Seuranta
Vähintään kerran vuodessa seurattavat asiat
Seurantojen työnjako sovitaan paikallisesti:
- ohjauskeskustelu: omahoidon toteutuminen, verensokerin omamittaukset, jaksaminen
- omahoidon onnistumisen tarkistaminen
- liikunnan, ruokailun, tupakoinnin ja päihteiden käytön kartoitus
- paino (BMI), painonmuutos, vyötärönympärys, verenpaine, hampaat
- valtimotaudin kokonaisriskin arviointi (riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, FINRISKI-laskuri THL) hoitotasapainomittarien (lab. ym) kontrollointi
- HBA1c, verensokerin omamittausten tulokset ja omien mittareiden toiminnan sekä tulostason tarkistus
- jalkojen tarkastus ja riskiluokka:
- suojatunto puuttuu tai alaraajan tukkiva valtimotauti (=1)
- suojatunto puuttuu + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2)
- suojatunto puuttuu + alaraajan tukkiva valtimotauti (=2)
- alaraajan tukkiva valtimotauti + rakennevirhe tai nivelen toiminnallinen muutos (=2)
- suojatunto puuttuu tai alaraajojen tukkiva valtimotauti ja yksi seuraavista: aiempi tai nykyinen jalkahaava, amputaatio tai loppuvaiheen munuaistauti (=3)
- pistospaikat
- lisääntyneen albuminurian havaitsemiseksi U-alb/kre (käytetään myös seurannassa)
- lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 3 mg/mmol
- selvästi lisääntynyt albuminuria: U-albkre > 30 mg/mmol
- Terveysportti: Proteinuria-laskuri
- Lipidit; pääsääntöisesti riittää LDL-kolesterolin seuranta
- Harkinnan mukaan (harvemmin kuin vuosittain) maksafibroositutkimus FIB-4-indeksi, EKG, TSH
- B-12-TC2 metformiinin käyttäjillä 4 vuoden välein
- Osalla potilaista komplikaatioriski on pieni (lievä ylipainoon liittyvä diabetes, lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes ja glukokinaasidiabetes). Jos hoitotasapaino on pysynyt hyvänä ja riski on pieni, voidaan seurantaväliä pidentää 2 vuoteen.
- Nuorena (alle 35-vuotiaana) tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden tauti on vaikea, etenee herkästi insuliinipuutokseen ja lisäsairauksia ilmenee nopeammin. Heidän hoitoonsa heti taudin alkuvaiheessa ja seurantaansa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Silmänpohjakuvaukset
- Silmänpohjakuvaus tehdään diagnosointivaiheessa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein niin kauan kuin löydös on normaali; kahden vuoden välein, jos todetaan vähän muutoksia (1–2 mikroaneurysmaa makulan ulkopuolella); tiheämmin, jos muutoksia on enemmän.
- Myös muut muutokset kuin diabeteksesta johtuvat voivat nopeuttaa kuvausväliä (esim. alkava kaihi, väliainesamentuma tms.)
- Kuvaustahon tulee lähettää sekä kuvat että lausunnot ja ilmoittaa poikkeavista löydöksistä lähettävälle taholle.
- Työterveyshuolto ohjaa potilaan ottamaan yhteyttä terveyskeskuksen diabeteksesta vastaavaan hoitajaan silmänpohjakuvausta varten.
Vuositarkastuksen yhteydessä uusitaan reseptit 1-2 vuodeksi, päivitetään lääkelista ja kirjataan lähiaikojen seurantaohje (omaseuranta, mahdolliset laboratoriokäynnit ja vastaanotot).
Tyypin 2. diabetes Käypä hoito
Diabeetikon jalkaongelmat Käypä hoito
Päivitetty 25.4.2025