Kuntouttava hoitotyö

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)- potilaan kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä ja hoitotyöntekijät ovat tämän työryhmän tärkeä osa. Kuntouttavan hoitotyön tavoitteena on edistää ja tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä hoitotyön keinoin. Kuntouttava hoitotyö sisältää tarpeelliset kuntoutujan kokonaisvaltaista suorituskykyä aktivoivat, parantavat ja ylläpitävät toiminnot.

Laadukkaan ja kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukemiseen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen sekä hengellinen osa-alue. 

Kuntouttava hoitotyö on saumattomasti yhteydessä päivittäiseen hoitotyöhön omatoimisuutta tukevana työtapana. Hoitotyössä tämä tarkoittaa ajan antamista kuntoutujalle ja kuntoutujan auttamista ajallaan.

AVH-potilaan kuntouttavassa hoitotyössä ja hoitotyön suunnitelmassa huomioitavia asioita

Aisti- ja neurologisen oirekuvan seuranta:

Oirekuvan perusteella seurataan kuntoutujan neurologisia oireita ja kirjataan ne hoitosuunnitelmaan.

Riskitekijöiden huomiointi:

Aivoverenkiertohäiriö-kuntoutujan verenpainetta, syketasoa, lämpöä, hengitystaajuutta ja verensokeritasoa seurataan aluksi säännöllisesti.

Liikkuminen:

Kuntoutusjakson alussa fysioterapeutti arvioi oikean liikkumisen apuvälineen tarpeen ja tarvittaessa ohjaa hoitajaa apuvälineen käyttöön. Hoitaja avustaa ja ohjaa kuntoutujaa liikkumisessa. Hoitotyössä huomioidaan liikkumisen turvallisuus, varmistetaan että kuntoutuja osaa itse käyttää apuvälinettä oikein. Tarvittaessa avustetaan apuvälineen käytössä. Huomioidaan asentohoidon tarve. Terapeutit arvioivat tukilastojen tarpeen ja antavat ohjeet näiden käytöstä, hoitaja toteuttaa terapeuttien suosituksia. Hoitajat kannustavat kuntoutujaa terapeuttien suosittamien omatoimiharjoitteiden toteuttamiseen.

Lepo:

Kuntoutuminen on rankkaa työtä. Keho tarvitsee säännöllistä lepoa ja hyvää unta. Hoitotyössä huomioidaan myös päivän aikana levon tarve esim. terapioiden välillä. Univaikeuksissa selvitetään unettomuuden syy. Ohjataan kuntoutujaa oikeanlaiseen vuorokausirytmiin.

Hygienia:

Päivittäisissä peseytymisissä otetaan huomioon kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja toiveet. Peseytymisessä ja muussa hygienian hoidossa ohjataan ja kannustetaan kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen toimimiseen, tarvittaessa apuvälineitä hyödyntäen ja huomioiden sairauden aiheuttamat rajoitteet. 

Pukeutumisen ohjaamisessa otetaan huomioon sairauden aiheuttama oirekuva. Hemipareesin yhteydessä ohjataan kuntoutujaa aloittamaan pukeutuminen aina ensin heikommalta puolelta, riisuessa toisinpäin. Päivittäistoimien ohjaamisessa huomioidaan myös mahdollinen apraksia tai neglect-oire. 

Ihon kuntoa tarkkaillaan, tarvittaessa otetaan käyttöön korkean riskiluokan 0-painepatja ja huolehditaan säännöllisistä asennonvaihdoista.

Eritys: 

Aivoverenkiertohäiriöt saattavat aiheuttaa muutoksia virtsarakon toimintaan. Kuntoutujalle saattaa kehittyä virtsaumpi tai rakko voi olla yliaktiivinen aiheuttaen virtsankarkailua. Hoitotyössä kuntoutusjakson alussa on syytä tarkkailla virtsaamista ja jäännösvirtsan määrää eli residuaalia. Jos residuaalia jää merkittäviä määriä tulee rakko toistokatetroida. Kuntoutujaa ohjataan tarvittaessa oikeanlaisen inkontinenssisuojan käyttöön. Kuntoutujan voinnin salliessa häntä avustetaan säännöllisesti WC:hen. Vatsantoimintaa tarkkaillaan ja ohjataan keinoja suolentoiminnan aktivoimiseksi.

Kommunikaatio:

Kommunikoidessa varmistetaan, että kuntoutuja tulee ymmärretyksi. Afaattiselle kuntoutujalle annetaan mahdollisuus puhua. Tarvittaessa otetaan käyttöön korvaavia kommunikoinnin apuvälineitä, esim. kuvia, puheterapeutin ohjeiden mukaisesti.

Mieliala:

Hoitotyön ohessa tarkkaillaan kuntoutujan mielialaa. Kuinka kuntoutuja kokee oman sairautensa? Näkeekö hän omaa edistymistään? Jaksaako hän ajatella tulevaisuutta? Tarvittaessa tarjotaan mahdollisuutta esim. psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamiseen. 

Ravitsemus ja nesteytys:

Huolehditaan tarvittavasta energian, nesteiden, ravintoaineiden ja vitamiinien saannista. Kuntoutujan tullessa osastolle tehdään vajaaravitsemusriskin seulonta (NRS-seula). Tarvittaessa ollaan yhteydessä ravitsemusterapeuttiin. Noudatetaan puheterapeuttien antamia ohjeita mahdollisen nielemisvaikeuden suhteen. Varmistetaan ruokaillessa rauhallinen ilmapiiri ja hyvä ruokailuasento. Neglect- kuntoutujilla huomioidaan oikean ruokailupaikan valinta siten, että hemipuoli on tulevien ärsykkeiden puolella.

Virkistys ja hengellisyys:

Kuntoutujille tarjotaan virikkeitä, esim. tv, lehdet ja musiikin kuuntelu. Musiikin kuuntelulla ja tuottamisella on todettu olevan positiivista toipumista edistävää vaikutusta aivotapahtumista kuntoutuessa. Musiikkia suositellaan kuunneltavaksi kuntoutusosastojakson aikana tunnin ajan päivittäin. Musiikki voi olla kuntoutujan omaa mielimusiikkia. Mahdollisuuksien mukaan kuntoutujien kanssa ulkoillaan. 
Läheiset otetaan mukaan ” hoitotiimin” yhtenä sen tärkeimpänä osana. Kuntoutujan voinnin salliessa kannustetaan kotilomiin. Kotiloman sujuvuus, jota voidaan arvioida esim. kotiloma-kyselyn avulla, saattaa antaa osastokuntoutukselle uusia tavoitteita. 

Ohjaaminen:

Kuntoutusjakson aikana kuntoutujalle ja hänen läheisilleen annetaan aivoverenkiertohäiriö ohjausta sekä kirjallisesti että suullisesti. Ohjauksessa huomioidaan yksilöllisesti kuntoutujan sairaus, oirekuva, riskitekijät, lääkehoito ja erityiskysymykset