Lonkkaluksaatio

Lonkkien löysyys on tavallista vastasyntyneillä, jopa kolmella lapsella sadasta voi todeta jonkinlaista löysyyttä heti syntymän jälkeen. Kuitenkin vain yhdellä tuhannesta vastasyntyneestä on todellinen lonkkanivelen sijoiltaanmeno eli lonkkaluksaatio. Yleensä lonkkaluksaatiota hoidetaan valjas- tai lastahoidolla.

Lonkan löysyys ja sijoiltaanmeno on tytöillä neljä kertaa yleisempää kuin pojilla. Lonkkaluksaatio on useimmiten vasemmanpuoleinen, molemminpuolinen se on 20 prosentilla potilaista. Perätilasta syntyneillä luksaation riski on jopa kymmenkertainen.

Lonkan rakenteellinen, niin sanottu teratogeeninen luksaatio on todella harvinainen tila, ja sen hoito poikkeaa tavallisen lonkkaluksaation hoidosta.

Lonkkaluksaation toteaminen

Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkistaa kaikki vastasyntyneet. Mikäli lastenlääkärille herää epäily lonkan löysyydestä tai lonkkaluksaatiosta, konsultoidaan lastenkirurgia. Lastenkirurgi tutkii lonkat uudelleen ja toteaa lonkat joko terveiksi, ohjelmoi seurannan tai aloittaa suoraan valjashoidon.

Lonkkaluksaatio todetaan kliinisellä tutkimuksella. Ultraääni on joskus apuna, mutta se ei ole ensisijainen tutkimusmenetelmä. Ultraäänen ongelmana on liiallinen tarkkuus – lähes jokaisen vastasyntyneen lonkissa voi todeta ultraäänellä jotain vikaa, mutta löydösten todellinen merkitys on hyvin epäselvää.

Tavoitteena on, että kaikki seurantaa tai hoitoa vaativat lonkan löysyydet ja luksaatiot todettaisiin jo vastasyntyneenä kotiutustarkastuksessa. Neuvolassa lonkkien tarkastus on erittäin tärkeää, jotta viimeistään ensimmäisten elinkuukausien aikana luksaatiota osattaisiin epäillä ja lähettää lapsi erikoissairaanhoitoon.

Valjashoito Taysissa

Tavallisessa lonkkaluksaatiossa sekä lonkkamaljakko että reisiluun pää ovat periaatteessa rakenteellisesti olemassa, reisiluun pää ei vain jostain syystä ole omalla paikallaan. Reisiluun pää vaatii ohjausta valjaalla tai lastalla, jotta se pysyisi lonkkamaljakossa ja kasvaisi oikeaan suuntaan.

Tavallisesti valjashoito kestää kuukaudesta kahteen. Valjaita ei saa kotona poistaa ilman erillistä lupaa juuri ennen kontrollia. Valjaat käydään vaihtamassa kahden viikon välein poliklinikalla. Samalla tutkimme lonkat.

Kuukauden kohdalla teemme ultraäänitutkimuksen. Mikäli lonkat ovat hyvin paikallaan sekä kliinisesti että ultraäänessä, lopetamme hoidon. Mikäli lonkka on vielä epäkypsä eli reisiluun pää ei ole riittävästi lonkkamaljakossa, jatkamme valjashoitoa toisen tai jopa kolmannen kuukauden.

Valjashoidon jälkeen lapset käyvät vielä jälkikontrollissa puolen vuoden ikäisinä. Tuolloin tutkimme lonkat sekä kliinisesti että ultraäänellä.

Lonkkaluksaation kipsihoito

Mikäli valjashoito ei tuota toivottua tulosta, voimme jatkaa hoitoa kipsihoidolla. Tällöin nukutamme lapsen ja viemme lonkkamaljakkoon varjoainetta, jotta saamme selvitettyä lonkkamaljakon ja reisiluun todellisen tilanteen.

Tämän jälkeen ohjaamme reisiluun pään joko suljetusti tai avoimesti omalle paikalleen lonkkamaljakkoon ja varmistamme asennon pysymisen kipsillä. Sairaalahoito kestää muutaman päivän.

Kipsihoito kestää tavallisesti kolme kuukautta, ja vaihdamme kipsin hoidon puolivälissä leikkaussalissa. Kipsihoidon jälkeen jatkamme hoitoa vielä irrotettavalla lastalla muutaman kuukauden. Jatkoseurannan sovimme jokaiselle yksilöllisesti.

Ennuste

Tavallisesti lonkkaluksaation ennuste on erinomainen. Vastasyntyneenä hoidetuista lonkista tulee täysin normaalit eikä aikuisiällä ongelmia esiinny. Mitä myöhempään lonkkaluksaatio todetaan, sitä enemmän aikuisiän ongelmia on odotettavissa.