Jatkuva kehittäminen

Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avainteemoja ovat

• palvelutuotannon linjarajat ylittävä kehittäminen
• organisaation sisäisten yhteistyömallien kehittäminen
• hoito- ja palveluketjujen kehittäminen sekä
• terveys- ja hyvinvointialan yhteiskehittäminen.

Kehittämistyön tavoitteena on tukea pysyvien kehittämisrakenteiden ja kehittämisosaamisen vahvistumista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tavoitteena on myös luoda kehittämistä mahdollistavia toimintamalleja ja apuvälineitä sekä tarjota kehittämistä mahdollistavaa menetelmätukea integraation toimialueelta käsin. Keskeistä on muutoksen toimeenpano ja toimeenpanon johtamisen tukeminen verkostojohtamisen keinoin.

Hoito- ja palveluketjut

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, järjestöjen ja yksityissektorin palveluiden tulee olla potilaalle kokonaisuus ilman toiminnallisia rajoja. Hoito- ja palveluketjut ovat Pirkanmaan hyvinvointialueelle sovellettuja, hoitosuosituksiin perustuvia kannanottoja hoitopäätösten tueksi ja työnjaon selkeyttämiseksi.

Tavoitteena on turvata asiakasnäkökulmasta hoidon ja palvelujen tarkoituksenmukaisuus ja sujuvuus yli organisaatiorajojen sekä eri ammattiryhmien kesken. Päämääränä on myös yhtenäistää hoitokäytäntöjä sekä selkiyttää tutkimusten ja hoidon porrastusta. Hoito- ja palveluketjut ovat myös johtamisen ja kehittämisen työvälineitä. 

Hoito- palveluketjuja tekevät ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat tiiviissä ja moniammatillisessa yhteistyössä. Ne pohjautuvat mm. näyttöön perustuvaan lääketieteeseen ja Käypä hoito -suosituksiin.

Integraation tiedolla johtaminen

Integraation tiedolla johtamisessa tuemme hoidon ja palveluiden integraatiota data-analytiikan ja modernin teknologian keinoin. Tavoitteenamme on tehostaa hoidon ja palveluiden integraatiota sekä tarjota ammattilaisille työkaluja parempaan päätöksentekoon.

Tärkeimmät tehtävämme liittyvät integraatiotoiminnan edistymisen arviointiin esimerkiksi Scirocco-mittauksiin (palveluintegraation arviointimittari) ja Hyten vaikuttavuuden seurantaan.

Lisäksi rakennamme integraatiotoimintaa tukeviatyökaluja, esimerkiksi monipalveluasiakkaan ennakointityökalu ja data-analytiikan hyödyntämisen VOS-analyysi (vältettävissä olevat sairaalajaksot), sekä hoito- ja palveluketjujen tiedolla johtaminen.

Jatkuvan kehittämisen toimintamalli

Jatkuva kehittäminen tarkoittaa toiminnan jatkuvaa parantamista pienin askelin. Tavoitteena on asiakkaan saaman palvelun laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen. Kehittäminen lisää myös henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista.

Kehittäminen perustuu vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen sekä muiden ammattilaisten, yhteistyökumppaneiden että asiakkaiden kanssa. Tärkeää on huomioida kokonaisuus eikä ratkaista pelkästään yksittäisiä eteen pulpahtavia ongelmia. On hyvä tutkia ensin juurisyitä ja pohtia, miten toiminnan parantaminen vaikuttaa kokonaisuuteen.

Jatkuvan kehittämisen toimintamallia on kehitetty Pirkanmaan hyvinvointialueella integraation toimialueella, jatkuvan kehittämisen vastuuyksikössä. Malli tukee myönteisen kehittämiskulttuurin syntymistä. Sen ytimessä on ajatus siitä, että kehittäminen kuuluu kaikille.

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Miten minä ja me yhdessä voimme tänään tehdä työtämme paremmin kuin ennen? Samalla vahvistetaan avointa vuorovaikutusta sekä yhdessä tekemistä. Innostunut ilmapiiri saa aikaan luovuutta, uusia ideoita ja se sitouttaa muutoksen toteuttamiseen.

Ketjulähettitoiminta

Ketjulähettitoiminta on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö- ja täydennyskoulutusmuoto. Ketjulähettijakso on työviikon mittainen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen tutustumis- ja oppimisjakso erikoissairaanhoidossa tai sosiaali- ja terveyskeskuksessa.

Toiminnan tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Samalla opitaan uutta sekä päivitetään tietoja ja taitoja.

Ketjulähettijaksoa voidaan hyödyntää myös vertaiskehittämisessä ja toimintakäytäntöjen yhtenäistämisessä hyvinvointialueen sisällä.

Ketjulähettijaksoista kerätään jatkuvaa palautetta, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja yhteistyön kehittämisessä. Ketjulähettijaksojen lisäksi järjestetään tarvittaessa palauteseminaareja, joissa käsitellään erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden välisiä yhteistyökysymyksiä.

Ketjulähettijaksoja on neljänlaisia:

1. Ketjulähettijaksot perustason sote-palveluista erikoissairaanhoitoon
2. Ketjulähettijaksot erikoissairaanhoidosta perustason sote-palveluihin
3. Sosiaali- ja terveysasemien väliset ketjulähettijaksot
4. YTA-alueen muiden hyvinvointialueiden työntekijöiden ketjulähettijaksot Pirkanmaan hyvinvointialueelle

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjävalmennus

Jatkuvan kehittämisen vastuuyksikkö koordinoi kehittäjäosaamisen valmennusta, jota on järjestetty Pirkanmaalla jo yli kymmenen vuoden ajan. Kehittäjäosaamisen valmennukseen voivat osallistua sote-keskusten työntekijät Pirkanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalta ja Kanta-Hämeestä. Vuodesta 2024 alkaen valmennus laajeni koskemaan sosiaalipalveluiden työntekijöitä.

Tavoitteena on tukea ja vahvistaa alueen sote-keskusten arjessa tapahtuvaa kehittämistä tarjoamalla kehittämistyön osaamiseen perustiedot ja -taidot. Ryhmä kootaan sote-keskusten henkilöstöstä työpareina moniammatillisuuden periaatteella (lääkäri ja esim. hoitaja, fysioterapeutti tai sosiaalityöntekijä). 

Valmennuksen sisältö

Valmennukseen kuuluu kolme kaksipäiväistä lähijaksoa ja yksipäiväinen verkostotapaaminen vuoden aikana. Lähipäivien välissä tehdään oppimista tukevaa oman sote-keskuksen arkeen liittyvää kehittämistyötä yhdessä asiakkaiden, oman työyhteisön ja johdon kanssa.

Peruslähtökohtana on, että kehittäminen on moniammatillista, kuuluu kaikille ja sitä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Viitekehyksenä toimii PDSA-sykli.

Lähipäivien lisäksi työparit tekevät oman kehittämistehtävän.

Jokaiselle työpareille nimetään tuutori. Tuutorin ja omien esihenkilöiden kanssa pidetään säännölliset palaverit sovitun ohjelman mukaisesti.

Kehittämistoiminnan pohjana ovat sote-aseman arjen haasteet, joihin haetaan ratkaisuja kehittämistehtävällä. Lisäksi kurssilla opitaan aihealueesta riippumattomia kehittämisen taitoja ja menetelmiä.

Yhteyshenkilö jatkuvan kehittämisen vastuuyksikössä

Riitta Salunen
riitta.salunen@pirha.fi 
puhelin 050 362 8298