Kotisynnytys

Kaikille synnyttäjille suositellaan sairaalasynnytystä. Jos perhe kuitenkin päätyy valitsemaan kotisynnytyksen, toivotaan asiasta neuvolan tiedonanto sairaalalle, jotta voidaan varautua erilaisiin synnytyksen käänteisiin sekä vastasyntyneen lapsen voinnin arviointiin.

Kotisynnytystä suunnittelevan tulisi olla perusterve uudelleensynnyttäjä, eli niin sanottu matalan riskin synnyttäjä.

  • raskaana olevalla ei ole perussairauksia
  • raskaus on yksisikiöinen
  • sikiö on päätilassa
  • raskauden kulku on säännöllinen
  • raskaana oleva ei ole streptokokkiantigeeni B-positiivinen.

Raskaana olevalla ei myöskään ole suositeltavaa olla aikaisempia keisarileikkauksia eikä imukuppisynnytyksiä. Synnytyksen tulee tapahtua täysiaikaisena mutta ei yliaikaisena (38+0 − 41+6).

Raskaus

  • Neuvolan terveydenhoitaja huolehtii siitä, että potilastietojärjestelmä iPanassa on web-esitietolomake täytettynä. Lomakkeeseen tulee maininta suunnitelmasta synnyttää kotona.
  • Terveydenhoitaja laatii digitaalisen lähetteen Taysin äitiyspoliklinikalle. Lähetteessä pyydetään järjestämään synnytyksen jälkeinen käynti äiti-vauvapoliklinikalle aikanaan.
  • Lähetteen käsittelijä siirtää iPanaan web-esitietolomakkeen tiedot ja huolehtii siitä, että iPanan merkinnät ja muu varautuminen ovat kunnossa (tieto määräyksenä synnytykseen tai huutomerkin taakse).
  • Tulevasta kotisynnytyssuunnitelmasta informoidaan äiti-vauvapoliklinikkaa, puhelin 03 3116 7603

Synnytys

Jos kotisynnytyksessä alkuperäinen suunnitelma muuttuu (esimerkiksi synnytys pitkittyy, tulee kivunlievityksen tarve, epäillään sikiön voinnin heikkenemistä, synnytyksen jälkeen esiintyy runsasta vuotoa tai istukka ei irtoa), synnyttäjä saapuu synnytysyksikköön. Synnyttäjä kirjataan sairaalapotilaaksi ja hoito jatkuu tilanteen vaatimalla tavalla kuten kenen tahansa potilaan kohdalla.

Synnytyksen tapahduttua kotona perhe tai kotikätilö ilmoittaa asiasta naistentauti- ja raskauspäivystyksen (RAPÄ) sihteerille (puhelin 03 3116 7848). Sihteeri luo lapselle väliaikaisen henkilötunnuksen.

Sihteerin tarvitsemat tiedot:

  • Synnyttäneen nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero
  • Lapsen syntymäaika pvm ja klo
  • Lapsen sukupuoli

Jos lapsen napaverestä on otettu TSH-näyte, tekee sihteeri TSH-näytepyynnön laboratorioon. Perhe tai synnytyksessä avustanut kotikätilö toimittaa otetun TSH-näytteen laboratorioon.

Lapsi

Heti syntymän jälkeen huonokuntoinen lapsi (lapsen ikä alle 2 tuntia):

  • Tulevasta huonokuntoisesta lapsesta ilmoitetaan synnytysyksikön organisoijalle (puhelin 03 3116 9461), joka informoi asiasta lastenlääkäriä.
  • Lapsi toimitetaan synnytysyksikön virvoitteluhuoneeseen D-rakennus, 4. kerros, josta tarvittaessa siirto VTY

Syntymän jälkeen hyväkuntoinen lapsi, jonka vointi huononee kotona ennen lastenlääkärin tarkastusta (lapsen ikä yli 2 tuntia)

  • Lapsi tuodaan lasten päivystyspoliklinikalle, jota kautta tarvittaessa osastohoitoon.

Hyväkuntoinen lapsi

  • Kotikätilö tai perhe itse ottaa yhteyttä äiti-vauvapoliklinikkaan ja varaa ajan vauvan tarkastusta varten. Tarkastusaika on 1–4 vuorokauden kuluttua vauvan syntymästä.
  • Aika äiti-vauvapoliklinikalle varataan raskausaikana saadun lähetteen perusteella, eli lapsesta ei tehdä uutta lähetettä. Äiti-vauvapoliklinikalle kannattaa soittaa heti sen jälkeen, kun lapsen syntymästä on ilmoitettu päivystävälle sihteerille.
  • Lapsi kirjataan järjestelmään väliaikaisella henkilötunnuksella. Joskus lapsella voi olla jo virallinen henkilötunnus maistraatista, silloin kirjataan sillä. Varaus tehdään lapsen nimellä.
  • Lapsen potilastietoihin tehdään hoitokertomus nimellä "Kotona syntyneen vauvan lääkärintarkastus", johon kirjataan lapsen hoitotyö.
  • Tarkastustilanteessa tarvittavat esitiedot, kysytään pääosin jo puhelussa:
  • äiti: sairaudet, raskaudenaikainen lääkitys, veriryhmä ja vasta-aineet, mahdollinen streptokokkiantigeeni B-positiivisuus
  • synnytys: raskausviikot, lapsivedenmenon ajankohta, lapsiveden laatu, ISP (istukan suhteellinen paino)
  • lapsi: syntymämitat, Apgar, TSH-seulontatulos
  • VasSeu1-lupa (näyte tulisi ottaa 2-5 vrk:n kuluessa vauvan syntymästä)
  • Lastenlääkäri tarkastaa lapsen ja varmistaa, että lapsesta on huomioitu tai huomioidaan seuraavat asiat:
  • napaveren TSH – jos ei ole otettu tai se on poikkeava, ohjelmoidaan 5 vrk iässä otettavaksi
  • happisaturaatioseulonta, - saturaation mittaus myös äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä
  • kellastumisriski – bilicheck-mittaus äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä
  • paino – punnitaan kätilöpoliklinikkakäynnillä, onko laskussa ja montako prosenttia pudonnut syntymäpainosta
  • OAE kuuloseulonta – otetaan äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä
  • VasSeu – onko otettu? Jos ei ole vielä otettu, ohjelmoidaan tämä, jos vielä ehtii
  • calmette – tarvittaessa varataan aika BCG-rokotusta varten lasten infektiopoliklinikalle
  • RSV-epidemiakaudella Beyfortus-vasta-aineen antaminen. Voidaan antaa tarkastuskäynnin yhteydessä.
  • Lastenlääkäri sanelee tekstin potilastietojärjestelmän lastentaudit-lehdelle.
  • Hoitopalaute lähetetään neuvolaan, jos ei kieltoa ole.

Päivitetty 7.4.2025