Oletko kohdannut kriisin?

Ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen:

• Jos olet joutunut vakavaan onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi tai läheisesi on kuollut äkillisesti, ja tarvitset apua.
• Jos lapsen, nuoren tai perheen tilanne on niin huolestuttava, että se vaatii heti arvioita.
• Jos sinulla on vakava huoli omasta tilanteestasi tai jonkun toisen pärjäämisestä juuri nyt.

Sosiaali- ja kriisipäivystys on auki ympäri vuorokauden.

Puhelinnumero on 050 062 5990.

Hätätilanteessa soita 112.

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia ja suunnittelet itsesi vahingoittamista, kerro siitä läheisellesi tai ammattilaisille. On tärkeää, että haet apua. Itsetuhoisista ajatuksista voi toipua. 

Itsetuhoisia ajatuksia voi tulla mieleen vaikeissa elämäntilanteissa, kun elämä ei tunnu elämisen arvoiselta eikä asioille tunnu olevan muuta ratkaisua kuin itsemurha. Esimerkiksi kaltoinkohtelu, kiusaaminen, syrjintä, väkivalta, sairastuminen, ero tai työpaikan menettäminen voivat herättää itsetuhoisia ajatuksia. Taustalla voi olla myös masennus tai muu mielenterveyden häiriö, päihdeongelma tai muu riippuvuus tai se, että läheinen ihminen on tehnyt itsemurhan. 

Jos sinulla on voimakkaita itsetuhoisia ajatuksia juuri nyt tai yritit tehdä itsemurhan, soita päivystysapuun 116117 tai hätänumeroon 112.  

Jos tarvitset apua itsetuhoisiin ajatuksiin, ota yhteyttä 

• omalle sote-asemallesi tai kiirevastaanotolle 
• koulusi tai oppilaitoksesi terveydenhuoltoon  
• työterveyshuoltoon 

Voit olla yhteydessä myös digiklinikalle. 

Saat keskusteluapua myös kriisikeskuksista tai nimettömänä puhelimessa tai verkkokeskustelussa eli chatissa. 

Oletpa väkivallan uhri, tekijä tai väkivaltaa sivusta seurannut läheinen, sinulle on tarjolla tukea ja apua. Väkivaltaa ei tarvitse koskaan hyväksyä. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista ilman ulkopuolista apua ja tukea. 

Katso lisätietoa Apua väkivaltaan -osiosta.

Jos olet menettänyt läheisesi äkillisesti, älä jää yksin, vaan hae keskusteluapua. Voit hakea apua myös myöhemmin, vaikka vuosienkin päästä, jos läheisen kuolema alkaa painaa mieltäsi. 

Jos tarvitset apua juuri nyt, ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Puhelinnumero on 050 062 5990.

Jos tarvitset apua ja tukea surun ja muiden kuoleman tai itsemurhan herättämien tunteiden käsittelyyn, ota yhteyttä 

• omalle sote-asemallesi 
• koulusi tai oppilaitoksesi terveydenhuoltoon
• työterveyshuoltoon 

Voit olla yhteydessä myös digiklinikalle. 

Saat keskusteluapua myös nimettömänä puhelimessa tai verkkokeskustelussa eli chatissa.

Voit olla yhteydessä myös digiklinikalle. 
 
Lisäksi eri järjestöt tarjoavat keskusteluapua myös nimettömänä puhelimessa tai verkkokeskustelussa eli chatissa.

Jos olet joutunut väkivallan uhriksi tai todistamaan onnettomuutta ja olet järkyttynyt tilanteesta, ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Puhelinnumero on 050 062 5990.

Jos tarvitset hoitoa vammoihin, soita päivystysapuun 116117 tai hätänumeroon 112.  

Tilanteen jälkeen saat keskusteluapua myös nimettömänä puhelimessa tai verkkokeskustelussa eli chatissa.

Järkyttävä tapahtuma tai kokemus voi mullistaa ihmisen koko elämän ja aiheuttaa monenlaisia, voimakkaita fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita. Erilaiset reaktiot ovat normaaleja ja terveitä tilanteessa, joissa tavalliset selviytymiskeinot eivät auta. Myös läheltä piti –tilanteet tai ajatukset siitä mitä olisi voinut tapahtua, voivat aiheuttaa järkytystä ja psyykkisiä oireita.  

Tapahtuman jälkeen reaktiot voivat vaihdella yksilöllisesti.  

Sinulla tai läheisilläsi saattaa olla seuraavanlaisia tuntemuksia:  

• Epätodellista ja painajaismaista oloa 
• Fyysisiä oireita mm. lihasjännitystä, pahoinvointia, palelua, hikoilua tai päänsärkyä. 
• Tunnetilojen vaihtelua mm. levottomuutta, ärtyisyyttä, syyllisyyttä, vihaisuutta, ahdistuneisuutta, pelokkuutta, turvattomuutta 
• Univaikeuksia, ruokahaluttomuutta 
• Muisti- ja keskittymisvaikeuksia 
• Tapahtuma palaa mieleesi toistuvasti 
• Vaikeutta ymmärtää tai hyväksyä tapahtunutta 

• Tarve ymmärtää mitä on tapahtunut, tietää syy tai löytää syyllinen  

Keinoja, joilla voit itse tukea jaksamistasi voimavarojesi mukaan 

• Puhu tapahtuneesta  
• Palaa tuttuihin arkirutiineihisi 
• Liiku ja ulkoile 
• Huolehdi säännöllisestä ruokailuista 
• Lepää riittävästi  
• Ota vastaan apua 
• Vältä päihteiden käyttöä 

Myös lapsi tarvitsee tukea  

Kertomatta jättäminen ei suojele lasta, ja lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin samaan tapaan kuin aikuinen. Puhu tapahtuneesta lapsen kanssa rauhallisesti ja avoimesti lapsen ikään sopivalla tavalla. Ole läsnä ja lähellä, anna lapselle aikaa ja huomiota. 

Kuuntele lasta, keskustele hänen kanssaan ja anna hänen vapaasti esittää kysymyksiä. Kerro lapselle, että kaikki tunteet ovat sallittuja, älä vähättele tai tuomitse lapsen ajatuksia tai tunteita. Rohkaise lasta ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä. Kuulostele lapsen oloa – halu käydä läpi asioita voi herätä vasta myöhemmin. 

Tue lapsen turvallisuudentunnetta. Pidä yllä arkirutiineja, esimerkiksi normaaleja heräämis-, nukkumaanmeno- ja ruokailuaikoja, ja muuta perheen tavallista elämää, kuten juhlapäivien viettämistä, harrastuksia ja tapaamisia ystävien ja läheisten tapaamista. 

Hae myös itsellesi apua tunteiden käsittelemiseen. 

Lapsi tai nuori voi saada apua myös kouluterveydenhoitajalta, koulukuraattorilta tai koulupsykologilta. 

Tiedotusvälineet ja sosiaalinen media tuovat kaukaisetkin tapahtumat lähelle, ja saamme nykyisin paljon tietoa monista ikävistäkin asioista. Vaikka onnettomuus tai muu vakava tapahtuma ei koske omaa elämää, moni kokee silti epämääräistä ahdistusta tai uhkaa. Myös muut ilmiöt, esimerkiksi ilmastonmuutos, saattavat herättää huolta ja pelkoa tulevaisuuden suhteen. Erilaisten tunteiden herääminen on normaalia, ja omat tunteensa saa hyväksyä. On myös monia tapoja, joilla voit vaikuttaa omaan vointiisi. 

Keinoja, joilla voit itse tukea hyvinvointiasi 

• Pyri elämään normaalia arkeasi ja noudata tuttuja rutiinejasi.  
• Huolehdi säännöllisestä ruokailusta. 
• Lepää riittävästi. 
• Vietä aikaa läheistesi kanssa tai pidä heihin yhteyttä. 
• Tee sellaisia asioita, joista tulet hyvälle mielelle tai jotka auttavat pitämään ajatukset muissa asioissa. 
• Rajoita uutisten seuraamista tai sosiaalisen median käyttöä, jos niistä aiheutuu sinulle ahdistusta. 
• Opettele keinoja, joilla voit rauhoittaa itseäsi, esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoituksia. 
• Vältä päihteiden käyttöä.