Penissyöpä

Penissyöpään sairastuu vuosittain noin neljäkymmentä suomalaista miestä. Penissyöpä esiintyy tyypillisemmin esinahkan tai terskan alueella punoituksena, haavaumana, kasvannaisena tai ylimääräisenä kasvuna. Yleisin ilmaantuvuusajankohta on noin 60 vuoden ikä, mutta sairautta esiintyy myös nuoremmilla miehillä.

Penissyövän riskitekijöiksi on tunnistettu tupakointi, papilloomavirusinfektio, esinahan ahtaus, krooninen terskan limakalvon tulehdus, psoriasishoidot, matala sosioekonominen asema, naimattomuus, useat seksikumppanit ja varhainen seksin aloittamisikä.

Penissyövän pääsääntöinen hoitomuoto on leikkaus, jonka tavoitteena on poistaa kaikki syöpäkudos pyrkien samalla säästämään peniksen pituus ja ulkonäkö mahdollisimman normaalina.

Tutkimukset Taysissa

Penissyövän levinneisyysastetta ennen leikkausta tutkitaan tapauskohtaisesti kuvantamistutkimuksin.

Penissyövän leikkaushoito

Noin viikkoa ennen leikkausta järjestetään potilaalle esikäynti. Jos olet jo aikaisemmin tavannut hoitavan urologin, niin tällöin esikäynti tapahtuu hoitajan toimesta puhelimitse. Mikäli on vielä tarvetta ennen leikkausta tavata kirurgi tai anestesialääkäri, niin tällöin esikäynti järjestetään urologian poliklinikalla. Ennen käyntiä otetaan tarvittavat laboratoriokokeet leikkausta varten. Esikäynnillä hoitaja haastattelee terveystiedot ja antaa valmistautumisohjeet leikkaukseen.

Jos tauti on vain pienellä alueella terskassa, voi riittävä toimenpide olla pelkän kasvaimen poisto. Mikäli kasvain on laajempi, voidaan joutua poistamaan terska, jolloin peniksen kärki muotoillaan uudelleen ihosiirteellä. Jos syöpä kasvaa peniksen paisuvaiseen, joudutaan tekemään peniksen osittainen poisto. Jos syöpä kasvaa peniksen tyveen ja osittaisen amputaation jälkeen ei peniksen vartta jää riittävästi virtsaamiseen, on usein tarpeen poistaa penis kokonaan ja avata virtsaputki välilihan alueelle, jolloin virtsaaminen tapahtuu istualtaan.

Peniskirurgia ei vaikuta virtsanpidätyskykyyn. Penissyöpä leviää ensimmäisenä nivusten imusolmukkeisiin. Useimmiten levinneisyysselvittelyihin kuuluu leikkauksen yhteydessä tehtävä vartijaimusolmuketutkimus, jossa nivusista poistetaan yksittäiset imusolmukkeet tutkittavaksi. Jos patologin tutkimuksessa vartijaimusolmukkeessa todetaan syöpä, tehdään nivusten imusolmukkeiden poisto toisessa leikkauksessa.

Osastohoito ja kotiutuminen

Potilas kotiutuu yleensä noin vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Tarvittaessa osastohoitoa voidaan jatkaa oman aluesairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Alkuvaiheen toipuminen vie 4–6 viikkoa, joka on yleensä myös sairausloman pituus. Jälkitarkastus tapahtuu yleensä 4–6 viikon kohdalla leikkauksesta, jolloin käydään läpi toipuminen ja patologin lopullinen lausunto.

Penissyöpään sairastuminen vaikuttaa usein myös seksuaalisuuteen, kehon kuvaan ja itsetuntoon. Tähän liittyen sinun on mahdollista tavata urologian poliklinikalla asiantuntijasairaanhoitaja tai seksuaalineuvoja missä vaiheessa tahansa hoitoprosessia joko yksin tai yhdessä kumppanisi tai läheisesi kanssa. Myös puhelinkontaktit ovat mahdollisia. Ajan voit varata urologian poliklinikalta.

Seuranta urologian poliklinikalla

Taudin mahdollisen uusiutumisen varalta seuraamme potilasta poliklinikalla tiheämmin ensimmäiset kaksi vuotta. Käyntejä ja kuvantamistutkimuksia harvennetaan kolmantena vuonna taudin luokituksesta ja imusolmukkeiden tilanteesta riippuen. Viiden taudittoman vuoden jälkeen seurannat voidaan lopettaa.

Työnjako ja hoitotiimi

Urologien keskinäisen työnjaon mukaisesti osa urologeista hoitaa penissyöpäpotilaita. Taudin harvinaisuuden vuoksi penissyöpäpotilaiden hoito on keskitetty kansallisesti kahteen yliopistosairaalaan (TAYS ja HUS).