Teemalähetykset

1. Miten ikääntynyt oikeasti saa apua, jos ikääntyneellä on dementia, mutta on liian hyväkuntoinen omaishoitoon tai kotihoitoon?

Pirkanmaan hyvinvointialueella ihan jokainen ikääntynyt on tervetullut lähitorille. Lähitori löytyy jokaisesta kunnasta, joissain on useampikin. Lähitorilla autetaan asioimaan digipalveluissa sekä löytämään palveluja ja tukitoimia, joiden avulla pärjää mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman hyvin omassa kodissa.

Lisäksi ikääntyneet saavat apua palveluneuvonnasta, jonne voi olla yhteydessä puhelimitse tai hyvinvointialueen verkkosivujen kautta chatilla. Palveluneuvonnasta saa myös tietoa oman alueen lähitoreista, jos tietoa on vaikea itse löytää internet-sivuilta.

Palveluneuvonta

Lähitorit

2. Miksi lähitorien toiminta päättyy? Miksi lähitorien kädentaitopajat ja kuntosalit suljetaan?

Tavoitteenamme on saada lähitoritoiminta kattamaan koko hyvinvointialueen alueen. Aluehallituksen päätöksen mukaan neuvottelemme ja suunnittelemme kuntien kanssa lähitorien palveluverkkoa ja liikkuvien lähitorien paikkoja. Työ on käynnissä parhaillaan.

Lähitorien palveluverkko on ollut esimerkiksi Tampereella aika tiivis verrattuna muihin alueisiin. Lähitorit sijoitetaan suunnitelman mukaan lähelle sote-keskuksia. Haluamme tuoda matalankynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut sinne, missä asiakkaita liikkuu. 

Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Kädentaidot ja kuntosalitoiminta eivät ole lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka ovatkin tärkeitä mielen ja kehon hyvinvoinnin kannalta. Toivomme, että kädentaitopajoille ja kuntosaleille löytyy taho, joka voisi jatkossa mahdollistaa niiden toiminnan.

3. Miksi asiakasohjaajat ja palveluohjaajat eivät osaa ohjata perhehoitoon, vaikka sitä on ollut Pirkanmaalla jo yli 10 vuotta?

Olemme tunnistaneet tämän ja tehneet perhehoidon tunnettavuuden lisäämiseksi suunnitelmia ja toimenpiteitä. Olemme muun muassa kehittäneet työkalun, jolla voimme lisätä asiakkaiden ohjautumista perhehoitoon sekä tiedottaneet perhehoidosta yhteistyöryhmille. Teemme yhteistyötä myös perhehoitajien kanssa palvelun kehittämiseksi.

4. Onko Pirhan kautta saatavilla sosiaaliohjaajan apua? 

Kyllä on. Sosiaaliohjaajia toimii lähitorilla ja palveluneuvonnassa. Voit siis olla yhteydessä lähitoreille tai palveluneuvontaan. Sieltä sinut ohjataan tarvittaessa laajempaan palvelutarpeen arvioon sosiaaliohjaajalle.

5. Kenen puoleen kääntyä eläkeläisen asunnottomuudessa? 

Jos eläkeläinen on vailla asuntoa, kannattaa ottaa yhteyttä palveluneuvontaa, lähitoreihin tai oman kunnan asuntoneuvontaan.

1. Lähitorien liikkumista tukevat palvelut ovat erittäin hyviä ja suosittuja. Miksi niitä karsitaan?

Lähitoreista puhuttiin ensimmäisessä lähetyksessä ja vastasimme ennakkokysymyksiin myös verkkosivuillamme. Palveluissamme pyrimme siihen, että palveluita on saatavilla siellä, missä asiakkaita liikkuu. Lisäksi keskitymme hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin, joita ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Liikkumista tukeviin palveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa saa lähitoreilta.

2. En saanut kuljetuspalvelua, kun Pirhan työntekijä auttoi hakemuksen täytössä, mutta sain palvelua, kun yksityinen palveluntarjoaja auttoi täyttämään hakemuksen. Onko Pirhan työntekijöitä ohjeistettu täyttämään hakemukset niin, että asiakas ei saa palvelua?

Lähetyksissä ja näissä vastauksissa emme voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Kuljetuspalveluita ohjaa kaksi lakia, joiden perusteella voimme niitä myöntää. Ei ole väliä, keneltä pyytää apua hakemuksen täyttöön, sillä palvelut myönnetään aina samojen kriteerien perusteella. Asiakkaan tilanne ja toimintakyky voivat heikentyä, joten toisella kertaa tehty hakemus ja tilanne saattavat oikeuttaa kuljetuspalveluiden saantiin.

3. Miksi ikäihmiselle ei myönnetä vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia, vaikka ikäihmisellä on palveluun oikeuttava vamma?

Ikääntynyt voi saada palvelua joko sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaan. Huomioitavaa on, että sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on ensisijainen palvelu kaikille hakijoille. Kuljetuspalvelut myönnetään toimintakyvyn mukaan, eli ei siis diagnoosin mukaan. Jos ikääntynyt täyttää kriteerit, hän voi saada palvelua myös vammaispalvelulain mukaan. Myönnämme palveluita niille, jotka täyttävät kriteerit.

4. Kuka voi käyttää Pali-palvelua? Tarvitaanko siihen jokin viranomaispäätös?

Pali on termi, jota käytetään Tampereen kaupungin järjestämästä palveluliikenteestä. Palvelu- ja asiointiliikennettä järjestetään kaikissa Pirkanmaan kunnissa, ja tämän palvelun järjestäminen on kunnan vastuulla. Kuka tahansa voi käyttää palvelu- ja asiointiliikennettä. Palvelu- ja asiointiliikenteen käyttöä varten et tarvitse hakemusta, todistuksia tai viranomaispäätöstä. Palvelu- ja asiointiliikenne on bussin ja taksin välimuoto, jolla pääset helposti lähipalveluiden pariin, kuten kauppa-asioille. Palvelu- ja asiointiliikenteessä autetaan kyytiin nousemisessa ja sieltä poistumisessa sekä myös esimerkiksi kauppaostosten nostamisessa autoon.

5. En pysty ennakoimaan, milloin jokin tilaisuus päättyy. Voisiko taksin saada heti jollain sovelluksella, ettei tarvitsisi tuntia odottaa taksia?

Kuljetuspalvelu tilataan asiakasohjeen mukaisesti. Jos asiakkaan tilanne edellyttää yksilöllistä harkintaa tai erityisoikeuksia, voi olla yhteydessä Liikkumisen tuen tiimiin. Tuomella on kehitteillä sovellus, jonka avulla matkoja voi tilata. Tilausaika sovelluksella tilatessa on kuljetuspalvelun asiakasohjeen mukainen.

6. Mitä tarkoittaa Kela-taksi ja miten sen voi saada?

Kela-taksi on taksi, jonka Kela korvaa. Voit saada Kela-taksin, jos tarvitset apua kuljetuksissa terveydenhuoltoon ja takaisin terveydentilasi tai puutteellisten liikenneolosuhteiden takia. Jos joudut käyttämään taksia terveydentilasi vuoksi, tarvitset siitä terveydenhuollon antaman todistuksen. Jokaisessa maakunnassa on kaksi palveluntuottajaa, joilta Kelan korvaamat taksimatkat tilataan. Voit itse valita, kummalta tilaat matkasi. Pirkanmaalla Kelan korvaamia takseja ajaa Taksi Helsinki Oy ja Tampereen Aluetaksi Oy. Lisätiedot ja ohjeet taksin tilaamiseen löydät Kelan sivuilta.

Näin tilaat Kela-taksin

1. Miksi ikääntyneiden päivätoiminta muutetaan etätoiminnaksi? Hyödyttääkö se ikääntynyttä, kun sosiaaliset kontaktit jäävät ruudun taakse? Miksi Pirkanmaan hyvinvointialue lopettaa päiväkeskukset?

Neuvottelut ensi vuoden talousarviosta ovat vielä kesken. Emme siis tässä kohtaa osaa sanoa, mitä kaikkea päivätoimintaa voimme järjestää ensi vuonna asiakkaillemme. Toivomme toki, että voisimme järjestää monipuolista päivätoimintaa ikääntyneille myös jatkossa! Viestimme asiasta tarkemmin myöhemmin.

Jos päivätoiminta loppuu, niin asiakkaiden palvelutarpeet arvioidaan yksilöllisesti ja järjestetään tarvittavat palvelut muulla tavalla.

2. Miksi kotihoitoa annetaan etäkäynteinä? Hyödyttääkö ne ikääntyneitä?

Teknologian käyttöönotolla turvaamme palveluiden saatavuutta ja lisäämme palveluiden monipuolisuutta ikääntyneiden kotihoidossa. Etähoivalla voimme ylläpitää asiakkaan toimintakykyä, seurata asiakkaan vointia sekä ohjata asiakasta kuva- ja ääniyhteyden avulla muun muassa lääkkeenotossa ja ravitsemusasioissa.
Etähoiva toimii tukena silloin, kun asiakkaan tilanne ei vaadi hoitajan fyysistä käyntiä asiakkaan kotona. 

Asiakkailta saadun palautteen mukaan hoitajat ovat etäkäynneillä jopa enemmän läsnä kuin fyysisillä kotikäynneillä. Etävastaanoton aikana hoitaja voi keskittyä täysillä asiakkaan kohtaamiseen, eikä samaan aikaan ole hoidettavana muita tehtäviä.

3. Mitkä ovat kotihoidon myöntämisen perusteet?

Kotihoidon palveluiden saamiselle on olemassa hyvinvointialueen päättämät kotihoidon myöntämisen perusteet. Niissä kuvataan asiakkaan toimintakykyä, sekä milloin hyvinvointialueen palveluita voidaan asiakkaalle järjestää.

Toimintakyvyn arvioinnissa käytämme apuana RAI-arviointijärjestelmää. RAI-arviointimittari koostuu useasta erilaisesta kysymyksestä, joissa kartoitetaan muun muassa asiakkaan toimintakykyä ja päätöksentekokykyä. Arvoinnissa huomioidaan aina myös asiakkaan verkostot, omat voimavarat sekä asuinympäristö.

Kotihoidon palvelut suunnataan pääosin asiakkaille, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat kotihoidon apua esimerkiksi peseytymiseen, pukeutumiseen ja muihin arjen toimintoihin. 

Tarkastelemme asiakkaan tilannetta aina yksilöllisesti. Voit kuitenkin tarkistaa yleisesti, voitko saada palvelua tämän sivun alalaidasta:

Kotona asumista tukevat palvelut

Palveluiden myöntämisen perusteiden avulla voimme turvata asiakkaiden tasavertaisen kohtelun, tukea palveluihin hakeutumista ja päätöksentekoa.

4. Miten pääsen kotihoidon ja kotona asumista tukevien palveluiden piiriin?

Kannattaa olla yhteydessä palveluneuvontaan tai lähitoreille. Siellä teemme sinulle alkukartoituksen, jonka perusteella asiasi saatetaan ohjata asiakasohjaukseen. Asiakasohjaus tekee sitten lopullisen arvion, olisiko kotihoito tai muut kotona asumista tukevat palvelut sinulle oikea ratkaisu.

Palveluneuvonta

Lähitorit

5. Millaista siivousapua voisin saada kotiini?

Ensisijaisesti kannattaa aina olla yhteydessä palveluneuvontaan tai lähitoreille, joissa tilanteesi voidaan kartoittaa. He myös osaavat ohjata sinut omarahoitteisiin palveluihin, joista voi hankkia itselleen kotipalveluita, joita hyvinvointialue ei järjestä. Katso palveluneuvonnan ja lähitorien yhteystiedot yllä olevien linkkien kautta.

6. Miksi kotihoidon kriteerit kiristyvät koko ajan? Miksi pitää olla säännöllisessä kotihoidossa ennen kuin muita tukipalveluita saa? Onko Pirha lisäämässä kotihoidon työntekijöitä?

Tarjoaisimme mieluusti kaikille ikääntyneille apua kotiin, mutta valitettavasti ihan jokaisen ikääntyneen luona emme ehdi emmekä voi käydä. Voimme antaa palveluita vain niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Toimimme palvelujen myöntämisen perusteiden mukaan. Myöntämisen perusteista päättää aluevaltuusto, joka on myös päättänyt, että kotona asumista tukevia tukipalveluita saavat vain ne, jotka ovat säännöllisessä kotihoidossa tai omaishoidon tuen piirissä. 

Voimme myös myöntää asiakkaille tukipalveluita määräaikaisesti yksilöllisen harkinnan mukaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella. 

Ottaisimme myös mieluusti lisää kotihoidon työntekijöitä, etenkin niille alueille, joissa kotihoidon työntekijöistä on pulaa. Työntekijöiden lisääminen ei kuitenkaan ole vain meistä kiinni, vaan myös työpaikan hakijoiden määrästä ja resursseista.

7. Mummoni on yksinäinen, mutta televisio ei tuo lisäarvoa arkeen eikä pikkuinen tabletti tuo apua yksinäisyyteen. Hoitajat käyvät hänen luonaan, mutta ei pääse vanhainkotiin, joten on vankina kotonaan.

Kotihoito on ensisijaisesti hoitoa kotona, mutta toki hoitajan käynnitkin tuovat sosiaalisia kontakteja arkeen. Kotihoito ja asiakasohjaaja tekevät arvion siitä, tarvitseeko kotihoidon asiakas lisää tai vähemmän palvelua.

Jos ikääntynyt kaipaa seuraa, hänen kannattaa käydä lähitorilla. Jos lähitorille kulku on hankalaa yksin, voi saada kulkuapua palveluavustajilta. Myös erilaisista järjestöistä ja yhdistyksistä voi olla tilanteessa apua. Kannattaa siis olla yhteydessä palveluneuvontaan tai käydä mummon kanssa kasvotusten lähitorilla selvittämässä, mikä olisi oikea apu mummon yksinäisyyteen ja kotona oleskeluun. 

8. Miksi Pirha vähentää omaishoitajien tukea?

Omaishoidon tukeen ei ole suunnitteilla muutoksia. Omaishoidontuen palkkiot pysyvät ennallaan, ja päinvastoin niihin tulee vuoden alussa aina indeksikorotus. Myös lakisääteisten vapaiden määrä pysyy samana, ja pyrimme lisäämään vapaiden järjestämisen tapoja. Toki omaishoidon tuen asiakkaita koskevat muissa palveluissa tehtävät muutokset.

9. Miten palveluita tarvitsevan ikääntyneen oikeusturva toteutuu, kun palveluiden arviointia tehdään? Onko oikein, että ne henkilöt, jotka tekevät työtä asiakkaan luona, myös arvioivat, onko apu asiakkaille tarpeen? Miksi arviointia eivät tee ns. puolueettomat ihmiset?

Kotihoidon alkaessa palveluarvioinnin tekee aina puolueeton asiakasohjaaja, joka ei ole kotihoidon työntekijä. Asiakasohjaajan tehtävänä on arvioida asiakkaan toimintakykyä javoimavaroja sekä asiakkaan arjessa esiintyviä haasteita. Arviointikäynnillä asiakasohjaaja yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa etsivät ratkaisuja. Jos arviointikäynnillä päädytään kotihoidon aloittamiseen, asiakkaan kanssa aloitetaan arviointijakso. Arviointijaksolla asiakkaan toimintakykyä ja palveluiden tarvetta arvioidaan vielä yksityiskohtaisemmin. 

Asiakkaan ollessa säännöllisen kotihoidon asiakkaana hänen toimintakykyään arvioidaan jatkuvasti.

On totta, että asiakasohjaaja tai asiakkaan luona käyvä kotihoidon työntekijä voi nähdä tilanteen tai tilanne voi näyttäytyä hänelle eri tavalla kuin esimerkiksi asiakkaan läheisille. Ikääntynyt saattaa esittää pirteää ja hyvinvoivaa, kun hänen vointiaan kysyy tuntematon ihminen. Läheiset ovat usein paremmin tilanteen tasalla kuin asiakkaalle tuntematon hoitaja. 

Palveluntarpeen arviointia ei tee kuitenkaan yksittäinen työntekijä eikä edes kaksi. Palveluntarvetta arvioi useampi työntekijä, jotka käyvät asiakkaan luona, keskustelevat asiakkaan kanssa sekä mitä tärkeintä, konsultoivat läheisiä. Kotihoito tekee jatkuvaa yhteistyötä läheisten kanssa ja on jatkuvasti yhteydenpidossa heidän kanssaan. 

Myös asiakasohjaaja osallistuu arviointiin, ja hän tekee palveluista asiakkaalle valituskelpoiset palvelupäätökset ja maksupäätökset. Jos asiakas tai asiakkaan läheinen on eri mieltä palveluista tai päätöksistä, hän voi olla yhteydessä asiakasohjaajaan.

10. Kuinka kuulonäkövammainen tai viittomakielinen saa tarvitsemansa tuen omalla omalla äidinkielellään tai kommunikaatiotavallaan kotihoidossa?

Pirkanmaan hyvinvointialueella tarjoamme palveluita kaikille tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti. Järjestämme kotihoitoa asiakkaille heidän tarvitsemansa tuen mukaisesti. Tarvittaessa hyödynnämme viittomakielen tulkkia.

11. Teemalähetys ei auennut mobiililla, tuli vain näyttö, että livetapahtumaa ei löydy. Tietokoneella yhteys kyllä onnistui.

Kiitos palautteestasi. Harmi, että lähetyksen katsominen ei onnistunut mobiililla. Syynä on voinut olla mobiililaitteen käyttöliittymä tai selain. Selvittelemme tätä. Onneksi kuitenkin pääsit katsomaan tietokoneella lähetystä!

1. Miksei Pirha tarjoa paikkaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen palvelusetelillä tai yksityisten palveluidentarjoajien kautta? Miksi makuutatte ympärivuorokautisen hoivan paikan saaneita terveyskeskussairaalassa, kun yksityisellä olisi Pirhaa halvempia paikkoja vapaana? Miksi ette osta paikkaa yksityiseltä, jonne pääsisi nopeammin lähelle omaisia ja on joskus jopa halvempaa kuin Pirhan oma tuotanto?

Pirkanmaalla asiakkaat ohjataan ensisijaisesti Pirhan oman tuotannon asumispalveluihin. Asiakkaat ohjataan asumispalveluihin aina tilanteen ja tarpeen mukaan, eli paikan vapautuessa katsotaan, kuka paikkaa odottavista soveltuu vapautuneelle paikalle parhaiten ja kenen tarve on akuutein. Lisäksi pyritään aina huomioimaan asiakkaan oma toive paikan suhteen ja myös kotikunta. Kaikki asumispalvelupaikkaa odottavat ovat kuitenkin palveluiden piirissä, ja heidän hoidon tarpeestaan huolehditaan. 

2. Miten Pirha toteuttaa kuulonäkövammaisten iäkkäiden ihmisten yhteisöllisyyttä palveluissaan?

Pirkanmaan hyvinvointialueella tarjoamme palveluita kaikille tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti. Järjestämme kotihoitoa asiakkaille heidän tarvitsemansa tuen mukaisesti. Tarvittaessa hyödynnämme esimerkiksi viittomakielen tulkkia.

3.  Miksi kaupunki ei järjestä yhteisöllisiä asumismuotoja, joissa asuisi kaiken ikäisiä asukkaita? Siellä asukkaat voisivat tarvittaessa auttaa toisiaan, esimerkiksi nuoret voisivat pitää silmällä ikääntyneitä.

Asumispalveluiden tuottaminen on lainmukaista toimintaa, eli sitä säätelevät erilaiset lait ja luvat. Palveluntuottajan pitää hakea aluehallintovirastolta lupa tuottaa palvelua tietylle asiakasryhmälle. Tämä rajoittaa sitä, että eri asiakasryhmiä voitaisiin sijoittaa samaan asumispalveluyksikköön.

Idea on kuitenkin sinänsä mainio, jos ei puhuta lain tarkoittamista asumispalveluista. Asiaa kannattaisi tiedustella kaupungilta. Pirkanmaan hyvinvointialue huolehtii Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalveluista, joten tällaisten yhteisöllisten, kaikenlaisia ihmisiä koskevien asumismuotojen järjestäminen ei ole Pirhan vastuulla.

4. Onko Tampereelle tulossa perhekoteja ikääntyneille?

Tampereella ja koko Pirkanmaalla on perhehoitajia, jotka hoitavat omissa kodeissaan esimerkiksi ikääntyneitä. Perhehoidon palvelumuotoja ovat osavuorokautinen eli ns. päivätoiminta, tilapäinen perhehoito ja pitkäaikainen perhehoito. Lisäksi osa perhehoitajista on kiertäviä, eli he voivat mennä asiakkaan kotiin.

5. Kerrottehan perhehoidosta ja sen kehitysnäkymistä Pirkanmaalla.

Hyvä kysymys! Perhehoidossa perhehoitaja hoitaa asiakasta omassa kodissaan. Perhehoitajalta ei edellytetä sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutusta, mutta hänen on käytävä Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämä perhehoidon koulutus. Perhehoitaja päättää itse, mitä perhehoidon palvelumuotoa hän tuottaa, eli esimerkiksi osavuorokautista, tilapäistä vai pitkäaikaista perhehoitoa. Perhehoitaja voi mennä myös asiakkaan kotiin. 

Asiakasohjaaja ohjaa asiakkaat perhehoitoon eli tekee arvion, soveltuuko asiakas hoidettavuutensa ja toimintakykynsä puolesta perhehoitoon. Perhehoitajalle tehdään aina toimeksiantosopimus asiakkaan hoidosta. Siinä määritellään muun muassa hoidon muoto, kesto ja perhehoitajalle maksettava palkkio. Perhehoitoa kehitetään jatkuvasti myös yhdessä perhehoitajien kanssa. Tavoitteena on lisätä palvelun määrää ja asiakasmääriä Pirkanmaalla. Perhehoito on myös mukana IKI2035-kehittämisohjelmassa.

6. Olen ikääntynyt, jolle liikkuminen on hankalaa, mutta pää toimii. Minulla ei ole läheisiä auttamassa esimerkiksi ruokailussa tai pukeutumisessa. Minne pääsisin asumaan apua tarvitsevana?

Jos itselläsi tai läheiselläsi on vaikeuksia asumisessa, ota ensisijaisesti yhteyttä palveluneuvontaan tai lähitoreille, joista sinut ohjataan oikeaan suuntaan. Jos pärjäät vielä kotonasi, mutta tarvitset apua asumiseen, ensisijainen ratkaisu ovat kotona asumista tukevat palvelut. Jos ne eivät riitä, asiakasohjaus katsoo, olisiko tarvetta asumispalveluille. Kulkemiseen voi hakea tukea liikkumisen palveluista. Lähitoreilla ja palveluneuvonnassa autetaan myös kuljetuspalveluhakemuksen tekemisessä.

7. Miksi Lahdensivun kodin taloa ei ole korjattu vaan annettu homehtua?

Lahdensivun koti on Tampereen Naisydistys ry:n toimintaa, eli emme voi ottaa tähän kantaa.

8. Mitä voisi tehdä, kun 80-vuotias käyttää runsaasti alkoholia, minkä takia hänen muistinsa on heikentynyt kovasti?

Olisi hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin, jotta voidaan tutkia muistin tilannetta ja lääkityksen tarvetta. Samalla voi keskustella alkoholin käytöstä sekä erilaisista mahdollisuuksista sen käytön vähentämiseksi tai lopettamiseksi. Tämän lisäksi on hyvä ottaa yhteyttä lähitorille tai palveluneuvontaan, jossa saa muuta ohjausta ja neuvontaa esim. kotona asumiseen.

9. Onko oikein, että huonokuntoiset vanhukset eivät saa hoivapaikkaa, odottavat kotona tai vuodeosastoilla? Onko teidän mielestänne inhimillistä, että vanhus odottaa ympärivuorokautisen hoivan paikkaa jopa 3 kk ja voi joutua yli 100 km päähän omaisistaan?

Ei ole meidänkään toiveissamme, että kenenkään tarvitsee odottaa pitkään yksin tai vuodeosastolla.

Järjestämme mahdollisuuksien mukaan hoivapaikan mahdollisimman läheltä ikääntyneen kotia.

10. Voivako pariskunta tai sisarukset muuttaa asumaan hoivakotiin, että saisivat olla yhdessä?

Kyllä voivat! Kannattaa mainita toiveestasi päästä asumaan esimerkiksi puolisosi kanssa samaan paikkaan hakiessasi asumispalveluita.

11. Miksi ravintolatoiminta ja viriketoiminta lopetetaan Pohjolankadun lähitorilla?

Pirkanmaan hyvinvointialue tuottaa vain sosiaali-ja terveydenhuollon palveluita, eikä ravintolatoiminta ole siihen kuuluvaa. Lähitoriverkostoa on tarkasteltu uudelleen koko Pirhan laajuisesti. Tämän vuoksi joitakin lähitoreja on suljettu ja avattu uusia paremmalla sijainnilla.

Uusia lähitoreja on avattu Pirkanmaalla useita, ja lisäksi on liikkuvaa lähitoritoimintaa. Tavoitteena on, että lähitorit toimivat sellaisissa paikoissa, jonne asiakkaiden on helppo saapua. Lähitoreilla Pirha järjestää ohjausta ja neuvontaa. Muut toimijat, kuten kunnat, järjestöt ja 3. sektori, järjestävät puolestaan erilaista toimintaa.

12. Millainen päätöksentekoprosessi on hakemuksen tekemisestä paikan saamiseen?

Asiakkaasta tehdään asumispalvelupaikkahakemus, jos on arvioitu, ettei asiakkaan palvelutarpeeseen pystytä enää vastaamaan kotiin annettavilla palveluilla. Arviota tehdään mm. kotihoidon päivittäiskirjausten, väliarvioiden ja RAI-arvioinnin perusteella. Myös lääkäri arvioi, onko toimintakyvyn laskun syynä jokin hoitamaton sairaus vai onko asiakkaan hoito tasapainossa. 

Näiden tietojen valossa asumispalveluiden hakeutumisesta keskustellaan asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Asiakkaan tahdon mukaisesti täytetään hakemus asumispalveluihin. Hakemus menee asumisen asiakasohjaukseen, joka arvioi, täyttävätkö asiakkaan toimintakyky ja tarve Pirkanmaan aluehallituksen päättämät palveluiden myöntämisen perusteet. Jos täyttävät, asiakkaalle tehdään myönteinen päätös. Jos eivät täytä, tehdään valituskelpoinen kielteinen päätös perusteluineen. Tämän jälkeen asiakas odottaa hänelle soveltuvaa asumispalvelupaikkaa. 

13. Avautuuko uusia työmahdollisuuksia vanhustyön asiantuntijoille ikääntymisen asumisen vaihtoehtoihin liittyen? Mihin tulisi ottaa yhteyttä mikäli haluaisi työllistyä tähän teemaan liittyen?

Hienoa, että työskentely ikääntyneiden parissa kiinnostaa! Avoimet työpaikkamme löytyvät Kuntarekrystä.

14. Toinen vanhemmista muutti kotiimme puolison menetyksen myötä. Mihin apuihin olemme oikeutettuja? Vuokraa emme peri, mutta ruokakauppa-, apteekki- yms. päivittäisapuja annamme. Olemme 100 % työelämässä. Omaishoitajuus- tai edunvalvontasopimuksia ei ole. Miten arvioida vanhemman ”kotona pärjäämättömyyden” tila ja tuetun asumisen tarpeen arvio?

Kannattaa olla yhteydessä palveluneuvontaan tai lähitorille, josta saa neuvontaa ja ohjausta esimerkiksi omaishoidontuen hakemisesta sekä kotiin saatavien palveluiden arvioimisesta. Sieltä ohjataan sitten tarvittaessa eteenpäin tarvittaville tahoille. Kannattaa myös huomioida digilähitorin kautta saatava apu ja ohjaus.