Työterveyshuollon rooli
Työterveyssopimus määrittää kuuluuko sairaanhoito työterveyden piiriin. Osalla yrityksistä on vain lakisääteinen työterveyssopimus, jolloin perussairauksien hoito ei ole työterveyshuollossa mahdollista.
Jos työterveyspalveluja tarjoava yksikkö täyttää diabeteksen hoitoon erikoistuneen yksikön kriteerit, työterveyshuollossa voidaan seurata henkilöä, jolla on hyvässä hoitotasapainossa oleva insuliinihoitoinen diabetes eikä elinkomplikaatioita, mitkä vaatisivat erikoissairaanhoidon osaamista. Vähimmäisvaatimuksena seurannan suhteen on työterveyshuollossa toimiva diabeteshoitaja tai hyvä tiedonkulku oman asuinkunnan diabeteshoitajan kanssa.
Työterveyshuollosta ohjataan vastasairastunut henkilö erikoissairaanhoidon alkuhoitoon ja -ohjaukseen. Psyykkistä tukea on mahdollista saada myös työterveyshuollosta sairastumisen aiheuttaman kriisin tukemisessa sekä työterveyshoitajalta ja -lääkäriltä että työpsykologilta.
Mikäli sairaus aiheuttaa rajoituksia työssä selviämiseen, on henkilö syytä ohjata varaamaan aika työterveyslääkärille työkykyarvioon. Työkykyarvio kuuluu myös lakisääteisen työterveyshuollon sopimukseen. Työkykyarviossa huomioidaan henkilön kaikki sairaudet ja työrajoitteet suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin ja kuormitukseen. Tärkeää on arvioida mahdollisen hypoglykemian aiheuttama tilapäinen toimintakyvyn heikkeneminen ja insuliinihoidon soveltuvuus kyseiseen ammattiin. Kiellettyjä ammatteja ovat lentäjä, junan ja metron kuljettaja, sukeltaja ja savusukeltaja. Yksilöllistä harkintaa on syytä käyttää myös muissa ammateissa, joissa mahdollinen toimintakyvyn lasku aiheuttaa vaaratilannetta henkilölle itselleen tai muille ihmisille. Erityishuomiota vaaditaan ammattiautoilijoiden kanssa. Myös vuorotyö saattaa aiheuttaa haasteita lääkitykseen ja hoitotasapainoon. Työterveyshuollossa voi olla myös sosiaalialan asiantuntijoita, jotka voivat ohjata potilasta erityisesti ammatillisen kuntoutuksen järjestämisessä.
Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa.
Työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi KELAn maksamaa osasairauspäivärahaa. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä ja toipumista vaarantamatta ja tämä edellyttää aina lääketieteellistä arviota työntekijän tai yrittäjän terveydentilasta. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle henkilölle. Edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti työnantajansa kanssa. Edellytyksenä pidetään työterveysneuvottelun pitämistä, jossa työntekijä, työterveyshoitaja ja -lääkäri sekä esimies keskustelevat työpaikan mahdollisuuksista työnkuvan muutoksiin
ja mahdolliseen työajan vähentämiseen.
Osasairauspäiväraha voi alkaa aikaisintaan sairauspäivärahan omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää) jälkeen. Omavastuuaikana ei voi työskennellä. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Osa-aikatyöstä on sovittava vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiseksi ajaksi. Arkipäiviin luetaan myös lauantait.
Osasairauspäiväraha (KELA)
Last modified 15.10.2024