Liikkuminen
Liikunta ja insuliinihoito
Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä, laskee verenpainetta, parantaa rasva-aineenvaihduntaa ja vaikuttaa monin tavoin hyödyllisesti hoitotasapainoon.
Tyypin 1 diabetes ei aiheuta rajoituksia liikuntaan, jos diabeetikko on muuten terve. Äkillistä raskasta, verenpainetta nostavaa rasitusta (esimerkiksi painonnosto) on vältettävä, jos on todettu preproliferatiivinen tai vaikeampi taustaretinopatia, verenpainetauti tai vaikea neuropatia.
Yleispätevää ohjetta liikunnan ja insuliinihoidon yhteensovittamiseksi ei voida laatia. Liikunnan vaikutus verensokerin vaihteluun riippuu liikunnan kestosta, tehosta, liikkujan fyysisestä kunnosta ja yksilöllisestä insuliiniherkyydestä.
Sokeriaineen-vaihduntaan liikunta tuo edulliset vaikutukset, jos liikunta on säännöllistä ja pystytään estämään liikunnan aiheuttama verensokerin heilahtelu. Raskaan ja rajun liikunnan (jääkiekko, sulkapallo, spinning, jalkapallo) aikana ja vielä 2h liikunnan jälkeen verensokeri saattaa nousta, joten yksilöllisen insuliinitarpeen voi arvioida vain toistuvalla verensokerin mittaamisella.
Liikunta "kuluttaa" verensokeria, jonka vuoksi verensokeri pyrkii laskemaan vielä useita tunteja liikunnan jälkeen. Liikunta yksinään ei aiheuta hypoglykemiaa, vaan siihen tarvitaan pistettyä insuliinia, jota on tilanteeseen nähden liikaa.
Liikunta (Diabetestalo)
UKK-instituutti Liikkumisen suositukset
Last modified 16.10.2024