Jatkuva kehittäminen
Jatkuvan kehittämisen tiimi
Riitta Salunen, kehittämispäällikkö, tiimin vetäjä
puhelin 050 362 8298
Karttunen Tiina, projektipäällikkö
etunimi.t.sukunimi@pirha.fi
puhelin 040 800 4557
Kumpulainen Pekka, data-analyytikko
puhelin 044 473 9885
Leppänen Heidi, koordinointipäällikkö
puhelin 044 472 9837
Lönnqvist Essi, projektipäällikkö
puhelin 040 351 0855
Palvanen Mika, asiantuntijalääkäri
puhelin 050 417 8922
Roth Marco, kehityspäällikkö
puhelin 040 800 7865
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi ellei nimen kohdalla toisin mainita
Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avainteemoja ovat
- palvelutuotannon linjarajat ylittävä kehittäminen
- organisaation sisäisten yhteistyömallien kehittäminen
- hoito- ja palveluketjujen koordinointi ja kehittäminen sekä
- terveys- ja hyvinvointialan yhteiskehittäminen.
Kehittämistyön tavoitteena on tukea pysyvien kehittämisrakenteiden ja kehittämisosaamisen vahvistumista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tavoitteena on myös luoda kehittämistä mahdollistavia toimintamalleja ja apuvälineitä sekä tarjota kehittämistä mahdollistavaa menetelmätukea. Keskeistä on muutoksen toimeenpano ja toimeenpanon johtamisen tukeminen verkostojohtamisen keinoin.
Hoito- ja palveluketjut
Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, järjestöjen ja yksityissektorin palveluiden tulee olla potilaalle kokonaisuus ilman toiminnallisia rajoja. Hoito- ja palveluketjut ovat Pirkanmaan hyvinvointialueelle sovellettuja, hoitosuosituksiin perustuvia kannanottoja hoitopäätösten tueksi ja työnjaon selkeyttämiseksi.
Tavoitteena on turvata asiakasnäkökulmasta hoidon ja palvelujen tarkoituksenmukaisuus ja sujuvuus yli organisaatiorajojen sekä eri ammattiryhmien kesken. Päämääränä on myös yhtenäistää hoitokäytäntöjä sekä selkiyttää tutkimusten ja hoidon porrastusta. Hoito- ja palveluketjut ovat myös johtamisen ja kehittämisen työvälineitä.
Hoito- palveluketjuja tekevät ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat tiiviissä ja moniammatillisessa yhteistyössä. Ne pohjautuvat mm. näyttöön perustuvaan lääketieteeseen ja Käypä hoito -suosituksiin.
Yhteydenotot Mika Palvanen, Riitta Salunen, Heidi Leppänen, Tiina Karttunen ja Marco Roth.
Integraation tiedolla johtaminen
Integraation tiedolla johtamisessa tuemme hoidon ja palveluiden integraatiota data-analytiikan keinoin. Tavoitteenamme on tehostaa hoidon ja palveluiden integraatiota sekä tarjota ammattilaisille ja johtajille työkaluja parempaan päätöksentekoon. Tärkeimmät tehtävämme liittyvät hoito- ja palveluketjujen mittariston rakentamiseen, hoidon jatkuvuutta ja resurssien optimointia tukevaan analytiikkaan sekä hoidon ja palvelujen integraation edistymisen arviointiin (Pirhan integraatiokypsyysmittaukset).
Yhteydenotot Marco Roth ja Pekka Kumpulainen.
Jatkuvan kehittämisen toimintamalli
Jatkuva kehittäminen tarkoittaa toiminnan jatkuvaa parantamista pienin askelin. Tavoitteena on asiakkaan saaman palvelun laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen. Kehittäminen lisää myös henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista.
Kehittäminen perustuu vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen sekä muiden ammattilaisten, yhteistyökumppaneiden että asiakkaiden kanssa. Tärkeää on huomioida kokonaisuus eikä ratkaista pelkästään yksittäisiä eteen pulpahtavia ongelmia. On hyvä tutkia ensin juurisyitä ja pohtia, miten toiminnan parantaminen vaikuttaa kokonaisuuteen.
Jatkuvan kehittämisen toimintamallia on kehitetty Pirkanmaan hyvinvointialueella. Malli tukee myönteisen kehittämiskulttuurin syntymistä. Sen ytimessä on ajatus siitä, että kehittäminen kuuluu kaikille.
Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Miten minä ja me yhdessä voimme tänään tehdä työtämme paremmin kuin ennen? Samalla vahvistetaan avointa vuorovaikutusta sekä yhdessä tekemistä. Innostunut ilmapiiri saa aikaan luovuutta, uusia ideoita ja se sitouttaa muutoksen toteuttamiseen.
Yhteydenotot Heidi Leppänen ja Riitta Salunen
Ketjulähettitoiminta
Ketjulähettitoiminta on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö- ja täydennyskoulutusmuoto. Ketjulähettijakso on työviikon mittainen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen tutustumis- ja oppimisjakso erikoissairaanhoidossa tai sosiaali- ja terveyskeskuksessa.
Toiminnan tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Samalla opitaan uutta sekä päivitetään tietoja ja taitoja.
Ketjulähettijaksoa voidaan hyödyntää myös vertaiskehittämisessä ja toimintakäytäntöjen yhtenäistämisessä hyvinvointialueen sisällä.
Ketjulähettijaksoista kerätään jatkuvaa palautetta, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja yhteistyön kehittämisessä. Ketjulähettijaksojen lisäksi järjestetään tarvittaessa palauteseminaareja, joissa käsitellään erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden välisiä yhteistyökysymyksiä.
Ketjulähettijaksoja on neljänlaisia:
- Ketjulähettijaksot perustason sote-palveluista erikoissairaanhoitoon
- Ketjulähettijaksot erikoissairaanhoidosta perustason sote-palveluihin
- Sosiaali- ja terveysasemien väliset ketjulähettijaksot
- YTA-alueen muiden hyvinvointialueiden työntekijöiden ketjulähettijaksot Pirkanmaan hyvinvointialueelle
Yhteydenotot Riitta Salunen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjävalmennus
Jatkuvan kehittämisen tiimi koordinoi kehittäjäosaamisen valmennusta, jota on järjestetty Pirkanmaalla jo yli kymmenen vuoden ajan. Kehittäjäosaamisen valmennukseen voivat osallistua sote-keskusten työntekijät Pirkanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalta ja Kanta-Hämeestä. Vuodesta 2024 alkaen valmennus laajeni koskemaan sosiaalipalveluiden työntekijöitä.
Tavoitteena on tukea ja vahvistaa alueen sote-keskusten arjessa tapahtuvaa kehittämistä tarjoamalla kehittämistyön osaamiseen perustiedot ja -taidot. Ryhmä kootaan sote-keskusten henkilöstöstä työpareina moniammatillisuuden periaatteella (lääkäri ja esim. hoitaja, fysioterapeutti tai sosiaalityöntekijä).
Valmennuksen sisältö
Valmennukseen kuuluu kolme kaksipäiväistä lähijaksoa ja yksipäiväinen verkostotapaaminen vuoden aikana. Lähipäivien välissä tehdään oppimista tukevaa oman sote-keskuksen arkeen liittyvää kehittämistyötä yhdessä asiakkaiden, oman työyhteisön ja johdon kanssa.
Peruslähtökohtana on, että kehittäminen on moniammatillista, kuuluu kaikille ja sitä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Viitekehyksenä toimii PDSA-sykli.
Lähipäivien lisäksi työparit tekevät oman kehittämistehtävän. Jokaiselle työpareille nimetään tuutori. Tuutorin ja omien esihenkilöiden kanssa pidetään säännölliset palaverit sovitun ohjelman mukaisesti.
Kehittämistoiminnan pohjana ovat sote-aseman arjen haasteet, joita ratkaistaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Lisäksi kurssilla opitaan aihealueesta riippumattomia kehittämisen taitoja ja menetelmiä.
Yhteydenotot Heidi Leppänen ja Riitta Salunen
Päivitetty 31.3.2025