Valikkonäyttö
Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet
Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet
Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet
Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti. Oireita ovat muun muassa ripuli, veriripuli, vatsakivut, väsymys, ja laihtuminen ja ajoittainen kuumeilu. Crohnin taudissa oireena voi olla erilaisia peräaukon seudun vaivoja. Etenkin lapsilla ja nuorilla esiintyy suun alueen oireita. Lapsilla kasvu voi hidastua. Hoitona on yleensä lääkitys. Vastaamme Taysissa vaikeimmin sairastavien hoidosta ja seurannasta.
Suomessa tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastuneista kahdella kolmesta on haavainen paksusuolentulehdus ja joka kolmannella Crohnin tauti. Noin 10 prosentilla on alkuvaiheessa luokittelematon paksusuolentulehdus, jossa on piirteitä sekä haavaisesta paksusuolentulehduksesta että Crohnin taudista. Tulehduksellisissa suolistosairauksissa on tyypillistä krooninen maha-suolikanavan tulehdus ja oireettomien ja oireisten kausien vaihtelu. Sairauksiin liittyy myös suoliston ulkopuolisia oireita.
Tulehduksellinen suolistosairaus puhkeaa tyypillisimmin 15–30-vuotiaalle henkilölle. Sairaus voi kuitenkin alkaa missä iässä tahansa. Uusia tapauksia todetaan Suomessa vuosittain yli 2000 ja Pirkanmaalla sairastuu lähes 200 henkilöä vuosittain. Suomessa on tällä hetkellä noin 50000 näitä sairauksia sairastavia. Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleisempiä länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastuvien määrä on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti myös kehittyvissä maissa. Tulehduksellisten suolistosairauksien syitä ei tiedetä eikä mitään yksittäistä aiheuttajaa tai syytä taudille ole voitu osoittaa. Nykykäsityksen mukaan sekä perinnöllisellä alttiudella että ulkoisilla tekijöillä on osuutta taudin synnyssä.
Tutkimukset
Kun oireiden ja mahdollisesti laboratoriotutkimusten perusteella syntyy epäily tulehduksellisesta suolistosairaudesta, tehdään paksusuolentähystys eli kolonoskopia. Se on tärkein diagnostinen tutkimus tulehduksellista suolistosairautta epäiltäessä. Tähystyksen yhteydessä otetaan suolen limakalvolta näytteitä diagnoosin varmistamiseksi.
Kolonoskopia voidaan tehdä avoterveydenhuollossa, Tays Keskussairaalan gastroenterologian poliklinikalla, Tays Hatanpään Vatsakeskuksessa, Tays Valkeakosken gastroenterologian poliklinikalla tai Tays Sastamalan gastroenterologian poliklinikalla.
Gastroskopiaa eli mahalaukun tähystystä tarvitaan usein Crohnin taudissa ylemmän mahasuolikanavan tutkimiseksi. Ohutsuolen kapselikameratutkimusta käytetään Crohnin taudissa ohutsuolen tutkimiseen.
Radiologisia tutkimuksia tarvitaan ennen kaikkea Crohnin taudin ohutsuolimuutosten toteamisessa ja hoidon seurannassa. Ohutsuolen magneettikuvausta käytetään erityisesti nuorilla ja lapsilla. Lantion alueen magneettikuvausta käytetään, kun Crohnin tautia sairastavalla on peräaukon alueen oireita tai löydöksiä.
Tulehduksellisten suolistosairauksien diagnosointiin, seurantaan ja hoitoon kuuluvat oleellisena osana erilaiset laboratoriotutkimukset. Tutkimukset sisältävät veri-, uloste- ja virtsakokeita.
Hoito
Tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä. Lääkitys aloitetaan usein jo tähystyksen yhteydessä. Osa IBD-potilaista tarvitsee leikkaushoitoa. Leikkaukseen voidaan joutua, jos lääkehoidolla ei saada toivottua tulosta. Tulehduksellisen suolistosairauden komplikaatiot tai suolen limakalvon solumuutokset voivat myös johtaa leikkaukseen. Ravitsemushoito on tärkeä tukihoito tulehduksellisien suolistosairauksien hoidossa. Hyvä ravitsemustila tukee taudin aktiivivaiheessa toipumista sekä lisää yleisesti hyvinvointia ja jaksamista.
Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään diagnoosivaiheessa, paksusuolen tähystyksen jälkeen tai perusterveydenhuollon seurannassa olevilla taudin aktivoituessa, silloin kun lääkitys vaatii tehostamista. Lievemmät taudit hoidetaan perusterveydenhuollossa, vaikeat erikoissairaanhoidossa. Kaikki tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat tulisi kuitenkin ohjata ainakin kerran gastroenterologin tai gastroenterologiaan perehtyneen sisätautilääkärin vastaanotolle sekä IBD-hoitajan ohjaukseen. Lääkityksen tehostamisesta huolehtii aina gastroenterologi tai gastroenterologiaan perehtynyt sisätautilääkäri.
Pirkanmaalaisia tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavia potilaita hoidetaan kaikissa Taysin neljässä toimipisteessä: Tays Keskussairaala, Tays Hatanpää, Tays Valkeakoski ja Tays Sastamala. Kaikissa toimipisteissä työskentelee gastroenterologeja ja IBD-hoitaja. Hoitotiimiin kuuluu lisäksi mm. gastrokirurgi, ravitsemusterapeutti ja avannehoitaja.
Kaikkein vaikeahoitoisimpien potilaiden sekä polikliininen että osastohoito tapahtuu Tays Keskussairaalassa yhteistyössä gastrokirurgien kanssa. Tulehduksellisten suolistosairauksien kirurginen hoito on keskitetty Tays Keskussairaalaan.
Seuranta
Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet vaativat säännöllistä seurantaa ja yleensä lääkitystä. Sairauksien ennuste hoidettuna on yleensä hyvä, eikä niihin liity lisääntynyttä kuolleisuutta.
Säännöllisen seurannan väli on muutamasta kuukaudesta vuoteen. Seurantaan kuuluu laboratoriokokeita, tähystyksiä ja kuvantamistutkimuksia. Seuranta voi tapahtua avoterveydenhuollossa, Hatanpään erikoispoliklinikalla tai Tays Keskussairaalan, Valkeakosken tai Sastamalan gastroenterologian poliklinikoilla. Kaikkein vaikeahoitoisimpien potilaiden seuranta tapahtuu Tays Keskussairaalassa.
2.0 Hiusviivaerotin
Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet hoitopaikat linkit
Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet vastuuhenkilöt linkit
Vastuuhenkilöt
- Apulaisylilääkäri Ilus Tuire
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi
2.0 Hiusviivaerotin
Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet - potilasohjeet
Potilasohjeet
Tähystystoimenpiteiden potilasohjeet
- Kapselitähystys
- Mahan ja paksusuolen tähystykseen valmistautuminen (Picoprep)
- Mahan ja paksusuolen tähystykseen valmistautuminen (Vistaprep)
- Mahan ja paksusuolen tähystys
- Mahantähystyksessä tehtävään hoitotoimenpiteeseen valmistautuminen
- Mahantähystys
- Nukutuksessa tehtävä mahantähystys
- Nukutuksessa tehtävä paksusuolen tähystys eli kolonoskopia
- Nukutuksessa tehtävään mahantähystykseen ja hoitotoimenpiteeseen valmistautuminen
- Nukutuksessa tehtävään paksusuolen tähystykseen valmistautuminen (Picoprep)
- Nukutuksessa tehtävään paksusuolen tähystykseen valmistautuminen (Vistaprep)
- Ohje Peg-letkun laittoon tulevalle
- Ohutsuolisäiliön tähystykseen valmistautuminen
- Paksusuolen loppuosan tähystykseen valmistautuminen (sigmoideoskopia)
- Paksusuolen tähystykseen valmistautuminen (Colonsteril)
- Paksusuolen tähystykseen valmistautuminen (Picoprep)
- Paksusuolen tähystykseen valmistautuminen (Vistaprep)
- Paksusuolen tähystys eli kolonoskopia
- Peräpukamien kumilenkityshoito
- Peräruisketyhjennys tähystykseen
- Peräsuolen tähystys
- Ruokatorven kumilenkkihoidon jälkihoito
- Toimenpidetähystyksen jälkihoito-ohje
- Tähystykseen tulevan insuliinipuutosdiabetespotilaan hoito-ohje