kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).
Ennen tätä käyntiä pyydetään täyttämään iPanaÄitiyden esitietolomakkeet Voimavaralomake ja EPDS.
Asiakas ohjataan
- tarvittaessa sokerirasitukseen
- tutustumaan lapsiperheiden etuuksiin (KELA)
- perhevalmennusmateriaalien pariin
- täyttämään seuraavalle käynnille Hyvä synnytys -kysely (iPanaÄitiys).
Odottajan omahoito
Asiakas voi tutustua Parisuhteen omahoito-ohjelmaan.
Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteiden kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).
Käynnillä keskustellaan raskauden kulusta ja esitietojen pohjalta Hyvä Synnytys -kyselystä.
Käynnillä voidaan tehdä vanhemmuudentunnustaminen.
Asiakas ohjataan tarvittaessa sokerirasitukseen.
Odottajan omahoito
Asiakas voi tutustua Synnytyspelon omahoito-ohjelmaan.
Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteiden kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).
Käynnillä informoidaan odottajaa riskiraskauksien merkeistä. Käynnillä voidaan tehdä vanhemmuudentunnustaminen ja asiakas ohjataan tarvittaessa sokerirasitukseen
Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteiden kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).
Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteiden kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).
Käynnillä keskustellaan lähestyvästä synnytyksestä ja tehdään synnytystapa-arvio.
Asiakas saapuu käynnille itsemittauspisteiden kautta (verenpaine, paino, virtsanäyte: glukoosi ja proteiini).
Käynnillä huomioidaan mahdolliset riskiraskauden oireet.
Käynnillä keskustellaan mm. lähestyvästä synnytyksestä ja imetyksestä.
Tarvittaessa tehdään yliaikaislähete synnytyssairaalaan ja sovitaan tihennetyistä käynneistä.
Synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen kannattaa soittaa neuvolaan ja sopia neuvolakäynnistä tai kotikäyntiajasta. Käynnillä keskustellaan mm. synnytyskokemuksesta ja varmistetaan, että synnytyksestä toipuminen ja imetys ovat käynnistymässä hyvin.
Terveydenhoitaja tutkii vastasyntyneen sekä varmistaa, että tämä voi hyvin ja saa riittävästi maitoa. Käynnillä keskustellaan myös vauvanhoidosta.
Pyydämme antamaan palautetta raskausajan neuvolaseurannasta sähköisellä palautelomakkeella.
Raskauden seuranta äitiysneuvolassa - jälkimmäinen teksti
Tarvittaessa lisäkäyntejä
Lisäkäyntejä voidaan varata joko terveydenhoitajalle tai lääkärille tarveharkintaisesti. Ylimääräiset tarkastukset voivat olla aiheellisia, jos raskaana olevalla on krooninen sairaus, joka edellyttää lääkärin arviota tai jos määräaikaisissa tarkastuksissa ilmenee terveydellisiä ongelmia, jotka edellyttävät terveydenhoitajan tai lääkärin arviota tai hoitoa.
Yhteistyötä eri tahojen kanssa
Äitiysneuvolassa tehdään tarvittaessa yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Neuvolapsykologeilta voit saada tukea muun muassa silloin, kun raskauteen tai synnytykseen liittyvät asiat huolestuttavat, uuteen elämäntilanteeseen tai vanhemmuuteen sopeutuminen tuntuu vaikealta.
Neuvolasta sinut ohjataan tarvittaessa myös esimerkiksi fysioterapiaan tai ravitsemusterapiaan.
Raskauden seuranta äitiysneuvolassa - lisätiedot - haitari
Lisätietoja
Äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on, että olet käynyt terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä eli viimeistään 18. raskausviikolla.
Kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin viisi kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja raskausrahaa.
Voit saada lapsen syntymän jälkeen vanhempainrahaa, jos olet lapsen vanhempi ja huoltaja. Voit saada vanhempainrahaa myös, jos olet tunnustanut vanhemmuuden ennen lapsen syntymää neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.
Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Kun lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä. Kun synnyttävä äiti ei ole avioliitossa miehen kanssa, toinen vanhemmuus on tunnustettava ja vahvistettava erikseen. Isyys tai toinen äitiys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen perusteella Digi- ja väestötietovirastossa tai tarvittaessa kanneteitse tuomioistuimessa.
Vanhemmuus voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa raskauden keskivaiheen jälkeen. Ajankohta sovitaan kanssanne äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Käynnillä, jolla tunnustaminen tehdään, täytyy olla molempien vanhempien mukana, ja kaikkien asianosaisten henkilöllisyys on todistettava voimassa olevilla virallisilla asiakirjoilla. Lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla: Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää
Jos synnyttänyt äiti vastustaa tunnustamista tai asianosaisten henkilöllisyyttä ei kyetä luotettavasti selvittämään (henkilöillä ei ole mitään hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista) tai synnyttävä äiti ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä, tai jos on syytä epäillä, ettei tunnustajaa voida vahvistaa lapsen isäksi tai toiseksi äidiksi, ei tunnustamista voida vastaanottaa äitiysneuvolassa.
Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen kotikunnan lastenvalvojalle, jos vanhemmuutta ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää. Lastenvalvoja lähettää lapsen äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön vanhemmuuden selvittämiseksi.
Jos synnyttävä äiti ja tunnustaja eivät asu yhdessä, heidän tulee ottaa yhteyttä lastenvalvojaan lapsen syntymän jälkeen, jos he haluavat sopia lapsen elatuksesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Näitä sopimuksia ei voi tehdä äitiysneuvolassa eikä ennen lapsen syntymää. Varaa aika kotikuntasi lastenvalvojalle puhelimitse.