Työhön paluu, ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Siihen voi kuulua:  

• ammatinvalinnan ohjausta
• kuntoutustutkimusta
• työ- ja koulutuskokeiluja, työhönvalmennusta
• ammatillista ja muuta koulutusta
• työvoimaneuvontaa ja työhön sijoitusta
• elinkeinotukea sekä työhön tai opiskeluun liittyviä apuvälineitä ja työolosuhteiden järjestelytukea

Vajaakuntoisuuden syy (esimerkiksi työtapaturma tai vähitellen syntyvä vajaakuntoisuus) tai henkilön asema työelämässä (vakiintunut tai vakiintumaton) määräävät sen, mistä järjestelmästä ensisijainen vastuutaho etsitään.  

• Työeläkelaitokset järjestävät työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta) ammatillista kuntoutusta
• Kela järjestää ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille, jotka eivät kuulu työeläkelaitoksen kuntoutuksen piiriin
• Tapaturma- ja liikennevakuutus järjestävät ammatillista kuntoutusta, kun työkyvyttömyys johtuu tapaturman aiheuttamasta vammasta
• Työ- ja elinkeinotoimistoista (TE-toimistot) saa tietoa ja tukea työllistymiseen ja uravalintaan liittyvissä asioissa

Ammatillisen kuntoutuksen vireille saaminen edellyttää hakemusta ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelmaa.  Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto, jossa vamman tai sairauden lisäksi selvitetään perustellusti tarvittava kuntoutus. AVH:n liittyen neuropsykologinen tutkimus auttaa selkeästi työhön paluun suunnittelussa.

Ammatilliseen kuntoutukseen osallistumisen ajalta turvataan kuntoutujan toimeentuloa kuntoutusrahalla.

Työkokeilua seurataan työterveyshuollossa työkykytarkastuksin ja työterveysneuvotteluin ennen työkokeilua tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöstä voidaan hakea jo ilman tarkempaa kuntoutussuunnitelmaa työeläkelaitoksesta tai Kelasta, mikäli työkyvyttömyyden uhka on lähivuosina todettavissa.

Työterveyshuollossa voidaan käyttää myös sosiaalialan asiantuntijan palveluita ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa.
Sosiaalialan asiantuntijan toiminta on KELA lk I toimintaa työkykyasioissa, myös eläkevakuutusyhtiöt voivat antaa maksusitoumuksia sosiaalialan asiantuntijan palveluihin.

Kuntoutusohjaus ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa 

Kuntoutusohjaaja ja/tai terveyskeskuksen AVH-yhdyshenkilö osallistuu pyynnöstä ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan, kolmikantaneuvotteluun, työkokeilun aloitus- ja loppupalaveriin AVH-sairauden asiantuntijana.

Pyyntö kuntoutusohjaukseen erityisesti jos

• AVH- potilas on nuori, työtön tai hänellä on vain lakisääteinen työterveyshuolto
• Opiskelu, työelämään siirtyminen tai työelämään paluu ei ole onnistunut ammatillisen kuntoutuksen tukitoimin. Tällöin Ohjaus sopeutumisvalmennukseen ja mielekkään tekemisen löytämiseen 

KELA edellyttää työterveyshuollosta työkyvyn arviota 30-60-90 –säännön mukaisesti:

• 30 päivää: Työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauslomasta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Työterveyshuollon tiimi selvittää, mistä sairauspoissaolot ovat kertyneet ja kontaktoivat työntekijän, jos on merkkejä työkyvyn alentumisen/menettämisen pitempiaikaisesta uhasta.
• 60 päivää: Työnantajan pitää hakea sairauspäivärahaa Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.
• 90 päivää: Työterveyslääkäri antaa lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista sekä kuntoutustarvearvio, ellei sitä ole jo aiemmin tehty, viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Ennen lausunnon tekemistä työterveyshuolto neuvottelee tilanteesta työntekijän ja työnantajan kanssa.

Työterveyshuollossa on helppoa järjestää työterveysneuvottelu (potilas, tth ja esimies), jolloin saadaan tietoa työpaikan mahdollisuuksista työnkuvan muutoksiin tai esimerkiksi mahdolliseen työajan vähentämiseen.

Työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi KELAn maksamaa osasairauspäivärahaa. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä ja toipumista vaarantamatta, ja tämä edellyttää aina lääketieteellistä arviota työntekijän tai yrittäjän terveydentilasta. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle henkilölle. Edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti työnantajansa kanssa.

Osasairauspäiväraha voi alkaa aikaisintaan sairauspäivärahan omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää) jälkeen. Omavastuuaikana ei voi työskennellä. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Osa-aikatyöstä on sovittava vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiseksi ajaksi. Arkipäiviin luetaan myös lauantait.

Mikäli työhön paluu ei onnistu työkokeilun ja/tai uudelleenkoulutuksenkaan turvin täysiaikaisesti, haetaan toimeentulon turvaksi kuntoutustukea määräaikaisesti tai työkyvyttömyyseläkettä. Osa-aikaiseen työhön pystyvälle voidaan hakea osakuntoutustukea (osatyökyvyttömyyseläkettä). Potilaan työsuhteen päättyessä tai eläkkeelle siirryttyä potilaan työterveyshuolto loppuu ja potilas siirtyy oman terveyskeskuksen hoitoon.

Henkilöt, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä

Mm. työttömät työnhakijat, yksityisyrittäjät ja kotona lasta hoitavat vanhemmat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Näissä tilanteissa ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyn arviointi edellyttää oman terveyskeskuslääkärin ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

Mikäli potilaalla on aiemman työssäolon ajalta viimeisten viiden kalenterivuoden ajalta työansioita vähintään 36.342,90 € (vuonna 2020), hän on oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen viimeisimmän työnantajan eläkevakuutusyhtiön kautta. Työeläkelakien mukainen kuntoutus ei tule kysymykseen, mikäli kuntoutujalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Mikäli potilaalla edellä mainitut edellytykset eivät täyty, mutta hän on työikäinen, niin sitten haetaan ammatillista kuntoutusta KELAn kautta.