Ravitsemus

Yleistä diabetesta sairastavan ravitsemuksesta

Diabetesta sairastaville henkilöille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio tukee painon, verenrasvojen ja verenpaineen hallinnassa, ehkäisee osteoporoosia, lisäsairauksia ja edistää suoliston terveyttä. Säännöllinen ateriarytmi sekä monipuolinen, aterioilla ja välipaloilla kasviksia sisältävä ruokavalio tasaa verensokerin vaihteluita ja ylläpitää hyvää vireystilaa. Ruoka-aineryhmien tai energiaravintoaineiden saantien osuudet voivat kuitenkin vaihdella henkilökohtaisten ruokamieltymysten, liikunnan määrän ja laadun mukaan tai sosiaalisista syistä.

Ruokavalion monipuolisuutta voi arvioida sillä, onko siinä ruoka-aineita ravitsemussuosituksen ruokakolmion kaikista ryhmistä. Jos jokin ryhmä puuttuu, on syytä tarkistaa, että korvaavista ruoka- aineista saadaan samat ravintoaineet kuin pois jääneistä ruoka-aineista olisi saatu.

Diabetesta sairastavalle henkilölle sopivasta ruokavaliosta on täydentävää lisätietoa nettisivuilta oheisten linkkien kautta.

Ruokavaliosta terveyttä ja hyvinvointia (Suomen Diabetesliitto ry)

Hiilihydraatit

Ruokavalion hiilihydraattien määrä, laatu ja niiden nauttimisen ajoitus suhteessa insuliinin annosteluun ja liikuntaan ovat keskeisiä seikkoja hoitotasapainon saavuttamiseksi. Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energianlähde. Kuitupitoiset ja muut hitaasti imeytyvää hiilihydraattia sisältävät ruoka-aineet turvaavat elimistön energian saantia niin, että myös sokeritasapaino pysyy tasaisena. Hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, ravintokuitua sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävät täysjyväviljavalmisteet, juurekset, vihannekset sekä marjat ja hedelmät ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi myös terveyttä edistävän suolistomikrobiston kannalta.

Ruokavalion tulee sisältää vähintään 130 g hiilihydraattia elimistön energiavaraston turvaamiseksi. Niukasti hiilihydraattia sisältävää ruokavaliota ei suositella. Tällaisessa ruokavaliossa rasvan ja proteiinin määrä ylikorostuu ja ravintokuidun saanti jää riittämättömäksi.

Kuitu on tutkitusti hyväksi (Diabetesliitto)
Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta (Sydänliitto)
Sokeria säästeliäästi (Diabetesliitto)

Rasvat

Ruokavalion rasvan määrä on hyvä pitää kohtuullisena ja laatu pehmeänä. Pehmeää rasvaa saadaan ruokaöljyistä, öljypohjaisista levitteistä, pähkinöistä, siemenistä, täysjyväviljasta sekä kalasta. Rasvaiset maitovalmisteet, juustot, voi, kookosrasva, liha ja makkarat, rasvaiset leivonnaiset, keksit ja pikaruoka puolestaan ovat kovan rasvan lähteitä.

Rasvaa sopivasti ja pehmeistä lähteistä (Diabetesliitto)

Proteiinit

Tasapainoinen ruokavalio sisältää kohtuullisesti proteiinia. Proteiinin tarve kasvaa ikääntyessä sekä tulehdustautien tai leikkauksesta toipumisen aikana. Munuaisten vajaatoiminta heikentää elimistön kykyä poistaa proteiinin aineenvaihdunnan lopputuotteita, jolloin proteiinin saanti pidetään elimistön tarpeen tasolla liikaa saantia välttäen. Hyviä proteiinin lähteitä ovat kananmuna, liha, kala ja maitovalmisteet. Punaisen lihan saantia suositellaan rajoitettavaksi korkeintaan 500 grammaan viikossa. Kasvikunnan tuotteista hyvälaatuisen proteiinin lähteitä ovat soijavalmisteet, herneet, pavut, pähkinät ja mantelit. Myös viljavalmisteet sisältävät proteiinia.

Proteiinin tarve ja saanti (THL)

Alkoholi

Alkoholi on merkittävä energianlähde ja sillä on monenlaisia vaikutuksia elimistön aineenvaihduntaan, kuten sokeritasapainoon, verenpaineeseen sekä veren rasvatasapainoon. Alkoholin säännöllinen käyttö altistaa myös maksan rasvoittumiselle ja syöpätaudeille. Alkoholi saattaa muuttaa myös lääkkeiden vaikutuksia elimistössä.

Kohtuus kaikessa (Diabetesliitto)
Alkoholi ja insuliinihoito (Diabetestalo)

Lapset ja nuoret

Säännöllinen, ennakoiva, terveellinen arjen ruokavalio tukee diabeteksen hyvää hoitotasapainoa, lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä sekä sallii lapsen ja nuoren viettää elämää ikätovereiden tapaan. Lapsuudessa omaksutut ruokatottumukset ja makumieltymykset luovat pohjan pitkälle tulevaisuuteen.

Hoito ja ohjaus on yksilöllistä. Ravitsemusterapeutti laatii jokaiselle potilaalle alkuopetuksen yhteydessä oman ateriasuunnitelman, jonka ateriakohtaisiin hiilihydraattimäärin insuliinit sovitetaan. Suunnitelmaa tarkistetaan lapsen kasvaessa ja hoitomuutosten mukaan. Myös hoitopaikkaa tai koulua varten laaditaan suunnitelma. On tärkeää, että lapsen vanhemmat ja läheiset osallistuvat ruokavalio-ohjaustilanteisiin. Näin lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen ja hänen tarpeensa otetaan huomioon perheen arjessa.

Lisää tietoa:

Lasten diabeteskäsikirja

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia imeväisikäisten, lasten ja lapsiperheiden ravitsemuksesta:

• Yleiskatsaus
• Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille
• Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus
• Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia koululaisille ja opiskelijoille
• Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus
• Ruokailusuositukset ammatillisiin oppilaitoksiin, lukioihin ja korkeakouluihin

Jos lapsen tai nuoren kasvu tai kehitys ei etene odotetusti tai ilmenee häiriöitä ruokasuhteessa tai syömisessä, voidaan asiaa arvioida vajaaravitsemuksen tai syömishäiriön seulontatesteillä.

Lasten vajaaravitsemuksen tunnistaminen, Tays, STROBGkids, lasten vajaaravitsemuksen seulonta

SCOFF-Syömishäiriöseula (Mielenterveystalo.fi)
 

Insuliinhoidon ja ruoan yhteensovittaminen

Aterian hiilihydraatit arvioidaan ateriainsuliinin annostelun pohjaksi. Ateriainsuliinin tarve on tavanomaista suurempi, jos ateria sisältää runsaasti rasvaa ja proteiinia. Ateriainsuliinin annostelussa otetaan huomioon myös ateriaa edeltävän verensokerin taso sekä aterian jälkeinen liikunta.

Ruoan ja insuliinin yhteensovittaminen (Diabetesliitto)

Ravitsemushoito ja -ohjaus

Ravitsemus on tärkeä osa insuliinihoitoisen diabeteksen hoidossa. Joustava, yksilölliset mieltymykset huomioon ottava ravitsemussuositusten mukainen ruokavalion toteutus auttaa hyvän hoitotasapainon ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Lääkärin, hoitajan ja ravitsemusterapeutin yhteistyönä toteuttamaa ohjausta tukee potilaan kanssa yhteisesti laadittu ja hoitokertomukseen kirjattu ravitsemushoitosuunnitelma, jonka toteutumista myös seurataan.

Ravitsemusterapeutin antama ohjaus sairastumisen alkuvaiheessa

Insuliinihoitoiseen diabetekseen sairastuneelle henkilölle järjestetään ravitsemusterapeutin vastaanottokäynti 1 - 3 kuukautta sairastumisesta, jos ruokavaliota koskeva alkuohjaus on ollut muuten riittävää. Kiireellistä ohjausta tarvitsevat henkilöt, joilla on ravitsemuksen osalta erityistarpeita, esim. keliakia, ruoka-allergia tai syömishäiriöön viittaavaa käyttäytymistä.

Ravitsemusohjauksen lähtökohtina ovat ohjattavan ruokatottumukset, ravitsemustila sekä koettu tiedon ja tuen tarve. Yksiköllistä ohjausta varten ohjattavaa pyydetään täyttämään ennen vastaanotolle tuloa kolmen päivän ruokapäiväkirja, johon hän merkitsee tiedot myös insuliinin annostelusta ja verensokerimittaustulokset. Vastaanotolla käydään läpi nykyiset ruokatottumukset, suositeltavat ruokavalinnat, opetellaan ruokien hiilihydraattimäärien arviointi sekä tutustutaan ruoan valintaan liikuntatilanteissa, matkoilla ja erityistilanteissa. Ohjaukseen kuuluu myös elintarvikkeiden ravintosisältömerkintöjen tulkinnan opastus sekä luotettaviin ravitsemustiedon lähteisiin tutustuminen. Vastaanottokäyntejä sovitaan tarpeen mukaan.

Ravitsemusterapeutin antama ohjaus sairastumisen alkuvaiheen jälkeen

Elämäntilanteiden tai hoidon muuttuessa on otollinen aika tarkistaa ruokatottumuksia ja ravitsemushoidon tavoitteita. Tällaisia tilanteita ovat mm. opiskelun aloittaminen, nuoren muutto pois kotoa, työttömyys, eläkkeelle siirtyminen, lääkityksen muutos tai pumppuhoidon aloitus. Ravitsemusterapeutin ohjaus saattaa olla aiheellinen myös vuoro- tai matkatyön tai liikuntaharrastuksen vuoksi tai jos ilmaantuu lisäsairautta. Kaikissa tilanteissa on arvioitava ravitsemusohjauksen tarve myös siltä kannalta, millaisena diabetesta sairastava henkilö tai hänen perheensä tuen tarpeen kokee.

Ravitsemusterapeutin asiantuntija- ja ohjaustuki on usein tarpeen seuraavissa
tilanteissa:

• vastatodettu insuliinihoitoinen diabetes tai insuliinihoidon aloitus liikuntaharrastuksia, joissa tarvitaan yksilöityä ruokavalion suunnittelua
• suunnitelmissa raskaus
• vuorotyö, jossa tarvitaan yksilöityä ruokavalion suunnittelua
• ohjauksen tarvetta ruokavalion toteuttamisessa elämän taitekohdissa
• potilaan tai hänen lähipärinsä kokema ravitsemusohjauksen tarve (esim. vegaaniruokavalio)
• tarve tehostaa hiilihydraattien sekä aterioiden ja insuliinihoidon/pumppuhoidon yhteensovittamista pitkäaikainen huono hoitotasapaino
• ongelmia painonhallinnassa
• rajoittunut ruoka-aineiden käyttö, häiriintynyt suhde syömiseen (esim. ortoreksia) tai syömishäiriö (laihuushäiriö, bulimia, ahminta)
• vajaaravitsemus tai sen riski (BMI alle 20, NRS-2002 pisteet 4-7, lyhyt versio MNA-pisteet 0-11)
• hoitoväsymystä tai mielenterveysongelma
• muita ruokavaliohoitoa vaativia sairauksia esim. keliakia tai ruoka-allergia
• ruokavalion tarkistus verenrasvojen, verenpaineen tai sairastetun sydän- tai verisuonitapahtuman vuoksi
• gastropareesi
• proteinuria, munuaisten vajaatoiminta tai dialyysihoito
• munuaisen tai haiman siirto
• haiman eksokriininen vajaatoiminta
• rasvamaksa tai maksan vajaatoiminta
• krooninen haava
• tulehdukselliseen suolistosairauteen, leikkaukseen tai syöpähoitoihin liittyen ravitsemustuen tarvetta
• näkövamma tai muu syy, joka tuo lisähaasteita ruokatalouden hoitoon ja syömiseen
• neurologiseen sairauteen liittyen ravitsemusongelmia, rakennemuunnettu ruokavalio ja/tai vajaaravitsemus tai vajaaravitsemuksen riski
• letkuravitsemus tai parenteraalinen ravitsemus

Ravitsemusterapiapalvelut

Ravitsemusterapiapalvelut erikoissairaanhoidossa

Ravitsemusohjausta antavat Taysin sisätautipoliklinikan, Valkeakosken ja Sastamalan sairaaloiden ravitsemusterapeutit vastasairastuneille tai muutoin erikoissairaanhoidossa oleville insuliinihoitoa tarvitseville aikuisille potilaille.

Ravitsemusterapiapalvelut perusterveydenhuollossa

Ravitsemusterapeutit ohjaavat diabetesta sairastavia myös perusterveydenhuollossa. Terveyskeskuksissa toimivat ravitsemusterapeutit kunnittain.

Ravitsemushoidon ja -ohjauksen tarpeen tunnistaminen erityistilanteissa insuliinihoitoisen diabeteksen hoidossa

Diabeteksen omahoito kysyy voimia sekä taitoa soveltaa hoitoa elämän eri tilanteissa. Pulmien ja tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen ehkäisevät ongelmia ja tukevat jaksamista. Syventävä ravitsemusohjaus voi olla tarpeen, kun perusarki muuttuu (yksin jääminen, nuoren itsenäistyminen, työttömyys, eläköityminen, liikunnan vähentyminen tai lisääntyminen, syömisen muoti- ilmiöt, lisäsairaudet jne.) tai potilaalla huomataan hoitoväsymystä, omahoidon laiminlyöntiä tai päihteiden käyttöä.

Keliakia

Keliakia on sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa suolinukkavaurion, jonka seurauksena ravintoaineet eivät imeydy. Keliakian hoitona on gluteeniton ruokavalio. Jos keliakiaruokavaliota ei noudateta, seurauksena voi olla diabeteksen huono hoitotasapaino ja ravintoaineiden puutostiloja, kuten raudanpuuteanemiaa ja luuston haurastumista. Suolioireiden vuoksi keliakiaan sairastuneen henkilön ruokavalio on saattanut yksipuolistua. Siksi jokainen keliakiaa sairastava henkilö tarvitsee yksilöllisen ohjauksen ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Ravitsemusterapeutti ohjaa keliakiaruokavalion toteutuksen ja tarkistaa ruokavalion ravitsemuksellisen riittävyyden.

Keliakia (Käypä hoito)
Gluteeniton ruokavaliohoito (Keliakialiitto)

Sydän- ja verisuonitaudit

Insuliinihoitoa tarvitsevan henkilön ravitsemushoidon keskeinen tavoite on omaksua alusta alkaen sydänterveyttä edistävät ruokatottumukset. Ruokavalio on tarkistettava erityisesti siinä vaiheessa, kun todetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Hyvä ruokavalio tukee myös lääkehoitoa.

Dyslipidemiat (Käypä hoito)
Sydän ja ruoka -suositus (Sydänliitto)

Kohonnut verenpaine

Kohonneen verenpaineen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä valtimotautien ja munuaisvaurion ehkäisemiseksi. Tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa, ovat ravinto, alkoholin käyttö, liikunta, painonhallinta sekä uni ja lepo. Ravitsemuksessa on monia tekijöitä, jotka tukevat verenpaineen hallintaa ja jotka tehostavat myös verenpainetaudin lääkehoitoa. Siksi ruokavalio on hyvä käydä ajoittain läpi myös ravitsemusterapeutin kanssa.

Kohonnut verenpaine (Käypä hoito)
Verenpaineen hoito elintavoilla (Sydänliitto)

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)

Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai ohimenevät aivoverenkiertohäiriöt voivat muuttaa elimistön motorista toimintaa. Nielemisvaikeudet ovat yleisiä. Oireina voi olla yskiminen ruokailun yhteydessä, juoma tai ruoka tuntuu menevän "väärään kurkkuun", laihtuminen, limaisuuden lisääntyminen ja keuhkokuume. Nielemisvaikeus voi altistaa vajaaravitsemukselle ja vaikeuttaa lääkehoidon toteutumista.

Nielemistä voidaan helpottaa muuttamalla ruoan ja juoman koostumusta sekä annoskokoja, käyttämällä sopivia ruokailuvälineitä ja huolehtimalla nielemistä helpottavasta asennosta ruokailun yhteydessä. Ruoan koostumuksen muutos vaikuttaa myös ruokavalion hiilihydraattien määrään ja laatuun.

AVH:n aiheuttamat muutokset (Aivoliitto)
Nielemisvaikeudet (Aivoliitto)
Helposti nieltävää (Suomen MS-liitto)

Munuaismuutokset, albuminuria, diabeettinen nefropatia

Albuminurian ilmaantuessa on tehostettava diabeteksen hoitoa monipuolisesti ja moniammatillisesti taudin etenemisen ehkäisemiseksi. Munuaisten toiminnan vajaus muuttaa elimistössä sekä ravintoaineiden erittymistä että takaisinottoa. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla tarkistetaan ruokavalinnat mm. energian, proteiinin, fosforin, kalsiumin, kaliumin, natriumin (suolan) sekä vitamiinien saannin osalta. Lisäksi kerrataan tarvittavia ruokaan ja syömiseen liittyviä asioita pyrittäessä hyvään verensokerihoitotasapainoon.

Munuaisia suojaava ruokavalio (Diabetesliitto)
Nefropatia (Käypähoito)
Ruokavalio munuaisten vajaatoiminnassa (Terveyskylä)

Gastropareesi

Pitkään diabetesta sairastaneille henkilöille saattaa tulla ruoansulatusvaikeuksia neuropatiasta johtuvan mahalaukun hidastuneen tyhjenemisen (gastropareesin) vuoksi. Oireina voi olla täyttymisen tunnetta, turvotusta, ylävatsakipuja, pahoinvointia tai heittelehtivä verensokeritaso. Ruokavaliolla on mahdollista jossain määrin korjata tilannetta ja helpottaa oireita. Hoito edellyttää yksilöllistä ruoanvalintaa tarvitaan ravitsemusterapeutin antamaa ohjausta.

Gastropareesi (Diabetesliitto)
Insuliinipuutosdiabetes (Käypä hoito)
Gastropareesin ruokavaliohoito (Terveyskylä)

Haiman vajaatoiminta

Ruoansulatusvaivat voivat johtua myös haiman eksokriinisesta vajaatoiminnasta. Tällöin haima ei eritä riittävästi ruoansulatusentsyymejä ja osa ravinnosta jää imeytymättä. Seurauksena on ripulia, painonlaskua ja ravintoaineiden puutostiloja. Hoitona on mm. korvaavien entsyymivalmisteiden käyttö, kohtuulliset annoskoot, vähärasvainen ruoan valinta sekä ravintovalmisteiden käyttö yksilöllisen tarpeen mukaan. Hoito toteutetaan moniammatillisesti, ravitsemustilan arviointi, ravitsemushoitosuunnitelma ja - ohjaus ravitsemusterapeutin vastaanotolla.
Tarkista myös potilaalta mahdolliset ravintovalmisteiden sv-korvausoikeudet (KELA)

Lihavuus ja syömishäiriöt

Insuliinihoitoisen diabeteksen hoidossa tarvittava jatkuva verensokeritason, painon, syömisen ja liikkumisen tarkkailu voivat altistaa hoitoväsymykselle sekä ruoan valinnan ja kehonkuvan häiriintymiselle. Potilaan voinnin, jaksamisen ja hoidon toteutumisen arvioinnissa on tärkeää seurata painoa, ruokavalion monipuolisuutta, riittävyyttä, alkoholin käyttöä, suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehonkuvaa. Vaaran merkkejä ovat mm. ateriainsuliinien pistämättä jättäminen tai hiilihydraattien välttäminen.

Jos potilaan paino nousee jatkuvasti huolimatta terveellisestä ruokavaliosta, perusinsuliinin määrä tarkistetaan. Liian suuri annos suhteessa ateriainsuliiniin altistaa myös verensokeritason laskulle aterioiden välillä ja rasituksen yhteydessä.

Suuret painonvaihtelut aikuisiässä voivat olla yhteydessä myös psyykkiseen oireiluun ja syömishäiriöihin. Vaaran merkkien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ovat mahdollisuus tarjota potilaalle tukea häiriön selättämiseksi.

Seurannassa voidaan käyttää esimerkiksi:

• Painon, kehon painoindeksin ja vyötärönympäryksen seuranta
• Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella.
  • Normaalipaino 18.5-24.9
  • Liikapaino (ylipaino) 25.0 - 29.9
  • Lihavuus 30.0 - 34.9
  • Vaikea lihavuus 35.0 - 39.9
  • Sairaalloinen lihavuus 40 tai yli
  • yli 65-vuotiaiden suositeltava painoindeksialue Suomessa on 23-29 kg/m2
  • Painoindeksi ei kuitenkaan erota turvotusten ja epätavallisen suuren lihasmassan aiheuttamaa liikapainoa.
• Vatsaonteloon ja sisäelimiin kertynyt liiallinen rasvakudos ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena eli vyötärölihavuutena. Kliinisessä työssä merkittävän vyötärölihavuuden alarajana voidaan pitää miehillä arvoa 100 cm ja naisilla 90 cm.

Lihavuus lapset, nuoret ja aikuiset (Käypä hoito)
Painonhallinta (Terveyskylä)
Lisätietoa energiantarpeen laskemisesta ja WHO:n laskuri (Sydänliitto)

Syömishäiriöt/laihuushäiriö

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä. Tunnetuimpia niistä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Tavallisin epätyypillinen syömishäiriö on ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED). Syömishäiriöltä suojaavia tekijöitä ovat terveelliset ruokailutottumukset, hyväksyvä suhtautuminen omaan kehoon ja vartalon normaaliin kokoon, myönteinen käsitys itsestä, vahva itsetunto sekä hyvä sosiaalinen tuki.

Syömishäiriötä epäiltäessä tutkimuksiin kuuluvat potilaan fyysinen ja psykiatrinen tutkiminen sekä keskustelu hänen kanssaan. Ahmintahäiriötä epäiltäessä voi käyttää Ahminnan seulontatestiä.

Ahminnan seulontakysymykset (Lähde: Aila Rissanen 2014, Lihavuuden käypä hoito -suositus)
1. Onko Sinulla päivän aikana joskus tunne, ettet voi lopettaa syömistä vaikka haluaisitkin?
2. Syötkö joskus poikkeuksellisen suuria määriä ruokaa lyhyessä ajassa?
3. Tunnetko joskus tällaisen syömisen jälkeen syvää syyllisyyttä tai masennusta?
4. Päätätkö joskus tällaisen syömisen jälkeen lujasti, että aloitat laihdutuksen tai terveellisen syömisen?

Syömishäiriöiden ravitsemushoidossa keskeistä on täsmäsyöminen, jolla tarkoitetaan säännöllistä, riittävää, monipuolista ja sallivaa syömistä. Ruokavaliota täydennetään tarpeen mukaan vitamiini-, kivennäisaine- tai ravintolisillä.

Syömishäiriöt (Käypähoito)
Juomisen hallinta (Mielenterveystalo)

Vajaaravitsemus ja sen ehkäisy aikuisilla

Vajaaravitsemustila syntyy, jos energiaa tai ravintoaineita saadaan riittämättömästi sekä jos potilaalla on akuuttiin tai krooniseen sairauteen liittyvä tulehdus. Vähentyneen ravinnonsaannin taustalla voi olla esimerkiksi kipujen tai lääkityksen aiheuttama ruokahaluttomuus, kuiva suu, yksinäisyys tai muistisairaus. Vajaaravitsemus on yleistä monisairailla ja ikääntyneillä- Tutkimustiedon mukaan diabetesta sairastavilla hemodialyysipotilailla vajaaravitsemus on yleisempää kuin muilla hemodialyysihoitoa saavilla. Lihavakin henkilö voi pienen lihasmassan johdosta olla vajaaravitsemustilassa.

Vajaaravitsemus heikentää elämänlaatua, yleistä terveydentilaa ja toimintakykyä sekä lisää infektioita, painehaavoja, kaatumisriskiä, hoivan tarvetta ja sairastavuutta. Vajaaravitsemuksen ehkäisy on helpompaa kuin sen hoito. Vajaaravitsemuksen riskin havaitseminen on potilasturvallisuutta ja se kuuluu kaikille potilaan hoitoon osallistuville. Avo- ja osastohoidossa kaikkien aikuisten (myös yli 65-vuotiaiden) vajaaravitsemuksen riski seulotaan NRS-2002 -menetelmällä. Ikääntyneiden koti- ja pitkäaikaishoidon asiakkaiden ravitsemusta tunnistetaan MNA-menetelmällä.

Jos potilaalla on vajaaravitsemuksen riski, niin siihen tulee puuttua. Hoito toteutetaan moniammatillisesti ja potilaalle ohjataan yksilöllisesti sopivat keinot ruokavalion parantamiseksi. Diabetesta sairastava tarvitsee ravitsemusterapeutin vastaanottoa ravitsemushoidon tehostamiseksi ainakin, jos hänellä on useita erityisruokavalioita tai yli kahden viikon ajan rakenteeltaan muutettu ruokavalio.

Ravitsemushoidon tarpeen tunnistaminen Aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonta (VANHA TAYS SIVU?)
MNA-lomake
Ravitsemus riittäväksi - opas vajaaravitsemuksen ehkäisyyn (Terveyskylä)
Keinot energian ja proteiininsaannin lisäämiseksi (Terveyskylä)

Alkoholin liikakäyttö

Alkoholin liikakäyttöä epäiltäessä voidaan käyttää Audit-testiä (10 kysymystä alkoholinkäytöstä). Myös huolellinen ravintoanamneesi saattaa palvella alkoholin kulutuksen arvioinnissa.

Alkoholin käytön riskit audit (Päihdelinkki.fi)

Masennus

On havaittu, että diabetesta sairastavilla henkilöillä masennus on yleisempää kuin muulla väestöllä. Se voi olla myös hoitoväsymyksen, syömishäiriön, lihomisen tai päihteiden käytön taustalla. Tavanomaista yksilöidympi ravitsemusohjaus, ryhmäohjaus, vertaistuki tai psykoterapeuttinen tuki saattavat kannustaa diabetesta sairastavaa henkilöä saamaan uuden otteen omahoidosta ja ruokavalion toteutuksesta.

Depressio (Käypä hoito)
Masennuskysely (BDI-21) (Mielenterveystalo)
Masennuksen omahoito (Mielenterveystalo)

Syventävää ravitsemustietoa

Syventävää tietoa diabeteksesta ja ruokavaliosta (Diabetesliitto)
Ruokaviraston ravitsemussivut