Sisäkorvaistutekuntoutuksen hoitopolku

Teemme Taysissa sisäkorvaistuteleikkauksia syntymäkuuroille lapsille ja vaikeasti kuulovammaisille lapsille ja aikuisille, joille tavallisen kuulokojeen äänenvahvistus ei riitä.

Lue lisää sisäkorvaistutteesta

Kun lääkäri epäilee vaikea-asteista kuulon alenemaa, hän laatii lähetteen Taysin kuulokeskukseen sisäkorvaistutekuntoutuksen selvittelyä varten. Lähete käsitellään Taysissa. Ensimmäinen käynti on noin kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta.

Istuteharkintaan voidaan ohjata myös kuulokeskuksen asiakkaita, joille perinteinen kuulokoje ei enää riitä. Tällöin uutta lähetettä ei tarvita.

Sisältää käyntejä eri ammattilaisten vastaanotoilla. Käynneille tilataan tarvittaessa tulkki.

  • audiologi
  • audionomi
  • korvakirurgi
  • kuntoutusohjaaja
  • puheterapeutti
  • psykologi
  • sosiaalityöntekijä

Kuulokeskuksen sisäkorvaistutetyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, jolloin päätetään selvittelyssä olevien potilaiden jatkosuunnitelmat. Kuulonkuntoutus jatkuu perinteisillä kuulokojeilla, jos istutekuntoutuksen kriteerit eivät täyty.

Selvittelyn yhteydessä tehdään

  • tasapainotutkimuksia
  • kuulontutkimuksia
  • kuvantamistutkimuksia

Korvakirurgin vastaanotolla käydään läpi potilaan ja läheisen kanssa leikkauksen kulku, mahdolliset komplikaatiot sekä toipuminen. Potilaasta otetut kuvantamistutkimukset tarkistetaan ja tehdään leikkaussuunnitelma. Lääkäri antaa rokotusohjeistuksen.

Audionomin vastaanotolla esitellään puheprosessori, valitaan laitteen väri ja käydään läpi sisäkorvaistutekuntoutuksen vaiheita.

Kutsu leikkaukseen tulee vuodeosastolta.

Leikkauksessa potilaan korvan taakse tehdään viilto ja edelleen avaus sisäkorvaan. Istutteelle muodostetaan tasku korvan taakse ihon ja kallon väliin. Istute viedään paikalleen kallon luuhun muodostettuun uraan ja elektrodiketju viedään varovasti sisäkorvakierteen sisälle. Leikkaushaava suljetaan sulavin ompelein. Pään ympärille kiedotaan side leikkausalueen nopeampaa toipumista varten.

Potilas kotiutuu joko samana tai seuraavana päivänä riippuen kodin ja sairaalan välisestä etäisyydestä sekä potilaan voinnista leikkauksen jälkeen.

Sairausloma leikkauksen jälkeen on yleensä kaksi viikkoa. Lapset voivat palata päiväkotiin tai kouluun korvakirurgin ohjeiden mukaan.

Noin neljän viikon kuluttua leikkauksesta otetaan käyttöön puheprosessori eli ulkoinen osa. Tällä käynnillä lääkäri tai insinööri säätää kuunteluun sopivat miellyttävät kuuntelutasot, jolla laitekuuntelua pääsee harjoittelemaan. Samalla käynnillä audionomi ohjaa puheprosessorin käyttöön, kuuntelun harjoitteluun ja huoltoon liittyviä asioita.

Tarvikesalkun sisältö käydään läpi ja annetaan tarvittava ohjaus ennen sen luovutusta. Lainaukseen ja yhteydenottoon liittyvät asiakirjat käydään läpi ja allekirjoitetaan.

Tällä ensimmäisellä käynnillä olisi hyvä olla mukana läheinen tai tukihenkilö, jonka kanssa käynnillä ohjattuja asioita voi kerrata kotona. Ensimmäinen kontrollikäynti on noin viikon kuluttua puheprosessorin käyttöönotosta.

Tarpeen mukainen tulkki varataan käynneille.

Kuntoutuksen alkuvaiheessa käyntejä kuulokeskuksessa on noin 1-4 viikon välein, jatkossa yksilöllisen tarpeen mukaan. Kaikilla kontrollikäynneillä audionomi tarkistaa puheprosessorin, tutkii kuulon puheprosessorilla ja kertaa käyttöasioita tarpeen mukaan. Kuulontutkimuksen pohjalta jatketaan puheprosessorin säätöä käyttäjän kuulemisen kokemukset huomioiden.

Käynneillä arvioidaan tarve erityistyöntekijöiden tapaamisille sekä tarve lisäapuvälineille. Säännölliset kontrollit jatkuvat koko istutekuntoutuksen ajan.

Tarpeen mukainen tulkki varataan käynneille.

Tavoitteena on harjaannuttaa aivoja vastaanottamaan muuttunutta äänimaailmaa ja saamaan paremmin selvää puheesta. Kuuloaivokuoren tulee saada riittävästi harjoitusta.

Keinoja aikuisille sisäkorvaistutteen käyttäjille kuulonharjoituksiin arjessa:

  1. Puheprosessorin säännöllinen käyttäminen (yli 8 h/vrk).
  2. Äänikirjojen keskittynyt kuuntelu. Aluksi voi seurata samalla kirjoitettua tekstiä kirjasta ja kuunnella sitten sama uudelleen ilman tekstin tukea. Monet aloittavat lasten kirjoista ja siirtyvät sitten aikuisten kirjallisuuteen.
  3. Musiikin keskittyvä kuuntelu. Yritä erottaa musiikista soittimia ja pyri saamaan sanoista selvää. Suosi musiikkia, jonka melodia ja sanat olivat tuttuja jo silloin, kun kuulosi oli parempi. Voit myös lukea ensin laulun sanat ja kuunnella sitten ilman tekstin tukea.
  4. Lue jokin teksti esim. lehdestä ja pyydä sitten puhekumppania lukemaan sama teksti ääneen. Yritä saada sisällöstä selvää. Jos tuntuu helpolta, laita radio soimaan taustalle.
  5. Juttele ihmisten kanssa aktiivisesti.
  6. Kuorolaulu on erinomaista kuulonharjoitusta!

Älä katso puhujan huuliota harjoituksen aikana. Keskity vain kuuntelemiseen.

Myös Kuulorata-sovelluksen avulla voit harjoittaa kuuloasi.

Lasten kuulonkuntoutus on yksilöllistä, ja siihen vanhemmat saavat säännöllisesti ohjausta.

Vertaistuki antaa mahdollisuuden tuntemusten ja kokemusten läpikäymiseen muiden sisäkorvaistutteen käyttäjien kanssa. Vertaistukea on tarjolla näillä tahoilla:

Kuuloavain.fi - tieto- ja vertaistukiportaali kuulovammaisten lapsen vanhemmille

LapCI - Sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys

Moottorikorvat - toimintaa huonokuuloisille nuorille aikuisille

Kuuloliiton vertaistuki ja vertaistoiminta

Päivitetty 26.10.2023