Asukkaiden näkemys osallistumisen tavoista Pirkanmaan hyvinvointialueella
- Kysely toteutettiin 1.3.–26.3.2024.
- Kyselyyn osallistui 1 186 asukasta.
- Mielipiteitä saatiin yhteensä 51 484 kappaletta.
Yhteenveto kyselystä ryhmittäin
Tiedon tarve osallistumisen vaikutuksista:
Lähes kaikki ryhmät ovat samaa mieltä siitä, että he haluavat tietää, miten heidän osallistumisensa vaikuttaa päätöksentekoon.
Digitaalinen osallistuminen:
Useat osallistujat haluaisivat osallistua ainoastaan digitaalisesti, erityisesti ryhmässä A (aktiiviset pessimistit), jossa lähes 50 % haluaa vain digitaalisia osallistumismahdollisuuksia.
Palkkioiden merkityksettömyys:
Suuri osa vastaajista (50 %) kokee, että palkkiolla ei ole vaikutusta heidän osallistumiseensa.
Osallistumisen velvollisuus:
Moni kokee osallistumisen velvollisuudekseen, erityisesti ryhmä B (Innokkaat vaikuttajat).
Tekniset taidot:
Useimmat vastaajat kokevat, että heillä on riittävät tekniset taidot osallistumiseen, erityisesti ryhmässä B (innokkaat vaikuttajat), jossa peräti 94 % oli samaa mieltä siitä, että tekniset taidot eivät rajoita osallistumista.
Vaikuttamisen mahdollisuudet:
Osallistujat, erityisesti ryhmät A ja B, ovat yksimielisiä siitä, että palautteella voi vaikuttaa. Tämä heijastaa laajaa kiinnostusta osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen.
Osallistumisen keinot:
Useat ryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että osallistumisen keinoista kaivataan lisätietoa. Esimerkiksi ryhmässä A peräti 71 % oli samaa mieltä siitä, että he eivät tiedä osallistumisen keinoista tarpeeksi.
Kuvaus: Tämä ryhmä osallistuu aktiivisesti palautteenantoon ja on valmis käyttämään erilaisia kanavia mielipiteidensä ilmaisemiseen. He ovat kuitenkin kriittisiä palveluiden nykytilasta ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa muutokseen. Heidän aktiivisuutensa ei kumpua pelkästään halusta parantaa palveluita, vaan myös tyytymättömyydestä siihen, miten asiat tällä hetkellä ovat.
Miksi: Heidän suurempi aktiivisuutensa palautteenannossa, yhdistettynä kriittisiin näkemyksiin palveluista ja epäilyihin palautteen vaikutusmahdollisuuksista, tekee heistä "pessimistejä", jotka kuitenkin toimivat aktiivisesti parempien ratkaisujen toivossa.
Todennäköisemmin:
- Yli 50-vuotias tai alle 18-vuotias
- Opiskelija tai eläkeläinen
- Heikko usko osallistumisen vaikuttavuuteen
- 80 % odottaa innolla uusia palautteen antamisen tapoja
Kuvaus: Ryhmä B on optimistinen ja uskoo vahvasti palautteensa vaikuttavuuteen. He ovat innokkaita osallistumaan ja uskovat, että heidän aktiivinen panoksensa voi tuoda muutosta. Heidän positiivinen suhtautumisensa ja aktiivisuutensa eri palvelukanavissa osoittavat vahvaa sitoutumista ja toiveikkuutta.
Miksi:Tämän ryhmän usko palautteen voimaan ja halu osallistua aktiivisesti tekee heistä "vaikuttajia", jotka näkevät mahdollisuuden myönteisiin muutoksiin ja ovat valmiita käyttämään äänensä kuuluviin.
Todennäköisemmin:
- Työelämässä ja alle 65-vuotias
- Korkein prosenttiosuus siinä, että palautteella voi vaikuttaa
- Erittäin optimistinen palautteensa vaikutuksista ja innokas osallistumaan
Kuvaus: Ryhmä C edustaa laajinta osaa vastaajista, jotka antavat palautetta, mutta eivät yhtä aktiivisesti tai intohimoisesti kuin muut ryhmät. He suhtautuvat palveluiden käyttöön ja palautteenantoon tasapainoisemmin ja perinteisemmin, eivätkä välttämättä odota välittömiä muutoksia palautteensa seurauksena.
Miksi: Heidän maltillinen osallistumisensa ja vähemmän voimakkaat näkemyksensä palautteen vaikuttavuudesta tekevät heistä "tavanomaisia vastaajia", jotka edustavat perusasiakaskuntaa ilman erityisen vahvoja mielipiteitä suuntaan tai toiseen.
Todennäköisemmin:
- Pienin osuus työelämässä
- Suurin osuus alle 18-vuotiaista
Päivitetty 20.1.2025