Arvet

Arpia syntyy leikkausten ja muiden toimenpiteiden sekä vammojen seurauksena. Vaikka useimmat arvet paranevat hyvin ilman myöhempää haittaa, saattaa arpi joissain tapauksissa aiheuttaa ulkonäöllisen tai toiminnallisen ongelman. Vaikeita arpiongelmia tulisi aina hoitaa erikoissairaanhoidossa, jossa ovat tarjolla kaikki käytössä olevat hoitomuodot.

Ihmisen perimä vaikuttaa yksilöllisesti ihon haavan paranemiseen ja arven muodostumiseen. Geneettinen alttius selittää myös arven liikakasvun, jota esiintyy osalla ihmisistä tavallistenkin leikkausten jälkeen.

Haavasta ulospäin ja haavan ympärille kasvavia kookkaita arpia kutsutaan keloideiksi. Keloidi voi syntyä pienenkin toimenpiteen tai vamman jälkeen ja kasvaa alkuperäistä haavaa suuremmaksi.

Olemme Taysissa perehtyneet erityisesti keloidien hoitoon ja teemme myös aiheeseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Hoidamme myös muita merkittävän terveydellisen tai ulkonäöllisen haitan aiheuttavia arpia.

Arpien hoito Taysissa

Kun lääkäri on tehnyt lähetteen Taysiin, kutsumme potilaan plastiikkakirurgian poliklinikalle arvioon. Käynnillä arvioimme, tarvitaanko leikkaushoitoa vai voidaanko arpea hoitaa konservatiivisin keinoin poliklinikalla. Samalla myös suunnittelemme hoidon toteutuksen.

Jos päädymme leikkaushoitoon, kutsumme potilaan Taysin leikkausyksikköön toimenpiteeseen. Joskus leikkaukseen yhdistetään sädehoito, jota annetaan sädehoitopoliklinikalla Radiuksessa. Tällöin leikkausta edeltää sädehoidon suunnittelu.

Leikkauksen jälkeen kutsumme potilaan seurantakäynnille plastiikkakirurgian poliklinikalle 1–2 kuukauden kuluttua.

Jos hoidamme arpea polikliinisesti esimerkiksi pistoshoidoilla, varaamme potilaalle toimenpideajan kuukauden välein poliklinikalle. Pistoksia annetaan yleensä 1–4 kertaa kuukauden välein. Pistoshoitoon voidaan yhdistää esimerkiksi painetekstiili- tai silikonilevyhoitoa, ja tämän toteuttaa toimintaterapeutti.