Vajaatoimintapotilaan liikuntaohjaus ja fysioterapia

Liikunta ja sydämen vajaatoiminta

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on iästä ja sukupuolesta riippumatta keskeinen osa sydämen vajaatoimintaa sairastavan omahoitoa.

Fysioterapiaohjauksen tavoitteena on, että sairastunut oppii tunnistamaan sairautensa oireet ja säätämään fyysistä rasitusta ja liikuntaa sopivan tehoiseksi sairautensa eri vaiheissa ja motivoituu itselleen mieluisiin, säännöllisiin ja kunnolleen sopiviin liikkumisen muotoihin.

Fysioterapeutti ohjaa potilaita sekä akuutissa sairaalavaiheessa sydämen vajaatoiminnan diagnostisoinnin jälkeen että toipilasvaiheessa tai aiemmin diagnostisoidun vajaatoiminnan pahenemisvaiheessa ja myöhemmin poliklinikalla.

Fysioterapia alkaa sairaalassa, kun lääkäri on arvioinut aloittamisen turvalliseksi. Poliklinikka-aika arvioidaan yksilöllisesti, mutta yleensä 2–3 kk kotiutumisesta kardiologin kontrollin yhteyteen.

Sydämen vajaatoiminnan vaikutukset vointiin ja toimintakykyyn

  • Heikentynyt sydämen pumppausteho
  • Alentunut maksimaalinen hapenottokyky ja heikentynyt sykevaste
  • Alentunut lihasvoima ja -massa
  • Luurankolihasten toiminnan häiriintyminen
  • Muutos parasympaattisen hermoston toiminnassa
  • Matala anaerobinen kynnys
  • Alentunut ventilaatiokapasiteetti
  • Vajaaravitsemus/ylipaino

Liikunta lieventää sydämen vajaatoiminnan oireita

Liikunta keventää sydämen työkuormaa parantamalla verenkiertoa, lihaksiston aineenvaihduntaa ja keuhkojen toimintaa sekä vähentämällä kiihtynyttä sympaattisen hermoston toimintaa.

Liikunta parantaa sydämen vasemman kammion pumppaustehoa sekä sydämen vajaatoimintaa sairastavan fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua:

  • lihasvoimat kohenevat liikunnan avulla ja arkiaskareet kevenevät
  • verenpaine (yläpaine) alenee
  • painonhallinta paranee
  • liikunta saattaa kohentaa mielialaa ja helpottaa stressiä.

Liikuntasuositus

Liikuntaa suositellaan kaikille vajaatoimintapotilaille riippumatta vasemman kammion toiminnasta (näyttö A1).

  • Kuntoutus on aloitettava mahdollisimman nopeasti.
  • Suunnitelmallinen fysioterapiapoliklinikkatoiminta on tärkeää – elämän mittainen suhde.
  • Tavoitteena on kohentaa elämänlaatua sekä ennustetta, vähentää sairaalahoidon tarvetta.
  • Liikunta on kontraindisoitua: hypo- tai hypertensio levossa tai rasituksessa, epästabiili sydänsairaus, sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe, ydänlihasiskemia hoidosta huolimatta (liikunta voi olla sallittua iskemiarajalle) tai vaikea/huonosti hoidettu keuhkosairaus.

Liikuntasuosituksen lähde: European Society of Cardiology

Potilaan liikuntasuositus

  • Mielellään päivittäin
  • Vähintään 10–20 min/kerta
  • Vähintään kevyesti tai kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta

Esimerkiksi: puutarhanhoito, kotityöt, porraskävely

  • Vähintään 3–5 kertaa viikossa
  • 20–60 min/päivä, liikunnan voi jakaa lyhyempikestoisiin osioihin
  • Alussa kevyesti tai kohtuullisesti kuormittava teho (RPE 11–14)
  • Matalaintensiteettinen intervalliharjoittelu soveltuu sydämen vajaatoimintapotilaille alkuvaiheessa, pahenemisvaiheen jälkeen tai suuren riskin potilaille.

Esimerkiksi: kävely, pyöräily, hiihto, uinti

Aerobinen ja dynaaminen, isojen lihasryhmien kestävyysharjoittelu on suositeltavaa sairauden vakaassa vaiheessa
  • 2–3 päivänä viikossa
  • 8–10 suurimpia lihasryhmiä kuormittavaa liikettä, 10–15 toistoa/liike, 1–3 sarjaa
  • kohtuullisesti kuormittavalla teholla (RPE 10–14 )

Esimerkiksi: kuntosaliharjoittelu, kotivoimistelu

Parantaa fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua erityisesti niillä potilailla, joiden sisäänhengityslihasten voima jää alle 70 % viitearvosta.
  • Viitearvot: naiset yli 70cm H2O ja miehet yli100cm H2O.
  • Aloitetaan max. 20 % ja vastusta lisätään asteittain aina 60 % saakka. Yksilöllisesti arvioituna kevyempi vastus.
  • Fysioterapeutti arvioi sopivan harjoittelumäärän ja valitsee sopivan harjoituslaitteen.
Esimerkiksi: POWERbreathe, Threshold IMT

Sopiva rasitustaso ja turvallisuus

Ohjaa vajaatoimintapotilasta tunnistamaan sopiva, kevyt-hieman rasittava oireeton rasitustaso, RPE 10-14 ja kuuntelemaan tuntemuksiaan, kuten hengästymistä, lihasväsymystä ja yleistä vointia harjoittelun aikana ja jälkeen.

Liikunnan määrää ja kuormittavuutta lisätään voinnin mukaan nousujohteisesti.

Liikuntaan kuuluvat

  • alku- ja loppuveryttely
  • oireeton sykkeennousu
  • Hengästyminen; ei hengenahdistus
  • nopea rasituksesta palautuminen

Rasitusta tulee välttää sairaana, huonovointisena tai voinnin muuttuessa.

Rasitustuntemuksien arvioinnin apuna voit käyttää oheista asteikkoa (ns. Borgin asteikko / RPE-asteikko 6-20): Sydänliitto: RPE-asteikko

Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavan liikunta

Liikunta aloitetaan matalalla intensiteetillä vajaatoimintapotilaiden kohdalla, joilla on matala suorituskyky, lähiaikoina esiintynyt vajaatoiminnan pahenemisvaihe tai suuri fyysiseen rasitukseen liittyvä riski. 

Intensiteettiä korotetaan maltillisen nousujohteisesti, mikäli potilas sietää harjoittelua hyvin.

Hyödyllisiä linkkejä

Ammattilaiselle:

Potilaalle:

Sydämen vajaatoimintapotilaan fysioterapia

Fysioterapian tavoitteet sairaalavaiheessa

Akuutti sydämen vajaatoiminta tai aiemmin todetun vajaatoiminnan pahenemisvaihe

Fysioterapeutti

  • saa käsityksen potilaan suorituskyvystä ja kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä
  • tunnistaa potilaan yksilölliset tarpeet
  • ohjaa potilasta voimavaralähtöisesti kohti omatoimisuutta
  • varmistaa, että potilas saa tarvitsemansa tiedon ja tuen liikkumisen aloittamiseen ja mahdollisten toipilasajan rajoitteiden huomioimiseen
  • varmistaa potilaan jatkofysioterapian
  • huomioi potilaan läheiset

Potilas

  • oppii toimimaan ja liikkumaan turvallisesti ja tilanteeseensa sopivalla rasitustasolla sekä tasamaalla että portaissa ennen kotiutumista
  • tunnistaa itselleen sopivan rasitustason ja osaa annostella kuormitusta oikein ja tietää, kuinka toimia oireiden ilmaantuessa
  • saa tarvitsemaansa tietoa sairaudesta ja sen omahoidosta
  • motivoituu edistämään kuntoutumistaan nousujohteisesti
  • tietää, mihin olla yhteydessä liikkumiseen liittyvissä kysymyksissä

Fysioterapian tavoitteet sairaalavaiheen jälkeen, poliklinikka

Fysioterapeutti

  • tunnistaa potilaan yksilölliset tarpeet, toipumisen asteen ja suorituskyvyn
  • varmistaa, että potilaalla on riittävästi tietoa ja taitoa motivoituakseen toteuttamaan säännöllistä ja monipuolista liikuntaa turvallisesti
  • motivoi potilasta kohti liikunnallista elämäntapaa
  • varmistaa, että potilas tietää mistä saa tukea liikkumiseen liittyvissä asioissa
  • varmistaa potilaan jatkofysioterapian tarpeen

Potilas

  • osaa arvioida oireisuuttaan ja tietää, kuinka toimia oireiden ilmaantuessa
  • oppii toimimaan ja liikkumaan turvallisesti ja tunnistaa itselleen sopivan rasitustason ja osaa annostella ja tarvittaessa tauottaa kuormitusta oikein
  • saa tarvitsemaansa tietoa sairaudesta ja sen omahoidosta
  • motivoituu edistämään kuntoutumistaan nousujohteisesti itsenäisen harjoittelun avulla tai ohjatusti
  • tietää kuinka voi hoitaa itseään liikunnan keinoin ja sitoutuu liikunnalliseen elämäntapaan 
  • tietää mihin olla tarvittaessa yhteydessä liikkumiseen liittyvissä kysymyksissä

Fysioterapian toteuttaminen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito) osastovaihe / fysioterapiapoliklinikka (2–3kk)

Esitiedot

  • Diagnoosit
  • Oireet Nyha luokitus (TOIMIA)
  • Asuminen 
  • Liikkuminen: apuvälineet, toimintakyky, työkyky, arkitoiminnot

Fysioterapeuttinen tutkiminen ja arviointi 

Fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta

  • Suorituskyvyn ja toipumisen mukainen ohjaus kohti säännöllistä liikuntaa
  • Motivointi, kannustaminen, yksilöllisyys 
  • Liikunta/lihaskunto-ohjelman laatiminen, ohjattu kuntosaliryhmä
  • Läheisten huomiointi

Fysioterapiasuunnitelman laatiminen

  • Jatkofysioterapiasuunnitelma, sisältää tavoitteen asettamisen
  • Tarvittaessa yksilöllinen harjoitusohjelma
  • Vertaistuki

Yksilöllisen liikuntaohjelman laatiminen kävelytestitulokseen perustuen

Kts. Piepoli et al 2011

Päivitetty 12.9.2024