Valikkonäyttö
Matala verensokeri
Matala verensokeri
Matala verensokeri
Matala verensokeri on yleinen vastasyntyneen ongelma. Tavallisimpia matalan verensokerin syitä ovat äidin diabetes, raskausmyrkytys ja verenpainelääkitys sekä lapsen ennenaikaisuus, pienipainoisuus ja sikiökautinen kasvuhäiriö.
Näiden potilasryhmien vastasyntyneiden verensokeria tarkkaillaan syntymän jälkeen säännöllisesti vähintään puolen vuorokauden ajan, tarvittaessa pidempäänkin.
Alle 2,6 mmol/l oleva verensokeri on vastasyntyneellä poikkeavan matala. Matalan verensokerin tyypillisiä oireita ovat vapina, tärinä, velttous ja vaisuus. Noin 1,5 prosenttia Taysissa syntyvistä lapsista on hoidossa tarkkailuosastolla matalan verensokerin takia.
Riittävä maidonsaanti on tärkein matalan verensokerin hoito. Maitomääriä lisätään ja maitoruokintakertoja voidaan tihentää. Jos lapsi ei voi tai jaksa itse syödä riittävästi, käytetään apuna nenämahaletkua.
Ellei verensokeri korjaannu, aloitetaan suonensisäinen sokeriliuoshoito. Suonensisäistä hoitoa aletaan asteittain vähentää, kun verensokeri on saatu pysymään riittävällä tasolla. Varmistamme normaalin verensokeritason pysymisen seuraamalla vauvan verensokereita suonensisäisen hoidon loputtua noin vuorokauden ajan ennen kotiutusta.
Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuhoito - potilasohjeet
Potilasohjeet
- Ohjeita äidinmaidon luovuttajalle tai äidinmaitoa lapselleen tuovalle
- Imettävän ja äidinmaitoa luovuttavan äidin ravitsemus
- Rintapumpun lainaaminen ja käyttö
- Vastasyntyneen perushoidon ohjeita
- Vastasyntyneen vitamiini- ja rautalääkitys kotihoidossa
- Vastasyntyneiden kuulonseulonta Taysissa
- Vauvan ruokinta kotona nenäletkun avulla
Matala verensokeri - hoitoyksiköt
Matala verensokeri - vastuuhenkilöt
Vastuuhenkilöt
- Osastonylilääkäri Päivi Korhonen
- Osastonhoitaja Tiina Samanen
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi