M-rokko (apinarokko), ohje ammattilaisille

Päivitetty 26.8.2024

Tietoa m-rokosta

M-rokko (aiemmalta nimeltä apinarokko) on apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti. Samaan Orthopox-virussukuun kuuluvat muun muassa lehmärokkovirus ja isorokkoa aiheuttava isorokkovirus. M-rokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen.

M-rokkoa esiintyy Keski- ja Länsi-Afrikan trooppisilla sademetsäalueilla. Viruksesta tunnetaan kaksi eri kehityshaaraa. Näistä Keski-Afrikassa, Kongon altaan alueella esiintyvä virus aiheuttaa vakavampaa tautia kuin Länsi-Afrikassa esiintyvä MPX-virus.

M-rokko on toisinaan levinnyt Afrikan ulkopuolelle eläinten ja matkailun välityksellä. Kesällä 2022 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettiin useita m-rokkotapauksia, joita aiheutti kehityshaara (clade) II. Tartunnat todettiin henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä virusta tavallisesti esiintyy. Kesällä 2024 keskisessä Afrikassa on ollut laaja-alainen kehityshaaran I m-rokkoepidemia, joista 28.8.2024 mennessä on tiedossa vasta kaksi Afrikan ulkopuolista tartuntaa.

Tartuntatapa

M-rokko on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Virus tarttuu ihmiseen tyypillisesti Afrikan mantereen villieläimistä, erityisesti jyrsijöistä. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen veren, rakkuloiden tai muiden eritteiden välityksellä.

M-rokko voi tarttua myös ihmisestä toiseen. Tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin. Muitakin tartuntareittejä on kuvattu, mutta kesän 2022 epidemiatilanteessa lähes kaikki tartunnat tapahtuivat suorassa miesten välisessä seksikontaktissa sairastuneen kanssa. Riski taudin leviämiseen laajemmin väestössä arvioidaan pieneksi. M-rokko ei tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa.

Oireet

Tauti alkaa osalla kuumeilulla, päänsäryllä ja väsymyksellä. Iho-oireita alkaa esiintyä yleensä 1–3 päivää kuumeen alkamisen jälkeen. Nykyisessä epidemiassa pääosalla ihottuma on ollut genitaalialueella, mutta näppylämäistä ihottumaa voi muodostua myös kasvoihin sekä käsien ja jalkojen alueelle. Näppylämäisyyden vaihtoehtona genitaalialueen ihottuma voi olla laajempaa leesiota tai ulseratiivista. Kun tauti etenee, näppylät kasvavat ja muuttuvat märkiviksi. Lopulta ne rupeutuvat ja kuivuvat. Ihottuman lisäksi paikalliset imusolmukkeet voivat olla suurentuneita. Sairaalaan on toistaiseksi jouduttu erityisesti sekundaaristen ihon bakteeri-infektioiden vuoksi, vähemmän itse viruksen aiheuttamien yleisoireiden vuoksi.

Oireet kestävät tyypillisesti 2–4 viikkoa. Yleensä tauti paranee itsestään ja tartuttavuuden katsotaan loppuvan rupien kuivumiseen. Vakavat taudinkuvat ovat mahdollisia erityisesti niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt. Afrikan m-rokkoepidemioissa vakavampia tautimuotoja on todettu erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla. 

Miten m-rokkoepäilyssä toimitaan?

Jos hyväkuntoisella pirkanmaalaisella potilaalla on epäselvä genitaalialueen leesio tai leesioita ja taustatiedot sopivat m-rokkoon, pyydä potilasta ottamaan itse puhelimitse yhteyttä Sarviksen alueella toimivaan sukupuolitautien vastaanottoon. Poliklinikka palvelee koko Pirkanmaata.

Jos potilas on terveydenhuollon muussa pisteessä jo tutkittavana tai potilas on huonokuntoinen, ota yhteyttä infektiolääkäriin.

Toimintaohjeet avovastaanotolle

Jos epäily on herännyt potilaan ollessa terveyskeskuksessa tai yksityisvastaanotolla, hänet sijoitetaan omaan huoneeseen odottamaan kuljetusta. Kehityshaara II:n virus ei käytännössä tarttunut ilmateitse. Kehityshaaran I:n tartuttavuudesta ei ole vielä paljoakaan tietoa, joten toistaiseksi potilaan huoneessa työskennellessä noudatetaan kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia. Huoneessa ollessa käytetään seuraavia suojaimia:

• FFP2-hengityksensuojain
• Visiiri tai suojalasit
• Pitkähihainen suojatakki tai -esiliina
• Suojakäsineet

Potilaan siirryttyä huone siivotaan yksikössä käytössä olevalla pesevällä desinfektioaineella. Pesulaan lähetettävä pyykki pakataan sulavaan pyykkipussiin ja käsitellään alueellisen pesulan ohjeiden mukaan. Avohoidon käynnillä tuleva jäte kerätään jätepussiin, joka suljetaan ja laitetaan toisen jätepussin sisään niin, ettei uloin pussi kontaminoidu. Ulompi pussi suljetaan huolellisesti. Jätepussia ei saa pudottaa kuiluun, jotta se pysyy ehjänä. Monikäyttöiset välineet puhdistetaan ja desinfioidaan huolellisesti, mieluiten koneellisesti.

Jos potilas liikkuu seksitautien vastaanottoon julkisilla kulkuvälineillä, ennen kuljetusta potilas peittää rakkulaiset ja rikkonaiset ihokohdat vaatetuksella ja vaihtaa päälleen puhtaat vaatteet, jos mahdollista. Suositellaan myös kirurgisen maskin käyttöä. Ambulanssia käytetään kuljetukseen vain silloin, kun potilas ei voi terveydentilansa puolesta siirtyä muulla tavalla.

Toimintaohjeet ensihoitoon

Jos potilas tarvitsee kuljetusta ambulanssilla, käytetään ensisijaisesti tehoambulanssia. Ensihoito noudattaa hoidossa kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia. Lähikontaktissa käytetään seuraavia suojaimia:

• FFP2 tai FFP3-hengityksensuojain
• Silmäsuojain
• Suojakäsineet
• Hihallinen suojaesiliina, -takki tai -haalari

Potilaalle laitetaan kirurginen suu-nenäsuojus, mikäli hän pystyy sitä pitämään. Jos mahdollista, rakkulaiset ja rikkinäiset ihokohdat peitetään ja potilas pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin ennen kuljetusta.

Kuljetuksen jälkeen käytetään UV-C-desinfiointia, jos se on käytettävissä. Ellei UV-C ole käytössä, tuuletetaan ambulanssia ulkotilassa noin 15 minuuttia ennen siivousta. Siivotessa käytetään hihallista suojaesiliinaa tai -takkia ja suojakäsineitä. Ensin tehdään huolellinen eritetahradesinfektio, sen jälkeen pyyhitään kaikki pinnat ja hoitovälineet pesevällä desinfektioaineella esim. Oxivir 3,5% tai Erisan Oxy 2%.

Pyykit käsitellään tartuntavaarallisina ja laitetaan liukenevaan pyykkipussiin. Jäte kerätään jätepussiin, joka suljetaan ja laitetaan toisen jätepussin sisään niin, ettei uloin pussi kontaminoidu. Ulompi pussi suljetaan huolellisesti.

Toimintaohjeet sairaalahoitoon

Katso ohjeet sairaalahoitoon Pirhan intran ohjeesta Toimintaohje m-rokkoepäilyssä.