Pitkäaikaiset sijaisperheet

Mikä on pitkäaikainen sijaisperhe?

Pitkäaikainen sijaisperhe hoitaa huostaan otettua lasta ja lapsen sijoitus voi kestää aikuistumiseen asti. Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin, hoivaa ja rakkautta. Sijaisperheessä lapsi kasvaa perheen jäsenenä ja säilyttää samalla yhteyden syntymäperheeseensä.

Sijoitettavien lasten tarpeet ovat yksilöllisiä. Lapsilla ja nuorilla saattaa olla aikaisempiin elämänkokemuksiin liittyen erilaisia vaikeuksia tai heillä voi olla jokin sairaus tai vamma. Tästä syystä sijoitettavat lapset tarvitsevat usein tavallista enemmän hoivaa, huolenpitoa ja turvallisuutta. Monet sijaisperheet tekevät tiivistä yhteistyötä lapsen tuki- ja terapiapalvelujen kanssa. Lisäksi arkeen kuuluu yhteydenpitoa viranomaisten ja lapsen vanhempien ja muiden läheisten kanssa.

Sijoitetut lapset ja nuoret tarvitsevat ympärilleen kodin ja vanhemmat, jotka välittävät ja pystyvät olemaan vahvoja aikuisia. Lasten tulee saada leikkiä ja harrastaa, käydä koulua, oppia uusia taitoja ja kasvaa omaksi itsekseen. Sijaisvanhempana voit auttaa lasta rakentamaan itselleen eheän elämäntarinan, jossa vaikeatkin kokemukset voidaan hyväksyä ja käsitellä.

Voisiko meidän perhe olla sijaisperhe?

Sijaisperheeksi sopii turvallinen perhe, jonka kaikki jäsenet ovat valmiita ottamaan sijoitetun lapsen tasavertaiseksi perheenjäsenekseen. Perheen arki sujuu ja sijaisvanhemmilla riittää voimavaroja myös yllättävien tilanteiden sattuessa.

Sijaisvanhempana hoidat ja kasvatat sijoitettua lasta ja sitoudut häneen kokoaikaisesti, niin pitkäksi aikaa kuin hän Sinua tarvitsee. Samalla lapsi kasvattaa Sinua, kuten lapset aina tekevät aikuisille! Sijoitettu lapsi on uusi sisarus perheen muille lapsille ja sijaissisaruuden ilo, mutta myös ristiriidat ja vanhempien huomion jakaminen vaikuttavat suuresti perheen muihin lapsiin.

Miltä tuntuisi olla osa lapsen moniammatillista ja moniäänistä verkostoa? Sijaisvanhemman tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja lapsen omat vanhemmat. Sijaisvanhempana roolisi on huipputärkeä: pidät yhteyttä, annat ja saat tietoa, neuvottelet ja rakennat omalta osaltasi yhteistyötä lapsen parhaaksi. Sijaisvanhemman rooli yhteistyössä sisältää myös paljon konkreettista tekemistä: puheluita, lapsen kuljettamista tapaamisiin ja aikataulujen sovittelemista.

Luotsi tarjoaa kaikille sijaisperheeksi ryhtyville ennakkovalmennuksen. Sijoituksen aikana sijaisperheen tukena on lapsen oma sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa perhehoidon ohjaaja, mentori tai työnohjaaja. Sijaisvanhempana et ole yksin, vaan osa lapsen tukena työskentelevää tiimiä!

Sijaisperheen ja sijoittavan kunnan välillä tehdään toimeksiantosopimus, jossa määritellään hoitopalkkio ja kulukorvaus sekä tukitoimet. Sijaisperheellä on salassapitovelvollisuus, joka koskee lapsen ja hänen läheistensä asioita.

Sijaisperheeksi tutulle lapselle?

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle selvitetään lapsen läheisten mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan. Lapsi itse tai hänen vanhempansa voivat ehdottaa sijaisperheeksi toivomaansa läheistä, ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi sijoituksen mahdollisuuden.

Jos sukulaislapsesi tai muu läheinen lapsi tarvitsee sijaisperhettä, asiassa työskentelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Jos Sinun perhettäsi harkitaan lapsen sijaisperheeksi, käynnistyy yhteistyö lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, ja Luotsi tulee mukaan antamaan Sinulle sijaisperheen valmennusta.

Sukulais- ja läheissijaisperheiden valmennuksessa ja arvioinnissa käytetään perhekohtaista valmennusmallia, jossa käsitellään samoja asioita kuin PRIDE-valmennuksessa. Sukulaissijaisvanhemmat voivat osallistua myös ryhmämuotoiseen valmennukseen. Toimeksiantosopimus, palkkiot ja korvaukset ovat samat kuin muillakin sijaisperheillä.

Erilaisia tapoja toimia sijaisperheenä

Sijaisperhe voi järjestää arkensa monella tavalla. Joissain sijaisperheissä molemmat vanhemmat hoitavat lapsia päätoimisesti, toisissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat työssä kodin ulkopuolella. Sijaisvanhempana voi toimia myös yksin! Sijoitettuja lapsia voi olla yksi tai useampia ja he voivat olla keskenään sisaruksia tai lähtöisin eri perheistä.

Sijaisperheen osaaminen kasvaa kokemuksen ja kouluttautumisen myötä. Ehkä sijaisperhetoiminta vie Sinutkin mennessään niin, että teet sijaisvanhemmuudesta ammatin ja kokonaisen työuran?

Sijaisperheiden valmennus

Saat lakisääteisen ennakkovalmennuksen ennen sijaisperheeksi ryhtymistä. Luotsissa sijaisperheiden valmennus tapahtuu ryhmämuotoisena PRIDE-valmennuksena. Koulutuksessa perehdytään ennakolta sijaisvanhemman tehtävään. Samalla arvioidaan perheen soveltuvuutta sijaisperheeksi.

Valmennusryhmiä pidetään useita vuodessa ja niihin voi ilmoittautua jatkuvasti. PRIDE-valmennus on noin puoli vuotta kestävä prosessi, joka koostuu ryhmätapaamisista (27 h), niihin liittyvistä kotitehtävistä sekä perhekohtaisista tapaamisista valmentajien kanssa.

PRIDE-valmennusryhmät kokoontuvat virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin tai lauantaipäivinä. Perhekohtaiset tapaamiset järjestetään virka-ajalla. Valmentajana toimii perhehoidon sosiaalityöntekijä yhdessä kokeneen sijaisvanhemman kanssa. Valmennuksen aikana perheellä on mahdollisuus miettiä omaa halukkuuttaan ja valmiuttaan ryhtyä sijaisperheeksi. Päätös sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä tehdään valmennuksen lopuksi.

PRIDE-valmennus on perheelle maksuton. Perhehoito Luotsin valmentamat sijaisperheet sitoutuvat olemaan Luotsi-kuntien käytössä kahden vuoden ajan valmennuksen päättymisestä. Tänä aikana perhe ei voi hakea sijoitettua lasta muiden sijoittajien kautta.

Sijaisperheen valmiudet

Sijaisvanhemmuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja kutsutaan viideksi valmiudeksi:

1. Suojella ja hoivata lasta
2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen
4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan
5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa

Pride-valmennuksesta löydät lisätietoa Pesäpuu ry:n verkkosivuilta.

Ennakkovalmennus on tärkeä askel sijaisvanhemmuuden polulla. Se antaa sijaisvanhemmiksi ryhtyville tietoa ja työkaluja uutta tärkeää tehtävää varten ja auttaa alkuun. Sijaisvanhemman taidot ja kokemus kasvavat sijaisperheenä eläessä! Tässä on avuksi, että sijaisvanhempi pystyy tarkastelemaan itseään ja omaa toimintaansa sekä keskustelemaan omasta itsestään, perheestään ja kokemuksistaan. Näitäkin taitoja valmennuksessa harjoitellaan. Tervetuloa valmennukseen Perhehoito Luotsiin!

Onko nyt sopiva hetki hakea valmennukseen?

Luotsin tehtävänä on varmistaa, että lapsen pääsevät turvallisiin sijaisperheisiin, joiden elämäntilanne mahdollistaa sitoutumisen sijaisperheen tehtävään. Siksi valmennukseen pääsylle on asetettu kriteerejä:

• 25 - 60 -vuoden ikä
• jos perheessä on lapsia, kuopuskin on täyttänyt 3 vuotta
• kaikki perheenjäsenet hyväksyvät sijaisperheeksi ryhtymisen
• perheellä ei ole lastensuojelun tai toimeentulotuen tarvetta tai asiakkuutta
• eikä pulmallista päihteiden käyttöä
• tulevat sijaisvanhemmat ovat hyvässä kunnossa fyysisesti ja psyykkisesti
• perheen elämäntilanne on tasainen (ei isoja elämänmuutoksia meneillään)
• perheen jäsenillä ei ole rikostaustaa.

Hyvä tietää: Sijaisperhevalmennukseen osallistuvien tulee toimittaa Luotsiin terveydentilaansa koskeva lääkärinlausunto. Lisäksi Luotsin työntekijä pyytää perheen kotikunnasta sosiaalitoimen lausunnon soveltuvuudesta sijaisperheeksi. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä tarkistetaan myös rikosrekisteriote.

Muita edellytyksiä

Jos sijaisperheessä on kaksi aikuista, on tärkeää, että molemmat osallistuvat valmennukseen ja sijoituksen aikaiseen työskentelyyn. Luotsissa toimeksiantosopimus tehdään perheen molemmille aikuisille.

Sijaisvanhemmaksi hakeutuvilta edellytetään suomen kielen taitoa, joka mahdollistaa lastensuojelun sisällöllisten kysymysten käsittelyn ja keskustelun tunteista, ajatuksista ja uskomuksista niin valmennuksen aikana kuin sijoitetun lapsen kanssa. Näitä keskustelutaitoja voi myös harjoitella!

Sijoitettu lapsi tapaa omia vanhempiaan ja muita läheisiään sijoituksen aikana. Jotta tapaamismatkat eivät muodostu liian pitkiksi, haemme pitkäaikaisia sijaisperheitä pääasiassa Pirkanmaan alueelta. Päivystävä sijaisperhe voi asua enimmillään tunnin ajomatkan päässä Tampereelta.

Sijoituksen alussa on tärkeää, että lapsi saa rauhassa tutustua uuteen kotiin ja uusiin perheenjäseniin. Tällä tavoin lapsi kiinnittyy sijaisperheeseen ja lapsen ja sijaisvanhempien välille muodostuu vahva suhde. Pitkäaikaisessa sijaisperheessä edellytetäänkin, että sijaisvanhempi hoitaa lasta kotona vähintään sijoituksen ensimmäisen vuoden ajan. Myöhemmin, kun tilanne on vakiintunut, sijaisvanhemmuuden voi yhdistää työskentelyyn kodin ulkopuolella. Päivystävässä sijaisperheessä toisen sijaisvanhemman tulee olla kotona koko päivystystoiminnan keston ajan.

Sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattitaidosta ja työkokemuksesta on etua sijaisvanhemman tehtävässä, mutta ne eivät ole edellytys sijaisvanhemmaksi ryhtymiselle.

Perhehoitajana voi toimia 68 vuoden ikään asti.

Montako sijoitettua lasta meille voisi tulla?

Perhehoitolain mukaan sijaisperheeseen voidaan sijoittaa enimmillään neljä lasta kerrallaan. Määrään lasketaan mukaan perheen omat alle kouluikäiset lapset ja muut samassa taloudessa asuvat erityistä hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevat henkilöt. Jos sijaisvanhempia on kaksi ja vähintään toisella heistä on tehtävään soveltuva koulutus, voi sijoitettuja lapsia olla enimmillään kuusi.

Useimmiten pitkäaikaiseen sijaisperheesen sijoitetaan kerrallaan yksi lapsi (sisarusten kyseessä ollessa toki useampi). Jos sijaisperhe toivoo lisää sijoituksia, aletaan uuden lapsen tuloa harkita aikaisintaan vuoden päästä edellisestä. Näin varmistamme, että jokaiselle perheessä asuvalle lapselle riittää aikuisen aikaa ja yksilöllistä huomiota. Hoitopalkkiomme ovat kilpailukykyiset, joten voit toimia sijaisvanhempana päätoimisesti.