Perhevalmennus

Vanhemmaksi tulo on aikuisvaiheen suurimpia elämänmuutoksia, ja se voi tuoda esiin monenlaisia tunteita. Vanhempana oleminen on etuoikeus: on lupa nauttia, olla ylpeä ja onnellinen perheestä. Vanhemmaksi tulo voi myös jännittää ja herättää epäilyksiä omista taidoista ja sekin on normaalia. Vanhemmuuden taidot kasvavat ajan myötä ja yhteisen arjen kautta.

Vanhemmuudesta näillä sivuilla ja muualla verkossa

Lapsen syntymä ja vanhemmaksi tulo muokkaavat parisuhdetta uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Vanhempien välisen parisuhteen merkitys korostuu vauvan syntymän jälkeen, sillä vanhempien hyvinvointi vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin ja turvallisuudentunteeseen.

Seksuaalisuus muuttaa usein muotoaan raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Raskauden myötä muuttuva keho ja hormonit sekä vanhemmuuteen kasvu tuovat muutoksia seksuaalisuuteen ja seksiin. Kaikenlainen hellyys ja hyvänä pitäminen on tärkeää raskauden aikana ja sen jälkeen.

Sairaalaan lähteminen

Synnytys käynnistyy yksilöllisesti supistuksilla tai lapsiveden menolla. Ennen sairaalaan lähtöä ei tarvitse soittaa synnytyssairaalaan, jos lapsivesi ei ole mennyt. Soita synnytyssairaalaan, jos tarvitset neuvoa, lapsivesi on mennyt tai epäilet raskauskomplikaatiota.

Saapuminen sairaalaan

Kätilön tapaaminen

Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Synnytyspelosta puhutaan, kun synnykseen liittyvät mielikuvat kuormittavat kohtuuttomasti arkea. Voit pohtia tuntemuksiasi synnytykseen liittyen täyttämällä iPanan Hyvä Synnytys -kyselyn. Kysely käydään läpi neuvolassa ja tarvittaessa saat lisätukea synnytyspelon lievittämiseksi.

Jos koet synnytyspelkoa, kannustamme tutustumaan Mielenterveystalon synnytyspelon omahoito-ohjelmaan.

Synnytyspelosta näillä sivuilla ja muualla verkossa

Kivunlievitys synnytyksen eri vaiheissa

Synnytyksen eri vaiheissa toimivat erilaiset kivunlievitysmenetelmät. Osaa kivunlievitysmenetelmistä voit käyttää jo kotona tai sairaalassa itsenäisesti. Lääkkeellisissä kivunlievitysmenetelmissä sinua auttaa sairaalassa kätilö tai lääkäri.

Kivun lievitys ja synnytysasennot

Toimenpiteet synnytyksen aikana, epäsäännölliset synnytykset ja synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen edistyessä vauvan sykkeitä kuunnellaan sikiön sydänäänilaitteella. Sisätutkimus voidaan tehdä sinulle synnytyksen edistymisen seurannan tai kivunlievityksen oikeellisuuden arvioimiseksi. Toisinaan tarvitaan muita toimenpiteitä, kuten keisarinleikkaus tai vauvan syntymän avustaminen vauvan päähän asetettavalla imukupilla. Näistä toimenpiteistä kerrotaan sinulle, jos ne tulevat synnytyksen edetessä ajankohtaisiksi.

Tavanomaisesta poikkeavia eli epäsäännöllisiä synnytyksiä ovat esimerkiksi ennenaikainen synnytys, imukuppiavusteinen synnytys, sektio eli keisarileikkaus, perätilasynnytys ja kaksossynnytys.

Suunniteltu keisarileikkaus

Synnytyksestä näillä sivuilla ja muualla verkossa

Vauvan syntymä ja syntymän jälkeiset hetket

Vauvan synnyttyä vauvaa ja sinua äitiä tarkkaillaan synnytyssalissa noin 2-3 tunnin ajan. Näin varmistetaan, että te molemmat voitte hyvin. Tukihenkilö saa olla äidin ja vauvan kanssa koko ajan. Tämän jälkeen siirrytään äiti-lapsiosastolle, jossa saat ohjausta ja neuvontaa vauvan hoitoon ja synnytyksestä palautumiseen.

Vauva ihokontaktissa

Siirtyminen äiti-lapsiyksikköön ja kotiutuminen

Synnytyksen jälkeen perhe siirtyy synnytysyksiköstä äiti-lapsiyksikköön, joko potilashotellin Perheonneen tai osastolle 2A tai 2B. Perheonneen siirrytään silloin, kun raskaus ja synnytys ovat sujuneet hyvin ja potilashotelliin siirtymisen kriteerit täyttyvät. Muissa tilanteissa ensisijainen hoitopaikka on osasto 2A tai 2B.

Kotiutuminen on yksilöllistä ja riippuu äidin ja vauvan voinnista. Alatiesynnytyksen jälkeen äiti ja vauva kotiutuvat yleensä toisena synnytyksen jälkeisenä päivänä. Leikatun äidin kotiutusaika vaihtelee kahdesta neljää päivään. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan aina ennen kotiutumista.

Lastenlääkärin tarkastus ja kotiutuminen

Lisätietoa näillä sivuilla ja muualla verkossa

Perustietoa imetyksestä

Imetyksestä on hyötyä sekä lapsen että äidin terveydelle. Äidinmaito on aina oikean lämpöistä, ja vauva syö sitä hänelle sopivan määrän. Joskus imetys ei suju tai vauvan paino ei lähde nousemaan rintamaidolla. Jos käy niin, saat neuvolan terveydenhoitajalta apua ja tukea imetyspulmiin ja voit keskustella tarvittavan lisämaidon antamisesta.

Vauvan auttaminen rinnalle

Apua, tukea ja yleisimpiä kysymyksiä

Imetyksestä näillä sivuilla ja muualla verkossa

Vauvan hoitoon kuuluvat hänen ruokkimisensa ja hoivaamisensa sekä vuorovaikutus ja läheisyys vauvan kanssa. Vauvan tarpeita oppii tunnistamaan kuuntelemalla vauvan äänteitä ja eleitä. Vauvan tarpeet muuttuvat hänen kasvaessaan. Vanhempien on hyvä muistaa myös oma jaksaminen, jotta jaksaa huolehtia vauvasta.

Vauvan perushoidosta näillä sivuilla ja mualla verkossa

Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta ei vaaranna sikiön terveyttä eikä lisää ennenaikaisia synnytyksiä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että aiemmin liikuntaa harrastanut voi jatkaa harrastustaan niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Poikkeuksen tekevät liikuntalajit, joissa tapahtuu potentiaalisesti kaatumisia tai putoamisia (esimerkiksi ratsastus, kiipeily ja kontaktilajit) sekä lajit, jotka tapahtuvat poikkeuksellisissa olosuhteissa (sukellus, lento- ja liitolajit). 

Säännöllisen liikunnan voi myös aloittaa raskauden aikana. Sopivia liikuntamuotoja liikunnan aloittamiseen ovat muun muassa kävely ja sauvakävely, uinti ja hiihto sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävät jumpat, kuntosaliharjoittelu ja tanssi. Liikuntamuodon valinnassa tärkeintä on, että liikkuminen tuntuu hyvältä. Yleisten terveysvaikutusten (muun muassa tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen, lihavuuden, astman, niska- ja alaselkävaivojen sekä masennuksen ehkäisy, hoito ja kuntoutus) lisäksi liikunta saattaa vähentää raskausdiabeteksen riskiä. Raskaudenaikaista liikuntaa tulisikin rajoittaa ainoastaan perustelluista syistä. 

Raskauden vaikutus kehon hallintaan ja ryhtiin

Miksi kannattaa liikkua raskausaikana?

Lantionpohjan harjoittelu raskausaikana, miten ja miksi?

Liikunta ensimmäisellä kolmanneksella

Liikunta toisella kolmanneksella

Liikunta kolmannella kolmanneksella

Mitä ovat liitoskivut?

Miten liikkeelle synnytyksen jälkeen?

Vatsalihasten erkauma

Perheet ovat monimuotoisia. Perheiden moninaisuuteen kuuluvat esimerkiksi uusperheet, monikkoperheet, sateenkaariperheet, adoptioperheet, sijaisperheet, eri kulttuuritaustoista tulevat perheet, vammaisten lasten tai vanhempien perheet, yksinhuoltajien perheet, ydinperhettä laajemmat perhekokonaisuudet sekä usean kulttuurin perheet. Neuvolassa kaikki perheet ovat samanarvoisia.

Monimuotoisista perheistä näillä sivuilla ja mualla verkossa

Kun perheeseen syntyy lapsi, vanhemmilla on oikeus perhevapaisiin sekä erilaisiin Kelan maksamiin tukiin. Tutustu lapsiperheiden etuuksiin:

Liikenneturvan verkkoympäristö on suunnattu lastaan odottaville ja alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja huoltajille. Ympäristö tarjoaa laajan tietopaketin eri-ikäisten lasten turvalliseen liikenteessä liikkumiseen. Saat tietoa mm. turvaistuinten hankinnasta ja liikennesäännöistä. Löydät myös vinkkejä siitä, miten liikut turvallisesti liikenteessä lapsen kanssa.