Diabetesta sairastavien psykososiaalinen tuki

Voimauttava ohjaus ja tuki

Diabetesta sairastavan oma aktiivinen rooli on keskiössä diabeteksen hoidossa. Voimauttavan yhteistyön perustana on sairastuneen tarpeista lähtevä, kannustava ja kunnioittava vuorovaikutus sekä asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ohjaus. Parhaimmillaan omahoidon ohjaus on diabetesta sairastavan ja ammattilaisen yhteistä, aktiivista pohdintaa asiakkaan elämään ja arkeen mahdollisimman hyvin sopivien omahoidon ratkaisujen löytämiseksi. Diabetesta sairastavan oma kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa hyvinvointiinsa ja näiden mahdollisuuksien tukeminen ohjauksessa ovat keskeisiä omahoitomotivaation kannalta.

Elämänlaatu hoidon ja ohjauksen lähtökohtana ja tavoitteena Insuliinipuutosdiabetes (Käypä Hoito)

Psykososiaalinen tuki (Käypä Hoito)

Omahoidossa jaksaminen

Omahoidossa jaksaminen vaihtelee vuosien varrella. Ohjauksessa on tarpeen säännöllisesti kysyä ja arvioida diabetesta sairastavan elämäntilannetta, psyykkistä jaksamista, sekä diabetekseen ja omahoitoon liittyviä ajatuksia, uskomuksia ja huolia (mukaan lukien kognitiiviset tekijät).

Hetkittäinen stressi tai alakulo diabetekseen ja sen omahoitoon liittyen on tavallista. Varsinaisesta hoitoväsymykseen voi viitata mm. pidempiaikainen turhautuminen omahoitoon, epäonnistumisen tunne, voimistuneet pelot tai kokemus siitä, että diabetes kontrolloin elämää ja omahoidon tavoitteet tuntuvat ylivoimaisilta. Hoitoväsymys voin liittyä mm. päivittäiseen omahoidon vaateeseen, diabeteksen ja sen hoidon koettuihin vaikutuksiin sosiaaliseen elämään, hoitosuhteeseen tai diabeteksen ja sen omahoidon emotionaalisiin haasteisiin mm. sairauteen sopeutuminen, mahdolliset liian matalat verensokerit, mahdolliset diabeteksen lisäsairaudet sekä verensokerin vaikutus mielialaan ja käyttäytymiseen. Hoitoväsymys ei kuulu psyykkisiin häiriöihin. Mikäli hoitoväsymystä havaitaan, ohjaus tulee kohdentaa yksilöllisesti tärkeimmille omahoidon osa-alueille, sekä tukea voimavarojen vahvistamista ja/tai kuormituksen keventämistä. Tarvittaessa diabetesta sairastava tulee ohjata mielenterveyden ammattilaisen luo lisätuen saamiseksi.

Lisätuen tarve

Psykososiaalisista haasteista tulee kysyä, keskustella ja niitä tulee arvioida säännöllisesti ilman erityistä syytä. Keskeistä on ajoissa saatu tuki, jolloin monia ongelmia, hoidossa kuormittumista sekä niiden aiheuttamia lisäsairausriskejä voitaisiin ehkäistä ennalta. Psykososiaalista tukea kannattaa tarjota erityisesti sairastumisen ja muiden merkittävien muutosten yhteydessä mm. elämäntilanteen muutokset, lisäsairauksien toteaminen ja hoitomuodon muutokset.

Ohjaus mielenterveyden ammattilaisen vastaanotolle on tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa

sairauteen sopeutumiseen liittyvät haasteet (sekä vastasairastuneet että pidempään sairastaneet) -elämäntilanteen kuormitukset ja muutokset (perheen perustaminen, ammatinvalinta, ikääntyminen jne.) -työelämään liittyvät kuormitukset ja stressi
omahoitoon vaikuttavat haasteet ihmissuhteissa
haasteet ja kuormitukset omahoidossa sekä vaikeudet saavuttaa hyvä hoitotasapaino ja hoitoväsymys -heikentyneet tai heikentyvät valmiudet huolehtia omahoidosta (esim. kognitiivinen heikentyminen tai vamma)
pelot ja huolet (mm. hypoglykemian pelko, lisäsairauksien pelko ja pistospelot) -merkit masennuksesta, mahdollisesti validoidulla arviointivälineellä arvioituna
itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen (mahdollisesti itsetuhoisista ajatuksista on tarpeen kysyä mm. masennuksen yhteydessä)
ahdistus ja muut traumat
viitteet vakavasta mielenterveyden häiriöstä
merkit syömishäiriöstä (esim. insuliiniannosten tai lääkkeiden väliin jättämisestä laihdutustarkoituksessa -merkit riippuvuuksista (esim. päihteiden käyttö)
toistuvat sairaalajaksot ketoasidoosin vuoksi
laihdutusleikkaus ja sen jälkeiset vaiheet, jos on tarvetta sopeutumisen tukeen