Päivähoidon ja koulun rooli diabeteksen seurannassa

Ensisijainen vastuu lapsen diabeteksen hoidon toteuttamisesta on lapsen huoltajilla. Koska päiväkoti- tai koulupäivän aikana lapsen vanhemmilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa ja valvoa hoitoa, suunnitellaan diabeteksen omahoidon toteutus tapauskohtaisesti. Diabetesta sairastavan lapsen tulee voida käydä päiväkotia/koulua muiden joukossa ja saada tarvitsemansa aikuisen tuki ja apu sairautensa hoitoon. Tavoite on, että kouluikäiset pystyisivät pistämään insuliinit itse, mutta osa alakoululaisista voi tarvita vielä aikuista pistämään insuliinit. Tulee myös muistaa, että hyvätkään omat taidot eivät vähennä aikuisen avun ja tuen tarvetta.

Sosiaali- ja terveysministeriö STM on julkaissut diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta toimintamallin, jonka tavoitteena on kuvata, miten diabetesta sairastavan lapsen hoitoa tuetaan lapsen edun mukaisella tavalla koulupäivän aikana.

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta (STM)

Avun tarve koulussa on yksilöllinen, mutta pääsääntöisesti omahoitotaidot etenevät seuraavasti:

• Luokka-asteet 1-4: Aikuisen tuki esim. verensokerimittausten muistamisessa, hiilihydraattien arvioinnissa ja insuliinipistosten suunnittelussa ja toteuttamisessa on keskeinen. Jaettu koulunkäynnin ohjaaja on yleensä perusteltu. Tampereen alueella koulut voivat pyytää erikseen nimettyä, koulujen yhteistä diabetesta sairastavien lasten koulunkäynnin ohjaajaa koululle joksikin aikaa ohjaamaan henkilökuntaa ja vakituisia koulunkäynnin ohjaajia. Pyynnöt kyseisen ohjaajan saamiseksi toimitetaan koululta Takahuhdin koulun rehtorille, joka koordinoi toimintaa.
• Luokka-asteet 5-6: Hoidon toteutus omatoimisesti yleensä sujuu, mutta aikuista tarvitaan muistuttelijana sekä tukena, jonka puoleen lapsi voi tarvittaessa kääntyä.
• Luokka-asteet 7-9: Hoidon toteutus omatoimisesti yleensä sujuu, mutta koulussa on tärkeää tietää lapsen diabeteksesta ja mahdollisten akuuttitilanteiden hoidosta.

Diabeteksen hoidon sujuminen päiväkodissa ja koulussa vaatii henkilöstöltä osaamista, roolien selkiyttämistä ja hyvää yhteistyötä vanhempien ja erikoissairaanhoidon kanssa. Tiedonkulun varmistamiseksi sairaalasta lähetetään vuositarkastuksista tekstit neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon.

Lääkehoidon suunnitelma

Lääkehoidon suunnitelma päivitetään koulussa vuosittain. Yksikön johtaja eli koulussa rehtori vastaa siitä, että suunnitelma tulee tehdyksi ja päivitetyksi; käytännössä yleensä kouluterveydenhoitaja päivittää suunnitelman huoltajan kanssa.

Käytännöt vaihtelevat jonkin verran eri kunnissa ja kouluissa. Kussakin kunnassa on käytössä omat lomakkeensa suunnitelman tekoa varten.

Erityisesti siirtymävaiheiden ohjaukseen on syytä panostaa. Keinoja ovat tiedonkulun varmistaminen, päivähoito- ja koulupalaverit, kirjalliset suunnitelmat järjestelyistä ja tarvittaessa Taysin kuntoutusohjaajan (koulut) tai diabeteshoitajan (päiväkodit) apu. 

Kun on kyse tuoreesta diabeetikosta tai kun kyseessä on uusi koulu (alakoulun aloitus, yläkouluun siirtyminen, koulun vaihto) on alkupalaveri aina paikallaan.

• Kouluterveydenhoitajan rooli diabetesinformaation jakajana ja palaverien koordinoijana on keskeinen.
• Yksityiskohtaiset hoito-ohjeet (pienempien lasten ollessa kyseessä) tulevat vanhemmilta.

Ohjeissa pyritään selkeyteen ja yksinkertaisuuteen (korkeintaan yksi A4-kokoinen lomake) eikä niitä tule liian tiheästi muutella. Insuliiniannosten suunnittelussa auttavat taulukot, insuliinipumpuissa käytetään annoslaskureita.

• Mahdollisesti tarvittavasta pistosopetuksesta huolehtii hoitopaikka (diabeteshoitaja) tai kouluterveydenhoitaja

Pyrkimys on, että pienikin koululainen osaisi pistää insuliinin itse aikuisen valvonnassa, mutta jos näin ei ole, koulunkäynnin ohjaaja opetetaan pistämään insuliini. Jos lapsella on käytössään insuliinipumppu, vanhempien lisäksi kuntoutusohjaaja opastaa tarvittaessa henkilökuntaa pumpun käytössä (demopumpun avulla).

Nuoren tarpeet diabeteksen hoidon suhteen tarkennetaan yhdessä vanhempien, kouluterveydenhuollon ja diabetesta hoitavan yksikön kanssa erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa. Yläkouluun siirtyvien diabeetikkonuorten tapaamiset (lääkehoidon suunnitelman päivitykset) voidaan hoitaa kouluterveydenhoitajan toimesta myös ryhmätapaamisina, mikäli nuoret ja heidän vanhempansa ovat tähän suostuvaisia. Näin nuori saa luontevan kontaktin muihin diabeetikkonuoriin, jotka siirtyvät samaan kouluun. Jos nuorella on pulmia omahoitonsa toteuttamisen kanssa, voidaan järjestää myös säännöllisiä nuoren ja kouluterveydenhoitajan tapaamisia. Aloite tällaisten tapaamisten järjestämiseen tulee usein diabetestyöryhmältä ja kuntoutusohjaaja on tällöin yhteydessä kouluterveydenhoitajaan.

Taysin lasten diabetespoliklinikan rooli

Diabeteshoitaja jalkautuu tarvittaessa päiväkotiin silloin kun lapsi on sairastunut diabetekseen tai hoitoon tulee merkittäviä muutoksia (esim. insuliinipumppuhoidon aloitus). Käynnillä käydään läpi lapsen hoitopäivän aikaiset diabeteshoitoon liittyvät asiat yhdessä lapsen vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Vanhemmat huolehtivat jatkossa, että henkilökunnalla on ajantasaiset ohjeet lapsen diabeteksen hoidosta.

Taysin lastendiabetespoliklinikalla järjestetään päiväkotien henkilökunnalle diabetesohjausta (mm. pistosopetusta, insuliinipumpun käytön ohjausta) tarpeen mukaan. Alkusyksystä ohjauksia järjestetään kahden viikon ajan joka päivä, mutta myös muulloin ohjauksesta sopiminen on mahdollista. Ohjaukset sovitaan Taysin lastenpoliklinikan diabeteshoitajien kanssa.

Kuntoutusohjaaja osallistuu tarvittaessa koulupalaveriin, kun lapsi nuori on palaamassa kouluun diabetesdiagnoosin jälkeen, ja tarvittaessa myöhemminkin (esim. ongelmatilanteiden ratkominen). Lasten diabetespoliklinikka järjestää joka toinen vuosi (elo-syyskuussa) koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle (opettajat, koulunkäynninohjaajat, päiväkotihenkilökunta, terveydenhoitajat, keittiön henkilökunta) tarkoitetun workshop-tyyppisen koulutustilaisuuden.

Nuorisopoliklinikan rooli

Nuorisopoliklinikan ensimmäisellä käynnillä käydään vanhempien kanssa keskustelua siitä, onko kouluterveydenhoito ollut mukana diabeteksen hoitojärjestelyissä.

Kouluterveydenhoitajaan ja myöhemmin opiskelijaterveydenhoitajaan ollaan yhteydessä tapauskohtaisesti tarvittaessa eli lähinnä silloin, jos on erityisongelmaa ja pyritään valjastamaan kaikki mahdolliset tahot mukaan.