Lapsen ja perheen psyykkinen tuki

Lapsen diabetes vaikuttaa koko perheeseen ja arkeen. Alkuhämmennyksen ja hoidon opettelun jälkeen seuraa arki pitkäaikaissairauden kanssa. Sairauteen sopeutuminen on yksilöllinen ja usein pitkä prosessi. Siihen vaikuttaa monta tekijää, kuten lapsen ikä ja temperamentti, perheen voimavarat sekä lähiympäristön suhtautuminen. Lapsen sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen, sillä se saattaa muuttaa perheen toimintatapoja, vanhempien kasvatuskäytäntöjä ja keskinäistä työnjakoa sekä perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita. Vanhemmat saattavat surra pitkään lapsensa elinikäistä sairautta. He voivat alkaa suojella ja rajoittaa lasta enemmän kuin iän perusteella olisi tarpeen. Diabetesta sairastavan lapsen perheen psyykkiseen tukeen kuuluukin usein vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään.

Diabetesta sairastava lapsi kohtaa samat kehitystehtävät ja -haasteet kuin muutkin lapset, mutta sairaus voi olla lisähaaste kehitystehtävien ratkaisussa. Alle kouluikäinen lapsi suhtautuu usein melko mutkattomasti sairauteensa ja hoitotoimenpiteisiin, mikäli vanhemmat ovat sopeutuneet sairauteen. Kouluiässä, etenkin murrosikää lähestyttäessä, lapsi alkaa miettiä omaa sairauttaan ja erilaisuuttaan suhteessa ikätovereihin. Samaan aikaan häneen kohdistuu odotuksia ottaa enenevästi vastuuta diabeteksensa hoidosta.  Tässäkin ikävaiheessa vanhempien tukea, ohjausta ja valvontaa tarvitaan, mikä saattaa aiheuttaa perheessä riitoja lapsen ja vanhempien välillä sekä heijastua lapsen hoitomotivaatioon. Vanhempien tulee olla mukana ja taustatukena lapsensa / nuorensa diabeteshoidossa niin kauan kuin tämä asuu kotona.

Lapselle ja perheelle suunnatun psyykkisen tuen tavoitteina on tukea diabeteksen hoidon toteutumista, lapsen kehitystä ja perheen pärjäämistä pitkäaikaissairauden kanssa. Psyykkisen tuen tarvetta arvioitaessa kartoitetaan lapsen ja perheen kokonaistilanne, voimavarat ja mahdolliset haasteet, jotka saattavat vaikuttaa diabeteksen hoitomotivaatioon ja hoidon 
toteutumiseen arjessa.

Psyykkistä tukea järjestetään lastentautien diabetestyöryhmän toimesta. Lapsella ja perheellä on mahdollisuus diabeteshoitajan ja psykologin tapaamisiin. Tukea järjestetään tarpeen mukaan esimerkiksi tilanteissa, joissa hoitotasapaino on huono tai sairauteen sopeutumisessa on haasteita. Lastenklinikan psykologin toimesta järjestyy harvajaksoisia tukikäyntejä. Mikäli lapsella tai perheellä on tiiviimmän tai kokonaisvaltaisemman koko perheen tuen tarvetta, järjestetään 
psyykkinen tuki muualla, esimerkiksi perheneuvolassa.