Väkivallan muodot

Fyysinen väkivalta pitää sisällään kaikki henkilön omaa tahtoa vastaan tapahtuvat fyysiset teot. Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi tarttumista ja tönimistä, esineillä heittämistä, lyömistä, potkimista, hiuksista repimistä ja kuristamista. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan. Huomioitavaa on, että fyysinen väkivalta ei aina aiheuta näkyviä ulkoisia merkkejä. Läheisessä ihmissuhteessa fyysinen väkivalta on harvoin väkivallan ensimmäinen muoto. Fyysistä väkivaltaa edeltää yleensä henkinen väkivalta, jota on saattanut jatkua pitkään. Ajan myötä väkivalta lisääntyy ja valitettavasti sillä on myös taipumus raaistua.  
 

Henkinen väkivalta on toisen ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin tahallista vahingoittamista. Se voi olla sanallista tai sanatonta ja usein sitä on vaikeampi tunnistaa kuin fyysistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta voi olla alistamista, arvostelua, nimittelyä, halveksuntaa, kontrollointia, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamista, voimakasta mustasukkaisuutta, eristämistä tai jollakin näistä uhkailua. Myös esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Aikuisten väliselle väkivallalle altistuminen on aina haitallista lapselle ja se on yksi henkisen väkivallan muoto.

Jokaisella on oikeus päättää miten, milloin ja kenen kanssa haluaa olla seksuaalisessa kanssakäymisessä. Seksuaaliväkivallassa on kyse seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden loukkauksesta. Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys, seksuaalisiin tekoihin pakottaminen tai toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen ja seksuaalinen häirintä ovat seksuaaliväkivaltaa.

Seksi ja seksuaalinen kanssakäyminen perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja osapuolien suostumuksellisuuteen. On tärkeää muistaa, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei vähene humalassa tai vaikka pukeutumalla paljastaviin vaatteisiin.

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön hoidon tarpeen laiminlyömistä ja jättämistä vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen. Kaltoinkohtelu on toisen henkilön henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamista. Kaltoinkohtelua on myös toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla.

Kulttuuriin tai uskontoon liittyvää väkivaltaa ovat uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon, kulttuuriin tai yhteisön sosiaalisiin arvoihin ja normeihin viittaamalla.

Kunniaan liittyvä väkivalta on väkivallan muoto, jossa käytetään kontrollia, pakottamista ja/tai väkivaltaa henkilöä kohtaan, jonka epäillään rikkoneen tai jättäneen noudattamatta yhteisössä jaettuja sosiaalisia arvoja ja normeja. Taustalla on pelko maineen menetyksestä ja häpeästä, jonka vuoksi henkilö, perhe tai suku voisivat tulla syrjityiksi tai erotetuksi heille tärkeistä sosiaalisista suhteista. 

Kunniaan liittyvä väkivalta ei ole uskonto- tai kulttuurisidonnainen asia.

Vainoaminen tarkoittaa esimerkiksi toisen ihmisen toistuvaa tai jatkuvaa lähestymistä, seuraamista tai tarkkailua tavalla, joka aiheuttaa uhrissa jatkuvaa pelkoa. Vainoamista voi olla esimerkiksi toisen tarkkaileminen kodin tai työpaikan läheisyydessä, toistuvat uhkailut parisuhteen päättymisen jälkeen sekä toisen tarkkaileminen internetin tai teknisten laitteiden avulla. Vainoaminen voi kohdistua myös vainotun läheisiin.

Taloudellisen väkivallan erilaisia muotoja voivat olla rahaan liittyvä kotrollointi, taloudellinen hyväksikäyttö, eron jälkeinen taloudellinen väkivalta sekä työssäkäynnin tai opintojen rajoittaminen. Taloudellisen itsensäisyyden riistäminen on vahva kontrolloinnin ja henkisen väkivallan keino. Taloudellista väkivaltaa voi ilmetä läheisissä suhteissa esimerkiksi puolisoiden välillä ja aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamana. Myös lapset ja nuoret voivat kohdata sitä vanhempiensa toimesta. 

Digitaalinen väkivalta on väkivaltaa, jossa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä. Teoissa hyödynnetään pääte-, äly-, paikannus- ja muita vastaavia laitteita, ohjelmistoratkaisuja, sovelluksia ja pikaviestipalveluja. Digitaalinen väkivalta voi olla myös epäsuoraa, jolloin tekijä hyödyntää teoissaan esimerkiksi toisia henkilöitä, kuten yhteisiä lapsia.

Koulukiusaaminen on lasten ja nuorten kokeman väkivallan erityismuoto. Koulukiusaaminen on käytännössä henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa eli voidaan puhua kouluväkivallasta. Syrjivä kiusaaminen on nuorten keskuudessa melko yleistä. Kiusaamisella ja väkivallalla voi olla haitallisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen tai nuoren elämään. 

Kiusaamista esiintyy myös päiväkodeissa. Kiusaamisen muodot ovat päiväkodissa pääosin samanlaisia kuin koulukiusaamisessa eli fyysisistä, sanallista ja psyykkistä kiusaamista. Yleinen kiusaamisen muoto on ryhmästä poissulkeminen tai sillä uhkailu.