Työ- ja ajokyvyn arviointi

Hoitamaton uniapnea voi vaikuttaa heikentävästi valveillaolon aikaiseen vireystilaan ja muuhun kognitiiviseen suorituskykyyn kuten reaktioaikaan. Tästä voi seurata mm. tapaturma – ja liikenneonnettomuusriskin kasvamista tai työtehon laskua.

Uniapneaa sairastavan potilaan työkykyä arvioidaan kokonaisuutena huomioiden uniapnean aiheuttamat oireet, kuten vireystilan ongelmat, muut terveydentilaan vaikuttavat seikat ja sairaudet sekä työn vaatimukset. Perusteellisempi työkykyarvio tehdään vasta, kun uniapnean hoitovaste on saavutettu ja arvioitavissa. Työterveyshuolto on päävastuussa työkyvyn arvioinnissa. Työterveyshuolto pystyy tarpeen vaatiessa kartoittamaan ja käynnistämään myös ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet, kuten ammatillisen uudelleenkoulutuksen.

Uniapnea tulee huomioida erityistä valppautta edellyttävissä työtehtävissä työkykyä arvioitaessa. Tällaisia tehtäviä ovat mm. liikenteen alan työtehtävät (mm. tieliikenne, raideliikenne, ilmailu) sekä erinäiset vaativat valvontatehtävät, kuten lennonjohdon tehtävät. Esimerkiksi liikennealalla työskentelevät tulisikin herkästi lähettää uniapneatutkimuksiin epäilyn herätessä. Hoitamaton oireinen uniapnea aiheuttaa usein esteen erityistä valppautta vaativissa työtehtävissä toimiselle, mutta hoidon ansiosta potilas voi usein jatkaa työssään.

Usein maantieliikenteen ammattikuljettajat ovat R2-ajokortin haltijoita ja siten vähintäänkin 5 vuoden välein tapahtuvien ajokorttitarkastusten piirissä (45 ikävuodesta alkaen). On kuitenkin huomioitava, että maassamme työskentelee paljon liikennettä käyttäviä työntekijöitä, jotka kuljettavat työssään vain R1-luokan ajoneuvoja. Esimerkiksi poliisin ja ambulanssinkuljettajan työssä ei välttämättä edellytetä R2-ajokorttia, vaikka näissä tehtävissä on hälytysajoa ja autoilu voidaan tulkita näissä tehtävissä hyvinkin ammattimaiseksi. Lisäksi taksinkuljettajan on täytettävä R2-ajokortin vaatimukset ajokalustosta ja omasta ajokorttiluokastaan riippumatta.

Ajoterveyden arvioinnin tulisi olla osa tavanomaista lääkäri-potilas-kontaktia. Varsin keskeisiä ajoterveyden tarkastelun tilanteita ovat mm. kansansairauksien (kuten diabeteksen ja verenpainetaudin) kontrollikäynnit sekä työkyvyn arviointiin liittyvät kontaktit.

Uniapneaa sairastavan potilaan ajoterveyttä arvioitaessa tulee olla käytettävissä viimeisimmät tiedot uniapnean hoidosta, kuten CPAP-hoidon toteutumisesta ja sen onnistumisesta. Traficomin ajoterveyden arviointiohjeissa annetaan toimintaohjeita eri sairauksien ja tilojen arviosta ajoterveyteen. Uniapneasta on kirjattu ohjeeseen oma osuutensa. On huomioitava, että ajoterveyttä arvioitaessa terveydentilaa on arvioitava myös kokonaisuutena sairasryhmäkohtaisten kriteerien/raja-arvojen lisäksi. Esim. lieväkin hoitamaton uniapnea yhdessä muiden vireystilaan vaikuttavien sairauksien tai tilojen yhteydessä voi alentaa ajoterveyttä ja siten tulee huomioida kokonaisarviossa. 

Mikäli ajoterveysvaatimukset eivät täyty ja tilan oletetaan olevan tilapäinen ja alle 6 kuukautta kestävä, annetaan suullinen ajokielto, joka kirjataan potilaskertomukseen. Mikäli ajokielto on pysyvä tai yli 6 kuukautta kestävä, tehdään ilmoitus poliisiviranomaiselle asiaan kuuluvalla lomakkeella.

Lisätietoa:

Ajoterveysohjeet (Traficom)

Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto (Julkari)

Raideliikenteen kuljettajien terveydentila- ja soveltuvuusvaatimukset (Traficom)

Ilmailulääkärintarkastukset (Traficom)