Hoidon periaatteet

Suuri osa tulehduksellisista nivelsairauksista on hoitamattomina etenevää kudostuhoa ja invaliditeettia aiheuttavia. Mahdollisimman varhain saavutettu remissio (oireettomuus ja tulehduslöydösten puuttuminen) ylläpitää normaalia toimintakykyä ja estää pysyvien nivelvaurioiden syntyä. Niinpä tulehduksellisten nivelsairauksien hoito antireumaattisilla lääkkeillä aloitetaan yleensä samassa yhteydessä, kun diagnoosi tehdään.

Valittava hoito riippuu jonkin verran nivelsairauden tarkasta diagnoosista. Varhaisen nivelreuman hoitoon aloitetaan yleensä kahden tai kolmen antireumaatin (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini) yhdistelmähoito, johon liitetään myös pieniannoksinen kortisonihoito (prednisoloni 5-10 mg x1). Vain lievin rankaoirein ilmenevään selkärankareumaan voidaan aloittaa pelkkä tulehduskipulääkitys sekä ohjata potilasta liikunnan lisäämiseen. Vaikeammassa selkärankareumassa käynnistetään yleensä sulfasalatsiini. Harvojen nivelten reumaattisissa tulehdustaudeissa voidaan hoidoksi valita yksittäinen antireumaatti, yleensä metotreksaatti, mutta myös yhdistelmähoitoja voidaan käyttää. Lievimpiä sidekudossairauksia hoidetaan yleensä hydroksiklorokiinilla, vaikeammissa käytetään rinnalla solunsalpaajaa. Lääkityksen erityiskorvattavuudesta laaditaan lääkkeiden aloituksen yhteydessä SvB-lausunto.

Oleellinen osa tulehduksellisten nivelsairauksien hoitoa ovat nivelensisäiset kortisoni-injektiot. Kortisoni-injektioita annetaan erikoissairaanhoidon seurantakäyntien yhteydessä, mutta erittäin tärkeää on, että potilas saa injektiot tulehtuneisiin niveliinsä (esim. metyyliprednisoloni 20-40 mg tai isoihin niveliin triamsinoloni 20 mg) aina viiveettä, ja luontevimmin tämä onnistuu perusterveydenhuollon kautta.

Mikäli potilaan reumasairaus jatkuu aktiivisena perinteisistä lääkehoidoista huolimatta, harkitaan siirtymistä biologisiin hoitoihin tai JAK-estäjiin.

Reumasairauden seuranta jatkuu erikoissairaanhoidossa, kunnes remissio, tai kullekin potilaalle yksilöllisesti riittävän matalaksi arvioitu tautiaktiivisuus on saavutettu. Tämän jälkeen seuranta voi siirtyä perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidosta annettujen ohjeiden mukaisesti. Jos reumasairaus lääkityksistä huolimatta aktivoituu, tulee perusterveydenhuollossa antaa kortisoni-injektioita tulehtuneisiin niveliin ja tehostaa antireumaattista lääkitystä aiemmalle tasolle, mikäli sitä on edeltävästi vähennetty. Potilaalle voi aloittaa myös pieniannoksisen kortisonin (esim. Prednisolon 5-10 mg x1 kuukauden ajaksi). Mikäli näistä toimista huolimatta reumasairaus on edelleen aktiivinen, tulee potilaasta konsultoida erikoissairaanhoitoa. Monesti asia selviää puhelinkonsultaation avulla.

Nivelreuma (Käypä hoito)

Selkärankareuma (Lääkärin käsikirja)

Systeeminen lupus erythematosus (SLE) (Lääkärin käsikirja)