Kuntoutusprosessi

Toimintakyvyn arviointi

Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista omassa elinympäristössään.

Toimintakyvyn ulottuvuudet kytkeytyvät toisiinsa, ympäristön vaatimuksiin ja edellytyksiin sekä yksilön terveydentilaan ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Toimintakykyä voidaan kuvata ICF-luokituksella, joka on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. ICF kuvaa toimintakykyä kehon rakenteina ja toimintoina, niiden varaan osittain rakentuvina suorituksina ja osallistumisena eri elämäntilanteisiin ja yhteisön elämään. ICF luokitus kertoo, mitä toimintakyvystä tulisi arvioida, mutta se ei kerro millä välineillä arviointi tulisi tehdä.

Toimintakykyä arvioidaan haastattelemalla ja havainnoimalla sekä erilaisin kyselyin ja mittarein. Eri ammattiryhmät käyttävät spesifejä mittareita, joita hyödynnetään toimintakyvyn arvioinnissa.

Thl:n suositus vähimmäisarviointiin käytettävistä geneerisistä mittareista, jotka löytyvät TOIMIA-tietokannasta (Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden toimintakyvyn vähimmäisarviointi kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutuspalveluissa):

• WHODAS 2.0         
• PROMIS-10
• PROMIS mielenterveyden ulottuvuus
• FAC-luokitus
• Yläraajojen nosto sivukautta 
• Käden puristusvoima
• PASS
• GRC

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutusinterventiot

Kuntoutusinterventioilla tuetaan sairastuneen mahdollisuuksia osallistua ja toimia omassa elinympäristössään:

• Häiriintyneen toiminnon suora intensiivinen harjoittaminen, jolla pyritään toiminnon palauttamiseen mahdollisimman lähelle lähtötasoa.
• Toiminnallinen sopeuttaminen, kuten haittaa kompensoivien toimintojen ja apuvälineiden käytön harjoittaminen, jolla pyritään haitan minimointiin.
• Psyykkinen ja psykososiaalinen tuki, jolla pyritään oiretiedostuksen lisäämiseen, muuttuneen elämäntilanteen hallintaan ja suuntautumiseen tulevaisuuteen.