Lastensuojelun asiakkaana

Lastensuojelun tarkoitus on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lastensuojelu on lapsen ja perheen viimesijainen tukimuoto, johon turvaudutaan, kun ennaltaehkäisevät ja sosiaalihuollon palvelut eivät ole riittäviä. Kaikessa lastensuojelun toiminnassa ensisijaista on lapsen etu. Jos lapsen kotiolot eivät ole riittävän turvalliset ja vanhemmat lyövät laimin lapsen hoidon tai jos lapsi tai nuori itse vaarantaa omaa hyvinvointiaan, on lastensuojeluviranomaisten velvollisuus auttaa lasta. Aina apu ei ole vapaaehtoista, vaan lastensuojelulaki määrää, että lastensuojeluviranomaisten täytyy ryhtyä tietyissä tilanteissa toimiin lapsen suojelemiseksi.

Apua lastensuojelusta voi hakea lapsi tai nuori itse, vanhemmat, sukulaiset tai naapurit. Lisäksi monien tahojen työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he tehtävässään saavat tiedon lapsesta, jonka lastensuojeluntarve tulisi selvittää.

Selvityspyyntö lapsen tilanteesta tehdään lastensuojeluilmoituksella. Kun lasta koskeva lastensuojeluilmoitus tulee sosiaalityön tietoon, on sosiaalityöntekijän velvollisuus tutkia, tarvitseeko lapsi tai perhe lastensuojelun tukea. Välittömän tuen tarve selvitetään heti: sosiaalityöntekijän on seitsemän arkipäivän sisällä päätettävä, tehdäänkö lapsen tilanteessa perusteellinen tuen tarpeen arviointi: Palvelutarpeen arviointi

Asiakkuuden alkamisesta ilmoitetaan huoltajalle ja lapselle yleensä välittömästi. Lapselle nimetään lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja hänelle laaditaan asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan tuen tarve, palvelut sekä asiat, joihin pyritään vaikuttamaan. Siihen kirjataan myös arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Asiakassuunnitelma laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Myös joku muu lasta hoitava tai edustava henkilö voi olla mukana työstämässä asiakassuunnitelmaa.

Mitä ovat lastensuojelun avohuollon tukitoimet?

Lastensuojelu järjestetään aina ensisijaisesti avohuollon tukitoimien avulla. Avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia ja perustuvat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Lasta ja perhettä pyritään auttamaan niin, että lapsi voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi:

• sosiaalityöntekijän tapaamiset
• tehostettu perhetyö
• tukihenkilö ja tukiperhe
• lasta kuntouttavat hoito- ja terapiapalvelut sekä
• loma- ja virkistystoiminta.

Milloin lapsi sijoitetaan oman kodin ulkopuolelle?

Vaikeassa tilanteessa lapsi voidaan sijoittaa hetkeksi pois kotoa avohuollon tukitoimena. Avohuollon sijoitus on aina vapaaehtoinen. Lapsi voi olla sijoitettuna lyhyen aikaa, jos arvioidaan, että tilanne korjaantuu nopeasti. Vanhemmat päättävät edelleen lapsen asioista ja huollosta.

Jos lapsi on välittömässä vaarassa, eikä kukaan läheisistä pysty huolehtimaan hänestä, lastensuojelu järjestää kiireellisen sijoituksen. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti sijaisperheeseen tai lastensuojelulaitokseen. Kiireellisen sijoituksen aikana selvitetään lapsen ja perheen avun tarve. Tavoitteena on, että lapsi voi palata kotiin turvallisiin olosuhteisiin.

Huostaanotto on viimesijainen keino turvata lapsen hyvinvointi. Lapsi otetaan huostaan silloin, kun lapsen terveys ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua ja avohuollon toimenpiteet eivät riitä tai ne ovat mahdottomia toteuttaa. Huostaan otetulle lapselle etsitään sijaishuoltopaikka sijaisperheestä, ammatillisesta perhekodista tai lastensuojelulaitoksesta.

Sosiaalityöntekijä toimii yhteistyössä lapsen, vanhempien, huoltajien ja sijaishuoltopaikan edustajan kanssa. Sosiaalityöntekijä, lapsi, hänen vanhempansa ja sijoituspaikan edustaja laativat yhdessä asiakassuunnitelman vähintään kerran vuodessa. Lapsen ja vanhempien välistä suhdetta tuetaan, jotta yhteys lapsen ja perheen välillä säilyisi. Huostaanotto on voimassa niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi vähintään kerran vuodessa, jatketaanko huostaanottoa. Huostaanotto päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Vanhempien elatusvelvollisuus säilyy, vaikka lapsi on huostaanotettu ja sijoitettu kodin ulkopuolelle.

Kuka on oikeutettu lastensuojelun jälkihuoltoon?

Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa tukea lapselle tai nuorelle.

Lapsi tai nuori saa asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyviä tukitoimia. Ne määritellään yksilöllisen tarpeen mukaan jälkihuoltosuunnitelmassa. Jälkihuolto tukee lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta, jotta hän saavuttaa riittävät valmiudet itsenäiseen elämään. Jälkihuolto on asiakkaalle vapaaehtoista.