Tehohoito- ja tehovalvontapotilaan ja läheisen hoitopolku

Tehohoitoa tarvitsee kriittisesti sairas potilas, jolla on äkillinen, tilapäinen, henkeä uhkaava yhden tai useamman elintoiminnan häiriö. Tehohoidon tarve voi johtua esimerkiksi vakavasta sairaudesta tai onnettomuudesta. Tehohoitoa tarvitaan myös joidenkin suurten leikkausten jälkeen. Tehohoitoa tarjotaan kaikenikäisille potilaille.

Suomen tehohoitoyhdistyksen eettisten ohjeiden mukaisesti jokaisella ihmisellä on tilapäiseen hengenvaaraan jouduttuaan yhtäläinen oikeus tehohoidon tarpeen arviointiin. Tehohoidon tarpeen arvioi teholääkäri.

Arviossa otetaan huomioon potilaan mahdolliset muut sairaudet ja toimintakyky. Hoidon aiheellisuuden arviointiin eivät saa vaikuttaa potilaan sukupuoli, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto tai muu vakaumus, yhteiskunnallinen asema tai toiminta, varallisuus, elämäntavat tai muu henkilökohtainen asia.

Lue lisää tehohoidosta

Potilas saapuu teho-osastolle päivystyksestä, vuodeosastolta, leikkaussalista, synnytyssalista tai siirtona toisesta sairaalasta. Lääkäri ja hoitaja vastaanottavat potilaan. Lääkäreitä ja hoitajia voi olla paikalla useitakin potilaan voinnista riippuen.

Viimeistään heti saapumisen jälkeen potilasta hoitava lääkäri ja hoitaja tutustuvat potilaan aikaisempiin potilaskertomuksiin sekä tietoihin potilaan nykyisestä sairaudesta tai tapaturmasta. Lääkäri ja hoitaja arvioivat tarvittavan seurannan, hoidon ja tutkimukset. Seurannan ja hoidon aloitukseen liittyvät toimet voivat viedä aikaa tunnin tai enemmänkin.

Potilaan läheiselle soitetaan heti, kun potilaan hoito sen sallii. Paikan päällä olevat läheiset ohjaamme odotusaulaan tutkimusten ja hoidon alkamisen ajaksi. Hoitaja hakee läheiset potilaan luo heti kun mahdollista. Annamme tietoja vain potilaan läheisille ja noudatamme potilaan tahtoa siitä, kenelle tietoja saa antaa.

Potilaan hoitosuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään jatkuvasti yhdessä eri erikoisalojen ammattilaisten kanssa. Teholääkäri vastaa hoidosta ympäri vuorokauden.

Seuraamme tehohoidon aikana potilaan vointia erilaisilla valvontalaitteilla ja mittauksilla. Tuemme elintoimintoja neste- ja ravitsemushoidolla, lääkehoidolla ja erilaisilla laitteilla, kuten hengityslaitteella. Tehohoitoon sisältyy erilaisia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sekä toimenpiteitä.

Huolehdimme potilaan päivittäisestä hygieniasta, kuten suun hoidosta ja peseytymisestä. Normaalia vuorokausirytmiä pyritään ylläpitämään. 

Potilaalla on jokaisessa vuorossa oma hoitaja. Potilaan omahoitaja tarkkailee vointia keskeytymättä, ja teholääkäri on aina saatavilla. Potilasta ei jätetä koskaan yksin. 

Hoitoaika teho-osastolla on keskimäärin 2,5 vuorokautta, mutta tehohoito voi joskus kestää useita viikkoja. Hyvän ja tehokkaan hoidon mahdollistavat ammattitaitoinen henkilökunta sekä uusin käytössä oleva teknologia.

Läheinen voi antaa potilasta hoitavalle henkilöstölle tietoja tapahtuneesta sekä potilaan mahdollisista perussairauksista, allergioista, lääkityksistä ja toimintakyvystä. Läheinen saa ja voi kysyä tietoja potilaan hoidon kulusta ja osaston käytännöistä. Jos potilaalla on useita läheisiä, toivomme, että valitsette keskuudestanne yhteyshenkilön, joka huolehtii potilaan voinnin tiedusteluista ja välittää tiedot muille läheisille.

Vakava sairastuminen on kriisi myös läheiselle. Hoitohenkilökunta järjestää kriisiapua tarpeen mukaan. Tilanteesta riippuen kriisiapua tarjoaa psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, psykiatri tai sairaalapappi. Sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa erilaisten etuuksien hakemisessa ja käytännön asioiden järjestelemisessä.

Lähin hiljentymishuone löytyy sairaalan pääaulan läheisyydestä, D-rakennuksen 1. kerroksesta, ja se on avoin kaikille elämänkatsomuksesta riippumatta. Läheinen voi tarvittaessa tutustua yöpymismahdollisuuksiin potilashotellissa.

Fysioterapeutit ovat arkisin mukana potilaan hoidossa. Aloitamme kuntoutuksen mahdollisimman pian voinnin salliessa. Tehopotilaan kuntoutus ja fysioterapia sisältävät esimerkiksi hengitysharjoituksia, istumaan nousemista, tavanomaisia päivittäisiä toimintoja tai raajajumppaa vuoteessa.

 Hoidossa voi olla mukana myös muita erityistyöntekijöitä kuten toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti.

Potilaan läheiset ovat tervetulleita lyhyille vierailuille. Teho-osastolla ei ole varsinaisia vierailuaikoja, vaan vierailusta on hyvä sopia etukäteen omahoitajan kanssa.

Samassa potilashuoneessa on tyypillisesti hoidettavana useampia potilaita. Erityisesti aamupäivisin on varauduttava siihen, että erilaisten toimienpiteiden, tutkimusten ja lääkärinkierron vuoksi potilashuoneeseen ei voi heti tulla. Myös hoitajien työvuorojen vaihteessa pidettävien raporttien ajaksi pyydetään läheiset poistumaan potilashuoneesta.

Vierailulle saapuessa ilmoittaudutaan teho-osaston aulassa olevalle sihteerille. Ilmoittautumisen ollessa kiinni soitetaan teho-osaston ovikelloa. Teho-osaston potilaalle ei tarvitse tuoda mitään, eikä potilashuoneisiin voida ottaa kukkia. Lapsipotilaille voi kuitenkin tuoda unilelun ja esimerkiksi luettavaa, jos potilaan vointi sallii.

Matkapuhelimien käyttöä teho-osastolla ei suositella.

Tarkempiin vierailuohjeisiin voi tutustua Vierailu teho-osastolla -sivulla.

Niissä tilanteissa, kun potilaan ennuste näyttää toivottomalta ja menehtyminen on vääjäämätöntä, tehohoidosta luovutaan. Päätös tehdään useamman potilasta hoitavan ammattilaisen kesken, potilaan hoitotahto huomioiden.

Tehohoidosta luopuminen ja laadukas saattohoito ovat tärkeä osa tehohoitoa, jonka tavoitteena on turhan kärsimyksen välttäminen ja arvokas kuolema. Tehohoidosta luopuminen tarkoittaa aina myös päätöstä siitä, että potilasta ei yritetä elvyttää sydänpysähdyksen yhteydessä.

Läheisiä kuullaan ja tiedotetaan potilaan saattohoidosta. Saattohoitovaiheeseen siirryttäessä läheisille tarjotaan mahdollisuus olla potilaan vierellä.

Läheinen saa henkilökunnalta ohjeita läheisen kuolemaan liittyvissä asioissa, ja niitä on koostettu myös verkkosivuillemme: Kun läheisesi on kuollut.

Kun tehohoidon tarve loppuu, potilas siirtyy jatkohoitoon vuodeosastovalvontaan, vuodeosastolle tai toiseen sairaalaan. Mikäli teholääkäri katsoo tarpeelliseksi, tehohoitaja voi käydä katsomassa potilaan vointia vielä 1-2 vuorokautta jatkohoitoon siirtymisen jälkeen.

Osa tehohoidossa olleista potilaista saa tehohoitojakson jälkeen elämänlaatuun ja toimintakykyyn liittyvän kyselyn. Suurin osa potilaistamme toipuu entiselle toimintakyvylleen. Kuitenkin lähes kaikilla tehohoidossa olleilla on fyysisen toimintakyvyn rajoitteita ensimmäisten viikkojen aikana tehohoidon jälkeen. Toipuminen on hitaampaa, jos sairaus on ollut vaikea ja pitkäkestoinen. Kuntouttavat keinot voivat edistää toipumista. Heikko toimintakyky ennen tehohoitoa, huono hoitomyöntyvyys ja pitkäaikaissairaudet voivat heikentää kykyä toipua vaikeista sairauksista.

Kehitämme mielellämme toimintaamme palautteen perusteella. Palautetta voi antaa suullisesti, kirjalliseen palautelomakkeeseen osastolla tai sähköisesti osoitteessa pirha.fi/palaute.

Toipumisesta on lisätietoa Tehohoidon jälkeen -potilasohjeessamme.

Täysi-ikäisillä päivystyksellistä tehohoitoa saaneilla potilailla on mahdollisuus jälkiseurantakäyntiin joko poliklinikalla tai puhelimitse. Jälkiseurantakäynnin aikana on mahdollista keskustella sairaanhoitajan ja/tai teholääkärin kanssa tehohoitojaksosta ja saada tukea toipumiseen.

Jälkiseurantakäyntiä tarjotaan elämänlaatuun ja toimintakykyyn liittyvän sähköisen kyselyn yhteydessä. Sähköinen kysely lähetetään vain potilaille, jotka ovat rekisteröityneet OmaTaysiin. Jos et saa sähköistä kyselyä, mutta haluaisit jälkiseurantakäynnin, voit soittaa asiasta teho-osaston toimistoon, 03 311 66428. Jälkipoliklinikalta ollaan sinuun myöhemmin yhteydessä ajan sopimiseksi.